Rotoseeder kylvölaite saneeraus ja kerääjäkasvien kylvöön?

[andypoge]

Itse ajattelin laittaa kauran alle kasvamaan apilanurmiseoksen ja rikkaruiskutus Premium Classic SX + MCPA:lla. Toimi vähärikkaisella savilohkolla pari vuotta sitten aika hyvin ilman ruiskutustakin.

[Carnivor]

Tuossa edellisen kauden typpilaukkutestissä kun ei maahan ole kunnon sadon jälkeen koskaan mitään jäänyt - miksi jäisi jatkossakaan?

Oletko tosiaan tehnyt typpilaukkutestiä syksyllä? Hyvin juolavehnät ja jääntiviljat ovat kasvaneet, joten on pellolla syksyllä vapaita ravinteita. Talven sateet huuhtovat liukoisen typen pois ja keväällä maa on niin kylmää ettei mikrobitoiminta ole vielä lähtenyt liuottamaan uutta typpeä ja siksi kevään liukoisen typen testit näyttävät yleensä nollaa.

Täystiheän viljan jäljiltä aluskasvi on kyllä kituliaan näköistä, joten kelpaako se tarkastajalle 16.8.? Jos hukkakauraa ei tarvitse ruiskuttaa niin raiheinä peittäisi maan varmaan varmimmin.

[TumppiW]

Kaikki ovat jostain syystä ihastuneet italian raiheinään. Kandee kuitenkin miettiä lohkokohtaisesti, mitä halutaan.

- Runsasmultainen lohko, papua tai typensitojakasveja pohjalla --> Italian raiheinä toimii hyvin, kun koppaa typen, joka vapautuu lämpiminä elokuun päivinä, kun vilja lähinnä siirtää typpeä lehdistä jyvään. Haasteena on saada kylvö ajoitettua siten, että saa hyvän kasvuston, muttei liikaa kilpailua viljan kanssa. Hyviä kokemuksia on sekä sijoittamisesta vantaan läpi, että kylvöstä oraille.
- Pintamaan maan rakenteen parantaminen, typpiboosti seuraavalle kasville --> 2-4 kg/ha valkoapilaa. Jos pelottaa läpikasvu, käyttää normaalia valkoapilaa. Jos haluaa kunnolla typpeä, Vysocan hybridi kasvaa hullun lailla. Kylvö pintaan esim. jyräpyörästön eteen, erillisellä kylvöllä tai sitten hajakylvö ja jyräys.
- Jankkoon reikiä --> Valkomesikkää, sinimailasta, jne. Valkomesikän kanssa 10 kg/ha on hyvä määrä, ehdottomasti ympättävä ja mieluiten aikaisin puitava viljalajike päälle. Meinaan kasvaa muuten läpi.
- Tuet talteen ilman haittoja viljelylle ja ilman mitään hyötyjä: timoteitä. Ei kasva läpi, ei kasva liikaa syksyllä, halpaa ja helppoa kylvää. Muodostuu hankalaksi rikkaruohoksi myöhemmin.

Ja jos kantti kestää jättää kasvusto kevääseen, niin tulokset ovat yleensä parempia. Kävin viikonloppuna katsomassa yhdellä tilalla, miltä raiheinä näyttää. Noin puolet raiheinästä oli hengissä, rikkoja ei ollut käytännössä yhtään ja kuoppatestissä möyri matoja. Mutta se iso juttu: hiesusavipellon pinta oli käytännössä kylvökunnossa olevaa kukkamultaa. Elävä kasvipeite talven yli tekee hyvää mururakenteelle.

PS. Ruotsalainen opas nurmen perustamiseen. Rikkaäes ja huiska ei ole kovin pop.
http://www.grovfoderverktyget.se/dotnet ... d=2075.pdf

[Don Essex]

Haastava yhtälö. Kylvää vaikka nopeakasvuistakin heinää 15.8. Sitten tarkastukseen kattava kasvusto 16.8. Lopetus kemiallisesti 15.9. Minusta sinänsä hyvälle toimenpiteelle on asetettu lähes mahdottomia rajoja sekä valvonnan, että viljelijän oikeusturvan osalta. Ei sillä, itse aion kyllä kylvää kaikki keväällä pääkasvin kanssa, ja etsin todellakin kaikki mahdolliset biologiset ja fysikaaliset hyödyt, mitä toimenpiteestä on löydettävissä. Tuet tulevat tuohon vain ekstrana. Mutta yleisesti tuon toimenpiteen toimivuus asetetuissa rajoissa on hieman kyseenalaista.

[SS]

Siis tuo 15.08 kylvö, 15.9 glyfosaatti, sehän ei ole rajoittava ehto vaan oikeasti tukitörkeilyhelponnus.

Eli voi viljellä keskiaikista perusviljaansa ihan niin kuin ennenkin. Levittelee hallinnon maksamat siemenet siten 15.08 , tuskin ovat kuivana syksynä lokakuuhun mennessä kunnolla itäneet; normaali sänkikin jätetään sitä glyfoamista odottelemaan.

Voi sanoa, että huonosti säädetyn puimurin jäljestä, varsinkin jos on valmiiksi vesiheinää pellossa, ei tuollaista syksyn kerääjäkasvikylvöä voi maasta havaita. Olen edelleenkin sitä mieltä, että hallinnolla on ollut empatia vijelijää kohtaan, että kun vaan samat rahat saisi vähällä vaivalla, ravinteiden tasapainoinen käyttö - pakollinen toimenpide on vanhaa vieläkin ilkeämielisempi, varsinkin keinolannoiteviljanviljelyssä, mutta sitten on keksitty yksi näennäinen ja kaikille mahdollinen toimenpide jolla sitä 54 euron harmitusta saadaan hiukan liudennetuksi; saadaan itsestään selvää korvausta (tukea)kasvatetuksi vanhan perusympin suuruiseksi, 154 euroon. Ilman epämukavuusalueelle siirtymistä, joka tilanne erikseen suojaviljakulttuuriin siirtyvällä aina hiukan on.

-SS-

[Ansalehto]

Laitan oman kommenttini, kun minut on täällä mainittu. Kyllä joitakin piensiemeniä voi sekoittaa yhdessä viljan kanssa kylvettäväksi, mutta suotuisissa kosteusoloissa. Silloin vilja voidaan kylvää tavallista matalampaan, eikä yksivuotinen westerwoldinraiheinä mene vielä liian syvälle. Kovin nopeastihan sen ei tarvitse pintaan tullakaan. Savimailla matala kylvö kuivaan maahan ei tule kysymykseen, ja syvemmässä kylvössä voi raiheinäkin olla liian syvällä. Näkemättä on vielä sekin, kuinka tiukkaa linjaa viranomaiset aikovat tässä asiassa tarkastuksissaan pitää. Yksivuotisista raiheinistä valitsisin westerwoldin, koska se on kasvutavaltaan italialaista "kortisempi" eikä johda läpi tullessaankaan katastrofiin. Siemenmäärä kannattaa jättää aika pieneksi, sillä raiheinä alkaa helposti kilpailla liikaa päällyskasvinsa kanssa. Suotuisissa kosteusoloissa sopiva määrä lienee 5-10 kg/ha. Tärkeintä on kuitenkin muistaa koko homman päätarkoitus eli siepata talteen korjuun jälkeen maassa vapaana liikkuva typpi ja sitoa se kasvimassaan. Kerääjäkasveina en ainakaan retikoita kylväisi viljan kanssa sekaisin pientäkään määrää. Tulevat ainakin ohrien läpi varmasti ja runsaasti. -Aulis Ansalehto Lopelta

[Don Essex]

Tämän mukaan westervoldin raiheinä alensi satoa pitkällä tähtäimellä. Siellä myös sanotaan, että italian raiheinä on westervoldia parempi vaihtoehto. Voi toki olla maa-tai sääkysymyskin. Itse kuitenkin veikkaan sen johtuvan westervoldin nopeasta alkukehityksestä. Se kilpailee kasvukauden alussa liikaa typestä pääsatokasvin kanssa. Ilalialainen on hitaampi alkukasvussa, ja alkaa ottaa typpeä ja muitakin ravinteita parhaiten vasta puinnin jälkeen. Lisäksi sen vihermassa oli parempi.

http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot ... u_Luke.pdf

Itse teen coktailin italianraiheinästä, timoteistä, puna-apilasta ka valkoapilasta. Jos persianapilaa on jäänyt johonkin nurkkaan, laitan vähän sitäkin sekaan.
Valkomesikkääkin on vähän säkissä. Pitäisi uskaltaa testata sitäkin jonnekin.

[TumppiW]

Omien kokemuksien mukaan persianapila kasvaa lähes varmasti viljasta läpi, ainakin niissä kohdissa, jossa vilja jää yhtään harvaksi. Voihan sitä laittaa esimerkiksi 0,5-1 kg/ha, jolloin tuskin haittaa puintia liikaa.

Valkomesikkä ei tähän mennessä ole kasvanut koskaan läpi, mutta puintikorkeuden joutuu jättämään pariinkymmeneen senttiin. Ja tuoksu puidessa on omalaatuinen.

Hyvä Don, että otit tuon koktailasian esiin! Seokset ovat tuottavampia ja viljelyvarmempia, myös aluskasveissa. Kannattaa googlettaa "cocktail seeding" ja "8-way-mix", niin löytyy mielenkiintoista tutkimustulosta ameriikanmaalta.

[oliver]

Samoja kokemuksia perisanapilasta, se tulee läpi melko varmasti varsinkin jos keväällä vilja juroo. Raiheinän läpikasvu ei ole haittanut ainakaan puinnissa, lähinnä putsaa puimuria, ainakin vehnällä. Kauralla voi olla ahdistaa hiukan, mutta itsellä tuli viime vuonna persianapila samalla pahasti läpi.

Vaikka persianapila jäi pääosin oikeastikkin aluskasviksi, niin apilan siementä tuli aika paljon kuivurille saakka. Mutta osassa kaurapelloista missä persianapila tuli läpi, eikä päästy puimaan niin vihermassa tuli melkoisesti elokuussa kasvusto oli 70cm korkea täystiheäkasvusto. Sen murskaamien 6,2metrisellä murskaimella ja 300hv traktorilla kaikki oli käytössä ja polttoainetta paloi.

[Maajussi66]

Taidan itse skipata kuitenkin tämä kerääjäkasvi toimenpiteen ainakin tänävuonna. Korkeintaan pari ha kokeilua.

Tuossa on niin monta erilaista riskiä, että helposti 80 € hyöty (korvaus - siemenet) saa aikaan monen satasen vahingon, jos sato menee pilalle läpikasvun tai lakoutumisen vuoksi

Mieluummin pyy pivossa kuin kymmenen oksalla

[KaleviPP]

Ensin harjoittelua parilla pienellä lohkolla, kuulostelua ja havainnointia miten muilla on homma onnistutunut, ja erityisesti sen selvittämistä, miten tarkastajat toimivat ja tulkitsevat sääntöjä.

[ja101]

Sellaista juttua kuulin, että vaikka aika rajat ovat kylvo viimeistään 15.8 ja doubata saa 15.9 ja muokata 1.10 niin kasvusto pitäisi silti pystyä todentamaan tuolla aikavälillä eli on ihan tarkastajasta kiinni uskooko kun tulee 16.8 tarkastukselle, että olet eilen kylvänyt kerääjäkasvin. Jos on kuiva syksy niin ei kerkiä itää ja kasvamaan kuukauden aikana ollenkaan, mutta jos tarkastus osuu kohdalle niin voi olla huonot housussa.

Mutta asiaan. Agronetin puolella jo vähän kyselin, mutta oikein selkeää vastausta ei tullut. Jos aikoisin kylvää keskipakoviskalla ruiskutusuria ajaen kerääjäkasvin rikkaruoho ruiskutusten jälkeen niin mitä voisi yrittää? Kevyimmät heinät eivät lennä 20m uravälille. Puna-apila löytyy levittimen taulukoista joten se tai jokin vastaava. Onko läpikasvun vaara vehnällä? Ajattelin kuitenkin suorittaa kylvön heti rikkatorjunnan jälkeen jotta kesälle osuvat sadekuurot saisivat edes itämisen aikaan ja edes teoriassa olisi mahdollisuus onnistua. Sellaista juttua kuulin, että apilan perättäinen käyttö toisi jotakin ongelmia? Löytyisikö jokin vastaavan painoinen siemen jota käyttää vuorottelussa?

[TumppiW]

Taidan olla osasyypää tuohon 15.8. kylvömahdollisuuteen. Tehtiin meinaan porukalla lausunto siitä, että myös syyskerääjäkasvit toimivat hyvin viitaten omiin kokemuksiin.

Mutta, mutta. Se homma on niin, että jos meinaa oikeasti kerääjäkasvin kasvuston saada aikaan 15.8., niin se ei onnistu enää muokkaamatta. Oikeasti hyvä käytäntö on se, että rukiin puinnin jälkeen muokkaa pellon matalaan ja täydentää puintitappiojyvien kasvun sinapilla (6-10 kg/ha). Mieluiten jyräys. Eli tehdään oikea kylvöalusta, jossa kapillaarinen vedennousu toimii ja päällä on haihtumissuoja.

Parhaiten homma sujuu virittämällä piensiemenlevitin kultivaattorin/lautasmuokkaimen tms. pakkerin eteen. Tarpeen mukaan matala sekoittava ajo ensin. Itse ajattelin mennä vast.edes. ecomulchilla.

Kyllä noissa tapauksissa tarkastaja voi todeta kylvöalustan ja kaivella jyvät esiin. Jos kuivaan savimaahan jättää pinnalle oljen päälle jotain, niin ei siinä ole yritettykään saada kasvustoa syksyksi.

Saksassa näkyy myös puimuriin viritettyjä kylvöyksiköitä. Retikoilla ja muilla nopeakasvuisilla ja isojyväisillä siemenillä homma voi toimiakin. Eli kylvö leikkuupöydän taakse, olkisilppu peittää siemenen ja tarjoaa haihtumissuojan. Joissain koneissa näkynyt hydraulinen jyrsin leikkuupöydän takana, ennen kylvöyksikköä.

Mutta 90% tapauksissa aluskasvin kylvö, kylvön yhteydessä, vantaiden taakse, jyräpyörän eteen, on se varmin tapa. Sitten kasvinsuojelun kanssa pitää vain sopeutua.

Puna-apilan hajakylvö ruiskutuksen jälkeen pintaan --> ei läpikasvuvaaraa.

[Don Essex]

Sellaista juttua kuulin, että vaikka aika rajat ovat kylvo viimeistään 15.8 ja doubata saa 15.9 ja muokata 1.10 niin kasvusto pitäisi silti pystyä todentamaan tuolla aikavälillä eli on ihan tarkastajasta kiinni uskooko kun tulee 16.8 tarkastukselle, että olet eilen kylvänyt kerääjäkasvin. Jos on kuiva syksy niin ei kerkiä itää ja kasvamaan kuukauden aikana ollenkaan, mutta jos tarkastus osuu kohdalle niin voi olla huonot housussa.

Mutta asiaan. Agronetin puolella jo vähän kyselin, mutta oikein selkeää vastausta ei tullut. Jos aikoisin kylvää keskipakoviskalla ruiskutusuria ajaen kerääjäkasvin rikkaruoho ruiskutusten jälkeen niin mitä voisi yrittää? Kevyimmät heinät eivät lennä 20m uravälille. Puna-apila löytyy levittimen taulukoista joten se tai jokin vastaava. Onko läpikasvun vaara vehnällä? Ajattelin kuitenkin suorittaa kylvön heti rikkatorjunnan jälkeen jotta kesälle osuvat sadekuurot saisivat edes itämisen aikaan ja edes teoriassa olisi mahdollisuus onnistua. Sellaista juttua kuulin, että apilan perättäinen käyttö toisi jotakin ongelmia? Löytyisikö jokin vastaavan painoinen siemen jota käyttää vuorottelussa?

Mikään rikkakasviruiskutusten jälkeen kylvetty kerääjä ei ehdi kasvaa läpi. Joku nopeakasvuinen raiheinä saattaa heikentää satoa, mutta tuskin sitäkään.

Minä en saanut omalla viskurilla puna-apilaa lentämään 20 metriä. Äkkiseltään ainoa minkä uskoisin lentävän niin pitkälle on rypsi. Tosin ei rauchin pintalannoittimelle luvattu tasaista levitystä niin leveälle muistaakseni. Jos kuitenkin muutoin viljelee rypsiä kierrossa, on silloin muistettava että se edesauttaa tautien säilymistä maassa.

Kerääjän kylvö ruiskutuksien jälkeen on mielestäni epävarmaa. Riittääkö kosteutta ja valoa. Jos ei riitä, onko kerääjäkasvusto riittävä mahdolliselle tarkastajalle? Jos kylvää monivuotisia nurmia kevätkylvön yhteydessä, eivät nekään ehdi kasvaa läpi edes kohtalaisesta satokasvista samana vuonna.

Luomuun siirtyessäni aloin heti käyttää aluskasveja kylvön yhteydessä koko pinta-alalla. Läpikasvua tapahtui vain ongelmakohdissa. Eli jos pääkasvin sato oli surkea, aluskasvi täytti alan ja esti muiden rikkojen kasvun. Se oli siis hyvä asia. Puintia aluskasvit eivät ole missään tilanteessa haitanneet. Kasvinsuojelun kanssa tilanne on kiistämättä hankalampi. Siitä kannattaisi varmaan keskustella ainevalmistajien edustajien kanssa suoraan.

[ja101]

Harmi olisittepa tehneet lausunnon niin, että minkä tahansa kasvin puinnin jälkeen olkien levitys ja kevyt multaus ja kerääjän kylvö olisi kelvannut. Ainakin täällä etelä suomessa syksy kun jatkuu yleensä joulukuulle niin vaikka lokakuun alussa puidaan niin ainakin rikat ehtivät hyvin vielä kasvaa, joten kai jokin nopean kasvurytmin heinäkin ehtisi?

Itse kun ensimmäisen kerran kuulin tästä uudesta toimenpiteestä niin heti tuli mieleen tuo puinnin ja kylvön yhdistäminen. Harmi, että aikaraja poistaa tämän mahdollisuuden, oikeastaan vain juuri rukiilla ja aikaisella ohralla voisi onnistua ja kuivana vuonna syysvehnäkin ehtisi ehkä tuohon.

Omasta kylvökoneessa ei löydy tuota heinänsiemen kylvölaatikkoa eikä tuohon kannata sitä enää hommata, jos ei nyt jostain löydä edullisesti jotain irtosysteemiä. Mahtaisikohan jostakin löytyä piensiementen kylvölaatikkoa 4m:nä? Näin ollen kylvö nykyisellä kalustolla onnistuisi ainoastaan tuolla rauchin keskipakolevittimellä. Taulokot antavat ainakin 18m levitysleveydeksi puna-apilalla ja sinapilla. Rypsillä ja rapsilla taisi mennä enemmänkin. Hieman koneen asentoa muuttamalla luulisi tuon 20m lentävän. Ainakin kaikki muu mitä on tullut leviteltyä niin taulukoiden mukaan säädöt niin ovat kyllä lentäneet juuri sen mitä on luvattukkin.

Mutta entä tuo perättäiskäyttö apilalla tai rypsillä? Jos käyttäisi kevätrypsiä joka kuitenkin kuolee talvella pois niin aiheuttaako merkittävää tautien ylläpitoa? Tällä hetkellä ei rypsiä tai rapsia ole kierrossa mukana, mutta ajatus kyllä oli yrittää jatkossa pitää pientä syysrapsia alaa kierrossa mukana.