-= Maatalous Foorum =-

Olen asunnut ja ollut isäpuolen lihakarja tilalla 5 vuotta. ja tehny työt yksin täällä viimisert 2 vuotta

Voiko olla mahdollista tehdä sukupolvenvaihdosta minulle?
koska en ole virallisesti perheenjäsen?
ja mitä tämä prjoketi vaatii ?

Puhelin kouraan, soitto ely keskukseen ja vaikkapa paikalliselle proagrialle talouspuolelle.
Näillä pääsee alkuun, ja asiat alkaa luttaantumaan.

Luopumistuessa näyttää olevan eri ikäraja riipppuen siitä onko jatkaja lähisukulainen vai ei. Muuten ei tietääkseni ole mitään erityisempää. Kohtuullisen tavanomaista lienee että jatkajina voi olla muitakin kuin lähisukulainen, esim lapsen avio/avopuoliso.

Moi

Onko yleinen tapa maksaa sisarosuuksia nykyisin ns. sillä tavalla, että maksetaan vanhalle isännälle sen verran"ylimääräistä" että tämä voi sitten niillä rahoilla maksaa muillle sisaruksille? Vai mikä on tapana... Maksaako niitä enää kukaan?

Peju kirjoitti:Moi

Onko yleinen tapa maksaa sisarosuuksia nykyisin ns. sillä tavalla, että maksetaan vanhalle isännälle sen verran"ylimääräistä" että tämä voi sitten niillä rahoilla maksaa muillle sisaruksille? Vai mikä on tapana... Maksaako niitä enää kukaan?

Täähän on jokasen perheen oma asia.
(Jos ostat auton isältä/äidiltä niin maksatko osan kotteron kauppahinnasta siskolle/veljelle?)

Rubinjo kirjoitti:

Peju kirjoitti:Moi

Onko yleinen tapa maksaa sisarosuuksia nykyisin ns. sillä tavalla, että maksetaan vanhalle isännälle sen verran"ylimääräistä" että tämä voi sitten niillä rahoilla maksaa muillle sisaruksille? Vai mikä on tapana... Maksaako niitä enää kukaan?

Täähän on jokasen perheen oma asia.
(Jos ostat auton isältä/äidiltä niin maksatko osan kotteron kauppahinnasta siskolle/veljelle?)

Kauppa tehdään sen kanssa, jolla on lainhuuto. Muiden ei passaa asiaan sekaantua. Ja myyjä voi tehdä (mahdollisilla ylimääräisillä) rahoillaan mitä haluaa. Sen verran yleensä mietitään, että saadaan luopujien asunto järjestettyä järkevästi. Asumisoikeudet ym. syytingit ovat "so last season"!

Voihan olla tilanne, että kaupassa siirtyy vain velkaa. Ottavatko sisarukset siinäkin tapauksessa osan "kauppahinnasta" kontolleen?

Ei mitään sisarosuuksien maksamista, mutta koska kyse yleensä vanhempien lähes koko varallisuudesta, sisarukset kannattaa ottaa mukaan näkemään mistä on kyse. Kun laskelmat ovat avoimesti nähtävillä, paljastuu sisaruksillekin totuus, miksi kauppahintaa ei voi nostaa.

Ainakin meillä aikoinaan avoimuus säilytti hyvät välit sisarusten perheisiin, mitä näin jälkikäteen kovasti arvostan.

Myyjän ja ostajan välinen asia, ei kannata kaupunki sisaruksia vaivata asialla ovat yleensä sen verran jo vieraantuneet arki realismista maaseudulla,,,,

Viimeiset 3 ,,, 5 vuoden veroilmoitukset anta hyvän kuvan tilan tuottoarvoista ja siltä pohjalta tarjoamaan jotain.

No näin itsekin asian ajattelen, että ei kuuluisi maksaa ainakaan paljoa. Koska maatalouden varsinkin viljatilan kannattuvuus on mitä on.
Ja tosiaan eikös muille kuuluisi tavallaan myös oma osuutensa veloista...

Kun näitä nyt kuitenkin on joku varmastikkin maksellut onko summat olleet pienelläkin tilalla kymmeniä tuhansia? Itsellä kun ei oikein ole tästä asiasta käsitystä niin ajattelin selvittää ajoissa ennen kuin maksan itseni kipeäksi.

perfekt kirjoitti:Myyjän ja ostajan välinen asia, ei kannata kaupunki sisaruksia vaivata asialla ovat yleensä sen verran jo vieraantuneet arki realismista maaseudulla,,,,

Ei kyllä mitään sisaruksille. Päinvastoin saisivat koota kolehdin jatkajalle. Vanhemmat saavat sitten tehdä rahoillaan mitä haluavat. Tietenki jos sisarosuuksia maksellaan, voisi kysellä sitä omaa osuutta.

Tämä nykyinen perintökaari pitäisi romuttaa kokonaan, sillä mielilapsia usein erottuu useampilapsisesta katraasta, näitä erityisiä tuleva perittävä haluaisi suosia esimerkiksi metsäomaisuuksien ja esim. kaupunkikiinteistöjen testamenttauksen ja lahjoitusten sekä ennakkoperintöjen muodossa.

Muut perilliset sitten perittävän kuollessa kuitenkin pääsevät moittimaan näitä järjestelyjä, lakiosan osalta.

Melko epäoikeudenmukaista tämä, kun ei koske kaikenlaista omaisuutta. Esimerkiksi muut kuin maatilakiinteistöt, metsätilat, osakkeet, käteinen raha ja irtaimisto. Eivät murroskäiset äksyilisi aamusella pöydässä, kun voisi miinustaa seinälistalla aina yhden piirun pois, pahasta silmänmuljautuksestakin...

-SS-

Tänään lähti pesänjaon moite esitys käräjille jossa koetetaan saada mm. tiet maa- ja metsätalouteni harjoittamiseen kuntoon jälkeen maaliskuisen -12 kaupan ja siitä johtuvan teiden katkeamisten vuoksi.

Ihmetellä täytyy miten ymmärtämätön voi olla maanviljelija asianajaja tälläisessä aivan selvässä kuviossa tai sitten toiminta on tahallista että homma jatkuisi mahdollisismman pitkään ja on taas mitä laskuttaa pesästä jossa ei alkauunkaan juuri mitään ollut. ( tontti + 5000 e rahaa )

Nyt on selvinnyt että ainoa reitti josta tieto on voinut kulkea ostajille
on entinen maatalous-sihteeri jolla on on minun tilatietoja käytettävissään

Tonttihan ei ollut julkisessa myynnissä lainkaan eikä siitä kerrottu mitään ennekuin
kaupat oli tehty hyväveliseuran kesken ja huomattavaan alihintaan, kaikki toimenpiteet tehtynä raskaimman jälkeen jä käänteisessä järjestyksessä että voi laskuttaa joka vaiheesta 200 e tunti

Seuraava siirto on sitten viedä käräjille itse pesänjakaja joka kenkkäsi omaisuuttamme myyntiin vain yhdellä tarjouksella joka oli noin puolet käyvästä arvosta.

Raportoin taas mitä tuleman pitää, nyt siis alkaa neljäs vuosi jupakassa ja aiemmin pesistä myyty metsälohkon pilkkahinnalle haetaan jotain rotia, jyvitystä ja tasingon maksua pesään.

Agriduunari kirjoitti:

perfekt kirjoitti:Myyjän ja ostajan välinen asia, ei kannata kaupunki sisaruksia vaivata asialla ovat yleensä sen verran jo vieraantuneet arki realismista maaseudulla,,,,

Ei kyllä mitään sisaruksille. Päinvastoin saisivat koota kolehdin jatkajalle. Vanhemmat saavat sitten tehdä rahoillaan mitä haluavat. Tietenki jos sisarosuuksia maksellaan, voisi kysellä sitä omaa osuutta.

Ajatelkaas vähän niitä muitakin sisaruksia, hehän voivat odottaa täyttä markkinahintaa tilasta, se on jatkajan ongelmaa, jos ei sitä pysty maksamaan.

Rimuli kirjoitti:

Agriduunari kirjoitti:

perfekt kirjoitti:Myyjän ja ostajan välinen asia, ei kannata kaupunki sisaruksia vaivata asialla ovat yleensä sen verran jo vieraantuneet arki realismista maaseudulla,,,,

Ei kyllä mitään sisaruksille. Päinvastoin saisivat koota kolehdin jatkajalle. Vanhemmat saavat sitten tehdä rahoillaan mitä haluavat. Tietenki jos sisarosuuksia maksellaan, voisi kysellä sitä omaa osuutta.

Ajatelkaas vähän niitä muitakin sisaruksia, hehän voivat odottaa täyttä markkinahintaa tilasta, se on jatkajan ongelmaa, jos ei sitä pysty maksamaan.

Milloin jatkajan on nykyisen lainsäädännön puitteissa tarvinnut "markkinahintaa" maksaa ? Se nyt on vaan niin, että tilan käytännössä voi luovuttaa vain yhdelle jatkajalle. Tavoitteena monella "perintöprinssillä" onkin, että tilan saanto on ilman tai vain nimellisen verotusarvon verran. Valtiohan maksaa luopujalle osan tilan hinnasta varhaiseläkkeen muodossa, jos sukupolvenvaihdos tehdään asianmukaisesti vähän kuudennellakymmenellä ikävuodella.

Eli tärkeintä on lapsille tehdä selväksi nokkimisjärjestys jo pienestä asti, ettei talosta tule jäämään murenaakaan ulkopuolisille, se vähäinen kauppahinta menee vanhojen velkojen maksuun, syytinkiä kun ei ole ja vanhamiehenasuntokin on rakennettava, niin se eläkekin tarvitaan viimeistä penniä myöten elämiseen.

Miksi arastellaan ilmoittaa reilusti jo varhaisessa vaiheessa, kuka lapsista on ulkopuolinen. Yhteiskunnan järjestämä koulutus antaa eväitä oman elämän rakentamiseen, kun ei oleta mitään maatilasta.

Ja onhan se sellainen risti se maatila nykyään varmaan, on itsemurhia ja murhenäytelmiä, eli taitaa ollakin kirous eikä siunaus jos pääsee maatilan jatkajan uraputkeen ?

-SS-

Rimuli kirjoitti: Ajatelkaas vähän niitä muitakin sisaruksia, hehän voivat odottaa täyttä markkinahintaa tilasta, se on jatkajan ongelmaa, jos ei sitä pysty maksamaan.

Kauppa tehdään jatkajan ja luopujien kesken, muilla ei pitäis olla valtaa ks. asiaan. Sisarrukset saavat omansa luopujien perunkirjoituksen jälkeen.