-= Maatalous Foorum =-

koira kirjoitti:Saatteko tosiaan noita 5-6tn satoja kun otetaan tilan koko vilja-ala huomioon?

Ite olen laskenut sadot kuivattuna, kun näen kuivurin sisällä olevan viljamäärän aikatarkasti omalla mittasysteemillä. Jokaisen kuivurillisesta punnitten hl painon ja mittaan kuvatun viljan määrän. Pinta-alat tulee eu-papereista. Elikkä pientareet ja puolet ojasta mukana.

koira kirjoitti:Saatteko tosiaan noita 5-6tn satoja kun otetaan tilan koko vilja-ala huomioon? Kyllä multakin löytyy joku notko, jossa 7tn kauraa, mutta muuten voin sanoa että koskaan ikinä ei ole kokonaissato ylittänyt 4tn/ha. Tänä vuonna jää 3tonniin.

Toistaiseksi on laskettu vasta mitatun siilotilavuuden ja hehtolitrapainon mukaan ja jaettu te-keskuksen mittaamilla hehtaareilla, sen mukaan rehuohraa tuli noin 6 ja vehnää noin 5.7 - 5.8 tonnia ja muuta ei ollutkaan. Vaikka olisi hiukan virhettäkin niin pitäisi kuitenkin päästä yli 5.5 tonnin keskisatoon.

Sadot myytyjen ja ite käytettyjen kilojen mukaan,tulokset vaihtelevia.

Parhaimmillaan tullut ohraa keskimäärin 30-40ha:n alalta 5300 ja 5600kg/ha. Kauraa lähes kuustonnia pienemmältä alalta. Itellä suht paljon uutismaita jotka laskee satotasoa,nykyään suorakylvössä kaikki joten sadot ei samaa luokkaa kuin joku vuosi aiemmin...

Paras sato 7ha:n lohkolta pyöreät 8tn/ha,saa tulla neljää tonnia 21ha:n alalta ja silti keskisato viistonnia koko alalta. Tarkoitan tällä että kannattaa panostaa niihin lohkoihin jolta satoa tosissaan saa,nostaa kummasti keskisatoa. Unohtamatta toki muitakaan lohkoja mutta panostuksia säästämällä/kohdentamalla oikeille lohkoille.

Nyt kuivurissa viimeisiä kauroja,näyttää jäävän sato neljän tonnin tietämille johtuen uutismaista joita alasta kolmannes sekä pelloista jotka "kauramaita". Karu yllätys puidessa,oli versonut läpi niin että käytännössä jokatoinen tähkä oli vihreä.
Sinänsä tyytyväinen satoon,panostukset pieniä ts. ainoastaan rikka-aine.

Saa nähä joutuuko muuttamaan viljelysysteemejä kun viljanhinta nousee,suorakylvöllä ei huippusatoja saa mutta ok. satoja kylläkin. Kunnianhimoa sen verran että viistonnia pettymys hyvillä pelloilla normaalivuonna,viljelytekniikasta riippumatta:-)

JOS olisi kaikki pellot kotovainiolla ts. ei suomaita,metsänkainaloita ja pinta-alaa vähemmän,voisi kuutta tonnia pitää realistisena tavoitteena keskisadoksi. Joka vuosi. Mutta jossittelua,tavoitehan ei mahdollisimman suuri sato vaan tili kokonaisuudessaan

EDIT: Tän vuoden sadot saattaa olla surkeita,vielä puimatta omia vajaa 80ha plus rahtia. Kelit ihan prseestä,tänäänkin vettä lisää 25mm ja lisää luvassa kaks seuraavaa viikkoa.

Ihme jos saa kaikki puitua,suuremman luokan ihme. Mutta siihen uskotaan
Surkein kesä "koskaan",myöhäiset kylvöt,kuivaa ja märkää,sekä lämpösummaa minimaalisesti. Joillakin puinnit vielä aloittamatta,syyskuun puoliväliin neljä päivää...

Jari kirjoitti:
Surkein kesä "koskaan",myöhäiset kylvöt,kuivaa ja märkää,sekä lämpösummaa minimaalisesti. Joillakin puinnit vielä aloittamatta,syyskuun puoliväliin neljä päivää...

Aika paikallinen on tuo vaikutelma. Lounais-Suomessa kylvöt aloitettiin tänäkin vuonna huhtikuun puolivälissä ja lämpösummaa on kertynyt vähintään normaalisti.
Lähde: FMI

Kuulostaa siltä , että kirjoittaja ei ole elänyt 60-luvun lopun ja 70-luvun viileitä ja kosteita kesiä, tai sitten vuotta 1981 joka oli todella kostea ja vetelä. Silloin oli ilmoitus Maaseudussakin, "Heinää, suoraan pellolta. Omaan astiaan."

Ilmastonmuutos tekee 15 asteen kesälämpötilastakin ihmetyksen aihetta, ja voi hyvänen aika, syyskuussako yöpakkasia

-SS-

Niin ei varmaan olekaan enkä minäkään ole elänyt 60-luvulla, mutta oman ajanlaskun aikana huonoin puintikausi on täälläkin. Ei toki mitään noihin Jarin ongelmiin verrattuna. Puinnin alkuun mennessä kaikki näytti todella hyvältä.
Olen taas muistuttanu monelle aikanaan vinoilleelle "mitä ihmettä puimuriin NOIN isoja pyöriä laitatte" sekä "tyhymät puimurissa nelivedolla mitään tee".
Taas tekee.

Juuri huomasin, että tänä vuonna on 20v juhlavuosi viljelyssä. 1987 tuli aloitettua tämä harrastelu 9ha:n vuokratulla pellolla, josta 8ha oli vehnää ja 1ha kaalia. Tuo vuosi oli tähän astisista kaikkein surkein, lokakuussa puitiin vihreää kasvustoa.

Vaikka olenkin 60-luvulla syntynyt en juuri muista tuota vanhempia kasvukausia, mieleen on jäänyt lähinnä isän puheista ja vanhoista valokuvista huonot vuodet -74 ja -81

Tämän syksyn puintikausi oli omalla asteikolla keskimääräistä stressaavampi. Maat oli pehmeitä ja perälevy hommia riittääkin ennen kyntöjä.

Jos jotain olen tästä hommasta oppinut niin sen, että kannattaa huolehtia viljan pystyssä pysymisestä. Pystyviljan kyllä hakee pois myöhäänkin, mutta lakoista ei.

Ja lopuksi; tässä ulkosalla puuhastelussa jokainen tulee taatusti saamaan sen huonon syksyn, ennemmin tai myöhemmin.

Jorma kirjoitti:Jos jotain olen tästä hommasta oppinut niin sen, että kannattaa huolehtia viljan pystyssä pysymisestä. Pystyviljan kyllä hakee pois myöhäänkin, mutta lakoista ei.

Ja lopuksi; tässä ulkosalla puuhastelussa jokainen tulee taatusti saamaan sen huonon syksyn, ennemmin tai myöhemmin.

Näin on,onneks loput viljat käytännössä täysin pystyssä lukuunottamatta nojollaan olevaan rypsiä. Mutta sehän normaalia,ei kasva rikkoja läpi eikä maata vasten joten hyvältä näyttää sikäli.

Renkaat puimurissa ylisuuret,takarenkaiden kasvattaminen parilla pykälällä suurimmista "saatavilla" olevista auttoi kummasti 2004 vuonna. Silloin OLI märkää ja puitiin lokakuussakin täyttä häkää.

Edellinen vaikea vuosi 1998,sitä ennen 1992,1987 hallavuosi jne. Nämä muistissa hyvin,1987 muistan kun kärryä sai puida täyteen kauan ja viljat kahuja. 1981 vuonna olin syksyllä reilun neljä vuotta ja siitäkin muisikuva kun isä kiinnitti kettingin ja ohjailin traktoria kun isä laittoi pienen vaihteen silmään ja hyppäsi puimuriin. Muistikuva vahva edelleen,kai piirtynyt mieleen vahvana kun sai olla apulaisena tappelemassa viljoja pois märältä pellolta

Huonot syksyt on tulleet noin 6 vuoden periodeissa,tämä harvinainen tapaus joka rikkoo säännön. Ehkä vielä iloksi muuttuu,tänään ei ole satanut kuin 6-7mm. Tulva syysvehnäpellolla kuulemma ennätyskorkeudessa,ei auta hyvät sadot ellei saa korjattua pois. Suorakylvöpelloilla parempi kantavuus,taitaa olla pelastus monella lohkolla.

Niinjuu,lämpösummaa kertynyt vähemmän kuin 1961-1980 vuosien keskiarvo mikä laskentajakso farmitin lämpösumma laskuissa. Ja nuo laskentavuodet hiukan erialaisia kuin vaikkapa viimeisen 15 vuoden jakso T
osiasia että tuhat astetta juuri ylitetty ja ensimmäiset satakunta astetta meni keväällä sateita pidellessä,joten noin 900 astetta kasassa esim. kevätvehnällä. Syysvehnällä kaikki asteet "tallessa" mutta vieläkään ei viimeisen päälle kypsää,viime viikolla puin osan ja kosteudet lähenteli kolmea kymppiä. Ototellaan rauhassa,korjaataan sato pois kun aika on

Jorma kirjoitti:Juuri huomasin, että tänä vuonna on 20v juhlavuosi viljelyssä. 1987 tuli aloitettua tämä harrastelu 9ha:n vuokratulla pellolla, josta 8ha oli vehnää ja 1ha kaalia. Tuo vuosi oli tähän astisista kaikkein surkein, lokakuussa puitiin vihreää kasvustoa.

Se oli kylmä vuosi, kovat pakkaset talvella ja routa suli myöhään. Kylvöt alotettiin 20. toukokuuta jälkeen. Ei tainnut olla kuin yks viikko koko kesänä, jolloin kunnolla tarkeni paitasillaan. Puinnit alko täällä 30. elokuuta rukiin puinnilla ja viimeiset kaurat puitiin 13. lokakuuta. Viljelyhistoriani huonoin juurikassato 18,5 t/ha, seuraavana vuonna suunnilleen tuplaten

Cultor kirjoitti: Se oli kylmä vuosi, kovat pakkaset talvella ja routa suli myöhään. Kylvöt alotettiin 20. toukokuuta jälkeen. Ei tainnut olla kuin yks viikko koko kesänä, jolloin kunnolla tarkeni paitasillaan. Puinnit alko täällä 30. elokuuta rukiin puinnilla ja viimeiset kaurat puitiin 13. lokakuuta. Viljelyhistoriani huonoin juurikassato 18,5 t/ha, seuraavana vuonna suunnilleen tuplaten

Ite oon sen verran nuorta saapumiserää, että v:sta -87 ei kovin hyvää muistikuvaa viljelypuolesta ole. Isot pojat on kertonu, että surkee vuosi se oli. Ohran hlp oli ollu hurjat 35kg

Puinneista sen verran, että eilen tuli lakaistua viimeiset kaurat. Kunhan huomenna saa kuivattua loput niin voi sanoo, että viljat on laarissa. Rypsi vihertää vielä vähän, jälkiversontaa.

Jorma kirjoitti:Vaikka olenkin 60-luvulla syntynyt en juuri muista tuota vanhempia kasvukausia, mieleen on jäänyt lähinnä isän puheista ja vanhoista valokuvista huonot vuodet -74 ja -81

Joskus viiskymmentäluvun alussa, saattoi olla -53, jäivät listityt juurikkaat lumen alle. Sen muistan, että hevosen vetämällä yksipuolisella puuauralla ajettiin lumet pois ja talikolla isä niitä maasta kaivoi. Silloin nostettiin juurikasta parihevosten vetämällä rumpu-Mern'illä ja juurikkaat oli valmiiksi listittynä (listinhangolla) lumen tullessa. Onhan niitä juurikkaita lumen alta nostettu senkin jälkeen, mutta nykykalustolla se on helppoa, kelasilppuri on varsin tehokas lumilinko

Vuosi -60 lienee ollut se kylmä vuosi, kun yleisesti suositeltiin viljan seivästämistä maitotuleentumisasteella, että edes siemen saataisin. Ainakin kauraa tässäkin talossa seivästettiin, mutta lokakuussa puimurilla puidusta kaurasta paremmin itävää tuli.

Cultor kirjoitti:

Jorma kirjoitti:Juuri huomasin, että tänä vuonna on 20v juhlavuosi viljelyssä. 1987 tuli aloitettua tämä harrastelu 9ha:n vuokratulla pellolla, josta 8ha oli vehnää ja 1ha kaalia. Tuo vuosi oli tähän astisista kaikkein surkein, lokakuussa puitiin vihreää kasvustoa.

Se oli kylmä vuosi, kovat pakkaset talvella ja routa suli myöhään. Kylvöt alotettiin 20. toukokuuta jälkeen. Ei tainnut olla kuin yks viikko koko kesänä, jolloin kunnolla tarkeni paitasillaan. Puinnit alko täällä 30. elokuuta rukiin puinnilla ja viimeiset kaurat puitiin 13. lokakuuta. Viljelyhistoriani huonoin juurikassato 18,5 t/ha, seuraavana vuonna suunnilleen tuplaten

Juuri noin. Rajanaapuri, pitkäaikainen sokerijuurikkaanviljelijä, ihmetteli toukokuun puolessavälissä, miksi siinä isolla salaojapellolla on vesimärkiä kohtia. Kaivinkoneita haettiin, ojaa kaivettin ylös, ja mitä löytyi ? Tiiliputki, josta kaatamalla lompsahti pyöreä jääpala putkesta ulos !

Meillä juoksutettiin navetassa vettä koko talven, ja äitienpäivänä päätettiin, että nyt saa riittää.

Vesijohto jäätyi tietenkin taas, kuten arvata saattoi. 22.5. kylvin siihen kotipeltoon kaurat, lokakuun puolessävälissä pois. Siinä Sampo ulvahti parisen kertaa kun oli märkää rättiä lakopaikat Ryhtikaurassa. Onneksi oli elukoita vielä, "katavanneulasen" näköistä kauraa syötettiin se seuraava talvi, kasvoi ne silläkin.

-SS-

Meikä oli sen talven armeijassa. Keväällä soitettiin tuvassa Popedan "On pitkä kuuma kesä". Ei ollut pitkä, eikä kuuma. Vehnät puitiin raakana jurttimaan päisteistä, että päästiin jurtinnostoon. Juurikassato oli tosiaan nykyhistorian heikoin 21 t.

Kyllähän tuo 87 oli jurtille huonovuosi jos muillekin.Aina Suomessa on ollut märkiä ja kylmiä kesiä.Monella ne on päässeet vaan välillä unohtumaan.Kyllähän se harmittaa kun kelit sohlaa mutta se kuuluu tämän alan toimenkuvaan.Toivottavasti kaikki saavat edes jotenkuten puinnit kunnialla päätökseen.Vielä kun jurtit rämmitään niin saa taasen talvi tulla.

Jorma kirjoitti:Juuri huomasin, että tänä vuonna on 20v juhlavuosi viljelyssä. 1987 tuli aloitettua tämä harrastelu 9ha:n vuokratulla pellolla, josta 8ha oli vehnää ja 1ha kaalia.

Sullahan on menossa jo 21. vuosi. Ellet oo välivuotta pitäny.

^No tarkkaan ottaen joo, ja neljännesvuosisatakin jo häämöttää parin vuoden päässä