-= Maatalous Foorum =-

Viimeiset ohrat tuli kylvettyä tänään lämpöiseen maahan lämpöä lähes 30 astetta !

dbrown kirjoitti:Viimeiset ohrat tuli kylvettyä tänään lämpöiseen maahan lämpöä lähes 30 astetta !

Kylmään maahan tuli kylvettyä ohraa 6-7.5, bragea. Aivan loistavat oraat, hitaasti pinnistivät mutta nyt kasvu ollut räjähdysmäistä.
Muutenkin kannatti kylvää kylmään maahan, mulla taitaa olla eniten kylvettävää omalla kylällä ja lopetin ennenkuin osa oli edes aloittanut Ja liian kuivaa oli siltikin, märkyydestä haittaa parissa metsänlaidassa muutamalla aarilla, kuivuudesta ts. kuivan maan lauttaamisesta enemmänkin. Näkee jossakin oraista, jotka tulleet pintaan, että kylvökoneen edellä mennyt maavalli kertautunut jyrän edessä vaikka matelemalla ajettu

Omalla TOSsilla kylvetty ja oraat vaikuttaa silmämääräisesti tiheiltä, itävyydet oli 93-98 välillä mutta todellinen taisi olla sittenkin sadan nurkilla kun siementä ei mennyt merkittävästi enempää kuin pitikin ja siemenkoko tasaista.

Juu täytyy itsekin nyt todeta, että vaikka hiukan epäilytti, niin kai ne nykylajikkeet sietää kylmää paremmin kuin aiemmat.

Ensimmäiset ohrat tuli kylvettyä 24.4 ja kahta pikkulohkoa vaille valmiiksi tuli vapun aattona. Nuo jäljelle jääneet 5 ha kylvettiin sitten muutama päivä vapun jälkeen. Jätettiin tarkoituksella muutama päivä väliin, että voi verrata noihin aiempiin kylvöihin.

Ja ei se aiempi kylvö näytä ainakaan haitanneet. Kyllä ne oraat on edellä ja veikkaisin että vahvemmalla juuristolla kuin ne jotka tulivat hiukan lämpöisemmässä hiukan nopeammin oraalle

Kaiken kaikkiaan oraat on aika tasaiset tänävuonna. Ei ole luonnosta eikä kylväjästä johtuvia virheitä juurikaan

SS kirjoitti:Tarkoittaako tuo kanadalainen tutkimus sitä, että nuo täällä yleiset pääsiäisen aikaan kylvetyt pellot, jotka nyt ovat pitkällä oraalla, (on ohraa, vehnää, kauraa), ne eivät tuota yhtä hyvää satoa - tai eivät ollenkaan - kuin nyt toukokuun puolivälissä tai jopa kesäkuun alussa kylvettävät ?

Ei se sitä tarkoita, pelkästään sitä, että aikaisella kylvöllä ei välttämättä voita puinnissa niin valtavasti, jos kelit ovat kylmiä. Toisaalta aikaisessa kylvössä orastuminen tuppaa olemaan pitkään epätasaista ja rikkaruohoja tuppaa orastumaan kuitenkin.

Kai siinä sadon muodostumisessa se iso juttu on se hetki, kun kasvi päättää, paljonko jyviä tehdään. Jos silloin on ravinteita, valoa ja vettä saatavilla ja rikkatilanne hallinnassa, satoakin tullee. Jos osa kasveista jää muiden jalkoihin myöhemmän orastumisen vuoksi, niiden sato-odote on sitten alhaisempi.

Olisi muuten jännä tietää, onko aikaisissa kylvöissä kaikki kasvit nyt samassa kasvuvaiheessa. Vai onko nelilehtisten seassa vielä 2 lehtisiä?

Muuten kanadalaisissa tutkimuksissa on myös todettu, että isoin sato kauralla saadaan, kun vedetään suorakylvökoneella ohueen routakerrokseen aamuyön pikkutunneilla. Kaura sitten päättää, koska lähtee itämään.

Carnivor kirjoitti:

Reissumies kirjoitti:
Se on sinänsä mielenkiintoista miks suomalainen tutkimus ei tätäkään oo tutkinut ( kait?). Toisaalta tutkivat useita jo muualla tutkittuja juttuja uudelleen...........

On todennäköisesti tutkittu jo aikaa ennen sähköisiä tiedostoja, joten haku on hitaampaa.

Onhan niitä kylvöaika kokeita ollut. Jotain löytyy sähköisessäkin muodossa.

-70-luvulla
http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/440698

-80-luvulla
http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/442541

Muistelen että -90-luvulla oli Gårdskullassa aikaistetun kylvön kokeita, siitä en äkkiä löytänyt mitään viitettä ja 2000-luvulta löytyy jotain suorakylvetyn ohran kylvöajankohdasta
http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/441552

Kiitoksia noista linkeistä.

Tuossa ekassa 70-luvun koesarjassa todettiin, että säätila ja kasvuolot vaikuttavat suuresti. Mutta ei sitten lähdetty turhia purkamaan sitä osiinsa.. no toki tuohon aikaan lämpösumman laskeminenkin oli työlästä.

Lisäksi hiukan mietityttää myös maalajien valikointi: hiuesavi, hiesusavi ja hietasavi. Kaikissa noin 40% savesta. Ja muokkaustapana kyntö ja keskeisimpänä ongelmana myöhäisessä kylvössä kuivuminen. Kuinkakohan noita voi yleistää, jos savesta on 10% ja multavuutta samoin 10%.

Tokassa raportissa oli sen sijaan tosi rautaista matskua (mm. laskukaavoja orastumiselle eri lämpötiloissa) ja pohdintaa jopa eri maalajeista ja kylvöajan kriittisyydestä lähinnä vain, jos savespitoisuus on yli 27%.

Aika vähän on yleisesti ollut keskustelua siitä, kuinka paljon eri maalajien muokkaustekniikat ja kylvöajat vaihtelevat. Esim. briteissä tuntuu olevan ajatuksena, että erilaisia syväkuohkeuttimia käytetään juurikin kevyillä mailla, joissa maahan ei muodostu luontaisesti mururakennetta. Täällä niitä pidetään tiivistyneen savimaan korjausvälineenä.

Miltä ohrat nyt näyttää? Olin äskettäin ajelemassa Pöytyä, Loimaa, Mellilä, Koski ja Marttila alueella ja ohrat näyttivät yleisesti aika kellertäviltä. Yhdellä omallakin ohra lohkolla on kellastumis oireita, mutta en ole vielä käynyt tutkimassa syytä.