-= Maatalous Foorum =-

Köysti kirjoitti:Onko etelämpänä siis yleisestikin jo tähkällä syysvehnät?

Ei oo. Eipä oo pahemmin satoa odotettavissa jos nyt lykkää tähkää ulos. Typessä sillon rajua vajausta. Papagenon tähkä tupen sisällä kehityksessä edellä Mgf:ää vaikka juronu muuten kasvuaan koko kevään jäljessä.

Oiskohan Skagen muuten potenttiaalinen ehdokas Mgf.n rinnalle? Toi Papageno ehkä ei vakuututa talvehtimisellaan.

Ps. Rehuvehnää ei oo syysvehnästä tullu kun kerran viidentoista vuoden aikana, jolloin mitään muutakaan leipäviljaa ei kai täällä saatu.

No juu. Oli vähän väärin muotoiltu. Ei se tähkä nyt vielä näkyvissä sentään oo. Ja onhan noi kasvuasteetkin vähän hakusessa kun on tämmöstä aloittelijatouhua tämä... Eli kysymys olikin enempi tautiaineen optimi ajoituksesta. Eli pitääkö tähkä olla jo kokonaan näkyvissä ennen ruuttausta? Paljonkohan noi tautiaineet todellisuudessa suojaa jyvää helteeltä/pakkotuleentumislta? Kauroja puidessa viime vuonna kävi pariin otteeseen mielessä, että paljohan ois tullu enemmän jos ois tautiaineen ruutannu. Onko vaikutuksessa eroja eri viljoilla?

Typen puutettakin voi olla vähän kun on toi vähennetty lannoitus ympissä niin ei mahottomia pääse laittamaankaan. 108kg meni keväällä yhellä laakilla ja 20kg syksyllä. Väri ollut kyllä hyvän tumma vielä viime viikkoon saakka mut nyt rupee hellekin vaalentaan.

Skagen ei nähtävästi ole minkään hellekasvi. Gunbo ja Magnifik samalla laohkolla (joka juuri ja juuri selvisi keväästä) ovat selvästi vielä korrenkasvussa, lehdet leveät ja tummat. Skagen saattaa olla nyt jo sen antanut mitä se pystyy.

HätänenHämäläinen kirjoitti:Typen puutettakin voi olla vähän kun on toi vähennetty lannoitus ympissä niin ei mahottomia pääse laittamaankaan.

Jos tautiaineilla "jatketaan" lannoitusta, ei niistä välttämättä saa maksimitehoa. Olen käsittänyt, että kasvinsuojelulla saa silloin suurimman tehon, kun lannoituksella varmistetaan "satopotenttiaali".

Tautiaineista strobiluriinit ovat nähtävästi ainoita jotka "suojaavat" kuivuudelta, triatsolit ja liian väkevät ureat, varsinkin yhdessä, voivat jopa viedä satoa. Alallahan tehdään yleisesti niin, että yhdistetään vuosien kuluessa jokainen onnistunut sato niinä vuosina tehtyihin viljelytoimenpiteisiin, niin sillä tavalla saa yhteyden sille, mikä tehoaa omilla viljelyksillä.

Tautiaineen optimiajoitus näyttäisi ainevalmistajien omienkin taulukoiden mukaan olevan sellainen, että tähkälle pitää saada myös sitä ainetta. Siksi esimerkiksi kevätvehnän tähkäsääskiruiskutus ei välttämättä osu tautiaineen optimikohtaan.

-SS-

HätänenHämäläinen kirjoitti:No juu. Oli vähän väärin muotoiltu. Ei se tähkä nyt vielä näkyvissä sentään oo. Ja onhan noi kasvuasteetkin vähän hakusessa kun on tämmöstä aloittelijatouhua tämä... Eli kysymys olikin enempi tautiaineen optimi ajoituksesta. Eli pitääkö tähkä olla jo kokonaan näkyvissä ennen ruuttausta?

Pitää, jos ja kun tähkän haluaa suojata. Jotkut aineet hiukan liikkuvat kasvissa, mut pääsääntönä että suojattavan kasvin osan tulee olla näkyvillä.

SS kirjoitti:Siemenviljelijät myäs pärjäävät, kun ei valkuaista kattella.

Onneks saa taas jotakuta karettua..

Syysvehnät näyttää taas todella hyviltä. Paljon on petrannu harvemmis paikois verrattuna kevääseen! Suosista saa käydä moddukset heittämäs ens viikolla ja tähkälle täydet annokset karate-zeonia ja acanto+zenit.
Silmämääräisesti sanoisin että kynnetyt on taas huomattavasti tasaisempia, vaikka lautasmuokkaus pyrittiin suorittamaan kaikkien taiteensääntöjen mukaan (heti puinnin jälkeen kerran ja pari viikkoa myöhemmin broiskun sonta ja toinen lautasmuokkaus+kylvö). Kynnetyt ovat vieläpä toista vuotta syysvehnällä ja lautasmuokattu ensimmäistä kertaa ikinä syysviljalla...

jk kirjoitti:Syysvehnät näyttää taas todella hyviltä. Paljon on petrannu harvemmis paikois verrattuna kevääseen! Suosista saa käydä moddukset heittämäs ens viikolla ja tähkälle täydet annokset karate-zeonia ja acanto+zenit.
Silmämääräisesti sanoisin että kynnetyt on taas huomattavasti tasaisempia, vaikka lautasmuokkaus pyrittiin suorittamaan kaikkien taiteensääntöjen mukaan (heti puinnin jälkeen kerran ja pari viikkoa myöhemmin broiskun sonta ja toinen lautasmuokkaus+kylvö). Kynnetyt ovat vieläpä toista vuotta syysvehnällä ja lautasmuokattu ensimmäistä kertaa ikinä syysviljalla...

Mulla yks lohkon osa kynnetty ja toista vuotta sysvehnää ja heikko on. Ei se vaan alkanu pensomaan niinkun muut lohkot. Tosin liian myöhään kylvetty olikohan 27.9.

Hyviltä näyttää syysvehnät, Urhoa ja Magnifikkia kylvössä. Torstaina tuli ajettua lisää ruokaa vehnille ja kaippa sitä sitten vielä tähkällekkin voisi vähän laittaa vielä typpeä lisää. Jos tänä syksynä on kelejä, niin pitää ottaa taas paskaa syysvehnä maalle lannoitukseksi, viime syksynä yhdelle lohkolle tuli otettua paskaa ja kyllä se kasvaa paremmin kuin vieressä oleva lohko.

Tulin klapikuormaa viemästä ja näytti mgf olevan komeasti tähkällä, ei vaan hirveen hyvältä näytä, mutta varmasti parempi mitä tällä kuivuudella saa kevätvehnästä

Rubinjo kirjoitti:

Köysti kirjoitti:Onko etelämpänä siis yleisestikin jo tähkällä syysvehnät?

Ei oo. Eipä oo pahemmin satoa odotettavissa jos nyt lykkää tähkää ulos. Typessä sillon rajua vajausta. Papagenon tähkä tupen sisällä kehityksessä edellä Mgf:ää vaikka juronu muuten kasvuaan koko kevään jäljessä.

Oiskohan Skagen muuten potenttiaalinen ehdokas Mgf.n rinnalle? Toi Papageno ehkä ei vakuututa talvehtimisellaan.

Ps. Rehuvehnää ei oo syysvehnästä tullu kun kerran viidentoista vuoden aikana, jolloin mitään muutakaan leipäviljaa ei kai täällä saatu.

On tähkällä kaikki muut paitsi Gunbo. Skagenin vanhemmat ( Tarso x Hereward ) + kertovat muuten syyn, miksi tässä helteessä meni savisella töyräällä aivan keltaiseksi ja teki tähkää 15 cm korkeana, vaikka Gunbo on sysitummaa ja pitempää. Kasvuohjelmaa en voine syyttää, pH on 6.5, fosfori ja kali hyvät, syksyllä sai moniravinnetta, keväällä 600 kg salpeetaria, oraille hiven2000:ta tynnyrillisen. Rikkilannostakin. Enkä kaikkea laitettua edes kerro.

Kuva kertoo aika paljon tuosta Skagenin haaleudesta.



-SS-

Sadetta tuli päivän mittaan 35-40 mm. Ruis meni sitten lakoon ennen pölytystä, hybridi vähemmän ja populaatiolajike enemmän. 60-65 kg/ha typpeä kevällä ja 2 kasvunsäätöä: CCC:tä lähes ohjeenmukaisella maksimiannoksella ja Ceronea täydet.

Voi hemmetti

Tuntuu jotta rukiille ei voi koskaan laittaa liikaa kasvunsääteitä. Pitää kai ruveta ruiskuttamaan jarrua kolme kertaa per kasvukausi. Kyllä ruis nytkin lyheni sääteillä selvästi mutta kun ei riitä niin ei riitä.

turkki kirjoitti:Sadetta tuli päivän mittaan 35-40 mm. Ruis meni sitten lakoon ennen pölytystä, hybridi vähemmän ja populaatiolajike enemmän. 60-65 kg/ha typpeä kevällä ja 2 kasvunsäätöä: CCC:tä lähes ohjeenmukaisella maksimiannoksella ja Ceronea täydet.

Voi hemmetti

Tuntuu jotta rukiille ei voi koskaan laittaa liikaa kasvunsääteitä. Pitää kai ruveta ruiskuttamaan jarrua kolme kertaa per kasvukausi. Kyllä ruis nytkin lyheni sääteillä selvästi mutta kun ei riitä niin ei riitä.

Cerone kaipaa ruiskuun oraitten kaatajaa jotta se aine menee myös tyveen. Itsellä on kokemusta, että teho jää vaillinaiseksi ilman tällaista operaatiota. Moddusta korrenkasvuvaiheessa se tehoaa kaiketi parhaiten. CCC:nkin ruiskutusta hieman myöhemmin kuin rikka-aine, eli yksinään, on paras virallisenkin ohjeen mukaan. Esim. Terpalin toimintaselosteessa todetaan, että auksiinin estäjät ja gibberilliinini estäjät yhdessä antanevat tasaisemman vaikutuksen, ja riittävän aikainen käsittely lyhentää kaikkia käsittelyn jälkeisiä solmuvälejä. Siksi liian myöhäinen kertakäsittely jättää tyven heikommaksi. Itse kokeilisin seuraavana vuonna CCC täysi annos, pensasvaiheessa yksin plus kiinnite, sitten korrenkasvuvaiheessa puolikas annos Moddus/Terpal ja ennen tähkälletuloa puolikas annos Moddus/Terpal. Viimeiseen käsittelyyn mukaan Stero/Basso tai muu triatsolivalmiste, tehostaa satopotentiaalin hyväksikäyttöä, ja tehostaa lakoaineenkin vaikutusta.

Jos korrensääteitä ei saa tehoamaan, on vika esim. helleilmoissa, eli näissä tapauksissa kaiketi jonkun yleiskiinnitteen käyttö on mahdollinen ratkaisu.

Helle lyhensi etelässä rukiit ohranmittaisiksi. Kukkineet jo kauan sitten. Eli säävaikutus on olennainen tekijä tässä. Oman pellon tilanne käyttöön ennen kalenteria ja kasvuohjelman tutkimista.

Rukiilla kannattaa olla yhteydessä kevätrukiin viljelijöihin. Kevätrukiilla korrensäätö on olennainen satokomponentti ! Se on vähän niin kuin kaikki tai ei mitään.

Ihan asian vierestä: Niinä kertoina kun ei ole ollut rukiissa ollenkaan lakoa, ei ole ollut painoakaan tähkässä. Ehkä en vaan osaa.

-SS-

Kuvia eiliseltä. Tänään kävin laittamassa jarrua Urholle, piti mennä jo aamusta mutta Valtran laturi päätti siirtää homman iltapäivälle. Melkoinen vinkka kävi, mutta tulipahan ajettua, moddushan tykkää valosta...
Luulin helteiden lyhentäneen kortta, mutta onhan noihin mittaa venähtänyt, apulantaa levittäessä ja vielä kaks viikkoa sitten näytti vehnät masentavan huonoilta vrt. kuvia muiden kasvustoista. Eikä omaa silmää miellyttänyt lainkaan, nyt edes vähän sinnepäin.

SS kirjoitti:
Helle lyhensi etelässä rukiit ohranmittaisiksi. Kukkineet jo kauan sitten. Eli säävaikutus on olennainen tekijä tässä. Oman pellon tilanne käyttöön ennen kalenteria ja kasvuohjelman tutkimista.
-SS-

Ei joka paikassa ihan näinkään. SS:n peltojen naapurissa kävin just syysvehnämaassa ja vieressä oli keväällä 1,5 l ccc:tä saanu ruiskasvusto ainaki metrin mittasta. Pystyssä kuiteski vielä...

Meidän aukeella se pitkäkasvuinen on tod. näk Kieriä, joka on todellakin pitkää, ja ainakin kaksi peltoa Evoloa (toinen mun), joka on harvaa ja lyhyttä. Nämä Evolot on kummatkin ruista rukiin perään, siinä kärsineisyyden syy enimmäkseen. Yksi isompi uutismaa metsänkainalossa on jotain perinneruista, kasvaa hyvin, on pitkääkin, mutta taitaa olla niukka lannoitus, ei ole laossa ollenkaan.

Ei ole kyllä vettäkään juuri tullut, olisko jo mennyt 20 mm rikki kesäkuulla.

-SS-