-= Maatalous Foorum =-

Kolmonen kirjoitti:Viime vuonna niistä ei mielestäni ollut hyötyä ainakaan kevätvehnällä ja rapsilla. 2013 taas ihan toisin!

Tarkoitat varmaan "2012 toisin" ? Viime vuosi siis oli 2013, ja 2012 oli se kosteampi...itsellä oli koealana viljelytoimien nollaruutu (lannoitusta myöten) , joka tuotti 2012 lähes enemmän kuin koskaan aikaisemmin olin nähnyt, kostea sää pöhötti tähkät kuin vaaleanruskeiksi osmankäämeiksi.. Muutamalla paikallisella jäi marraskuulle ja vaikeisiin puintiolosuhteisiin, jättisatoisat täyden panoksen viljat, viivyttivät valmistumista pitemmälle kuin "miesmuistiin" . Vieläkin muistuu näkökenttään lumihärmässä olevan maiseman puimurit, perästä lensi olkisilppua ja lunta !

Viime vuosi taasen tosiasiassa oli näillä paikoin kuiva, siis etelässä, kasvukauden sateiden jääminen hyvä jos sataan milliin, ei paljon syysviljoistakaan irronnut. Ja esimerkiksi Marble näytti kuivanmaan kapasiteettinsa Zebran vieressä, ei vakuuttanut.

Eipä kulunut tankista polttoöljyäkään viime vuonna (2013), puinti varastokelpoisena tuuletussiiloihin, siellä ovat vieläkin.

-SS-

Kyllä!

Olet oikeassa viime vuosi on 2013 ja sitä edellinen oli se märkä vuosi 2012, jolloin p-öljyä kului reilust.i

Kolmonen kirjoitti:
tässä vastapareja:

kylvösiemen: oma vai ostosiemen
lannoite : vähän vai reilusti
rikkatorjunta : halpa vai turhan kallis
tautiaine : ei vai oikeaan aikaan tarpeeseen vai reilusti varmuuden vuoksi
syysmuokkaus : ei vai kyntö vai kevytmuokkaus

Listaa voisi varmaan jatkaa vielä tästäkin. Kokonaisuus tilatasolla on aina osatekijöiden summa.

Mutta kuten sanoin, näitä asioita voi tarkastella monella tapaa!

kunnostettu oma siemen. riittävän usein vaihdetaan satoisampaan ja tuoreeseen sertin kautta.

ostolannoitetta vähän ja pelkkää typpeä ja rikkiä. karjanlannasta lisäpotku ja tärkeimpänä riittävästi fosforia kunnon satoihin. kananlannassa maksaa lähinnä levitys ja kalusto. niitä ei voi laskea kanalan menoksi koska lannasta pääsisi eroon muutenkin ilmaiseksi. meidän bergmannien takana on kolme isäntää, 90 000 munivaa ja reilu 100 000 kasvatuskanaa joten konekustannus jakaantuu hyvin.

rikka-aine halvin mahdollinen. kevytmuokkkauksen vuoksi en itse pääse aivan halvimpia käyttämään. mataraa on joka lohkolla. valvattia ja ohdaketta hieman. hukkistakin joutuu vähän ajamaan.

hyvä ohra ja vehnä (kuuden tonnin aiheet) kannattaa ajaa tautiaineella aina. pysyy yhteyttävänä pidempään, jolloin jyväkoko kasvaa ja laatu paranee. lisäksi totaalinen tautipommi ei pääse yllättämään. viljelykierto silti aineita tärkeämpi.

kultivoin nykyään lähes kaikki, vähäpahnaisilla kuivassa myös lautasta. syyt: poutii vähemmän keväällä/alkukesällä, kuorettumisvaara pienempi, saa helpommin tasaisen kylvömuokkauksen, ei vesivakojen tasaamista, nopeampi ja tehokkaampi tehdä, menee vähemmän löpöö ym.

Joozeppi kirjoitti: ...ostolannoitetta vähän ja pelkkää typpeä ja rikkiä. karjanlannasta lisäpotku ja tärkeimpänä riittävästi fosforia kunnon satoihin....

Nouseeko fosforit vai onko karjanlannalla helppo säätää maksimifosforilannoitus, vai onko jokin perustoleranssi olemassa. Onnistuuko fosforilannoitus eläintenlannalla korkeissa viljavuusluokissa ? Tarvitseeko karjanlantatalous erityistä viljavuusnäytteiden oton tekniikkaa ?

Taisker vaan joskus mainitsi fosforilukujensa olevan satasen paremmalla puolella, ei sellaiseen ostolannoitefosforilla pysty juurikaan ryhtymään, ei edes starttilannoitteella. Ja sitten kevätvehnä juroo kylmän kevään fosforinpuutteessa. Eikä jotain lehtilannostakaan kymmeniä litroja pysty työntämään, fosforintäydennykseksi ainakaan.

-SS-

kyllä nousee mut kovat sadot vähä hillitsee noi yli satasen luvut löytyvät ostopelloista joihin on kaadettu sikalietettä 40v urakalla eihän sinne mun aikana saa laittaa ku typpee saa nähä rupeeko sato kärsiin jos näin käy niin tarvii hankkia "tarkempi" näyte ja pökälettä perään aikalailla kikkailua vaatii esim ku merkkaa lantaa 1,3kuutiota hehtaarille et ei fosforit ylity tarkastajalle täytyy sanoo si et vaatii vähä enempi ammattitaitoo toi levitys

taisker10 kirjoitti:kyllä nousee mut kovat sadot vähä hillitsee noi yli satasen luvut löytyvät ostopelloista joihin on kaadettu sikalietettä 40v urakalla eihän sinne mun aikana saa laittaa ku typpee saa nähä rupeeko sato kärsiin jos näin käy niin tarvii hankkia "tarkempi" näyte ja pökälettä perään aikalailla kikkailua vaatii esim ku merkkaa lantaa 1,3kuutiota hehtaarille et ei fosforit ylity tarkastajalle täytyy sanoo si et vaatii vähä enempi ammattitaitoo toi levitys

Eli arveluttavan korkealla viljavuusluokalla, saako edelleen laittaa karjanlannalla 5 kg P / ha ? ja korkealle 15 kg P/ha ? Koskeeko vain tiloja, jotka pitävät itse karjaa ?

Olen seurannut 20 vuotta viljavuusluokan laskua, keinolannoitteen tarkennetuilla tasoilla viljavuusluokka ja vähän toista on laskenut fosforiviljavuus, ja uudet keinolannoitetasot eivät nosta ylempään takaisin.

-SS-

tate voi tietää paremmin mut ite olen luullut että arvelluttavan korkeeseen ei saa ajaa fosforia missään muodossa ollenkaan. väittäisin jopa olevani oikeassa mut tate on kans kikkailun erikoismies niinku määki. muihin luokkiin saa karjanlannan poikkeuksella ajaa (myös kasvinviljelytila) P 15kg. sen ajankin aina paperilla. tekee kanan kuivikelannan taulukkoarvoilla 4m3/ha. todellinen käyttömäärä sitten 6-8 m3 kasvista riippuen.

voi olla että tuleva kausi muuttaa tätä, koska fosforista lasketaan isompi osaa kasvin käyttöön. pitää tiputtaa levitysmäärä 3,5 m3. tämä tosin on kunnon kuivalantakärryillä täysin mahdollista ja vielä tasaisestikin. pohjakuljetin hitaalle ja vaihdetta isommalle.

monissa lehtilannoksissa on fosforia hieman. ilmeisesti niitäkään ei saa ajaa jos käyttää karjanlannan poikkeussääntöä. pitää siis olla tarkka mihin hi-phossit, solatrelit ym. merkkailee, jos jaksaa mihinkään.

en tiä kyllä itte sen paremmin mut toho arveluttavan korkeeseen ei saa laittaa ollenkaan se on varma .muihin saa. taitaa karjatila saada viä enempi toho korkeeseen nyt kait si kiristyy aikalailla toi laskentamalli

Joskus luin lähestymistavan kannattavuuslaskelmaan, joka helpottaa epävarmuuden kanssa elämistä. Ennen kuin myy viljaa varastosta, kysyy riittävätkö myyntitulot kattamaan kulut, jotka tarvitaan siilon uudelleentäyttöön. Siinä vaiheessa myyntihinta on tiedossa, kulut on tiedossa ja päätös on melko selvä. Jos markkinahinnat eivät riitä siilon täyttöön uudelleen, tekee jotain vähemmän tappiollista. Tukisysteemit ja byrokratian ehdot monimutkaistavat pohdintaa, mutta hulluksi siinä tulee, jos rupeaa käymään kaikkia odotusarvoja ja riskiskenaarioita läpi ennen viljelysuunnitelmaa.

kylvösiemen: oma vai ostosiemen

Tein mielenkiintoisen kokeen joku vuosi sitten; ajoin varaston tyhjäksi ja minulta loppui ostosiemen, peittausaineet ja lopuksi oma siemenvilja. Ajoin palstan ympäri ostosiemenellä, keskemmälle lohkoa peitatulla omalla ja keskiosille peltoja levitin +30% annoksella omaa peittaamatonta siementä joka oli käytännössä huonoa rehuohraa. Puidessa en huomannut mitään eroa sadon määrässä tai laadussa palstan eri kohdista

Lohkolta tuli vajaan 4t sato, ettei mikään huippu mutta voihan asiat joskus tehdä halvallakin.

Tulevana kesänä on normaalipanokset viljalle, mutta vilja-ala on kolmanneksen pienempi.

Cultio kirjoitti:

kylvösiemen: oma vai ostosiemen

Tein mielenkiintoisen kokeen joku vuosi sitten; ajoin varaston tyhjäksi ja minulta loppui ostosiemen, peittausaineet ja lopuksi oma siemenvilja. Ajoin palstan ympäri ostosiemenellä, keskemmälle lohkoa peitatulla omalla ja keskiosille peltoja levitin +30% annoksella omaa peittaamatonta siementä joka oli käytännössä huonoa rehuohraa. Puidessa en huomannut mitään eroa sadon määrässä tai laadussa palstan eri kohdista

Lohkolta tuli vajaan 4t sato, ettei mikään huippu mutta voihan asiat joskus tehdä halvallakin.

Tulevana kesänä on normaalipanokset viljalle, mutta vilja-ala on kolmanneksen pienempi.

olipa yllätys. huomenna tämä tutkimus varmasti julkaistaan farmitissa

Ehdottomasti kannattaa laittaa kaikki mikä vaan voi ja saattaa parantaa satoa, siitähän meille maksetaan!!
Viljanhinta tulee nousemaan merkittävästi ja saattaa joskus ottaa kulujen nousun kiinni kun vaan jaksaa yrittää ja tuumaa että kyllä se siitä.
On tää ihmeellistä miten joillakin tuottaa parhaiten jos laittaakin esim 49% viherlann.nurmea ja loput mallasta.

Ainut ja oikea vastaus tähän kysymykseen on: kenenkään muun ei kannattaisi panostaa täysillä paitsi minun, tuskin tätä neuvoa kukaan uskoo mutta on ainut absoluuttisen oikea vastaus.
Se mitä kukin tekee tästä neuvosta huolimatta tuskin kiinnostaa kovin paljon ketään itsenäistä viljelijää!