Mielenosoitus ruoantuotannon valinnanvapauden puolesta 8.11.

[rehuantti]

Taisi jäädä vähäiseksi osanotto:

http://www.uutisaalto.fi/kuvat?kuva=289357

[Roope Luhtala]

Taisi jäädä vähäiseksi osanotto:

http://www.uutisaalto.fi/kuvat?kuva=289357

Juu ei tullu mekkalaa. Mutta voin paljastaa että kaikki osallistujat eivät halunneet kuvaan.

[Cultor]

Taisi jäädä vähäiseksi osanotto:

http://www.uutisaalto.fi/kuvat?kuva=289357

Juu ei tullu mekkalaa. Mutta voin paljastaa että kaikki osallistujat eivät halunneet kuvaan.

Kuka se toinen oli?

[rooster]

Taisi jäädä vähäiseksi osanotto:

http://www.uutisaalto.fi/kuvat?kuva=289357

Juu ei tullu mekkalaa. Mutta voin paljastaa että kaikki osallistujat eivät halunneet kuvaan.

Kuka se toinen oli?

Kuvaaja tietysti

[Cultio]

Voisiko mielenosoittaja osoittaa mitä mieltä on ym vastakysymyksistä?

[Roope Luhtala]

Muutama huomio:

1) Hampurin satamassa maksetaan n. 30-50 €/tn (tällä hetkellä 40 €/tn) enemmän hintaa Suomeen verrattuna esim. vehnälle. Neljän tonnin satotasolla tämä tekee 160 €/ha. Näin suuri osa kansallisesta tuesta hyödyttää suoraan ainakin teollisuutta ja kauppaa, ehkä vähän kuluttajaakin.

2) Muistaakseni Maaseudun Tulevaisuuden tilastojen mukaan Ruotsissa sianlihan hinta oli loppukesästä n. 2 €/kg ja Suomessa n, 1,7 €/kg. 3000 sian lihasikalassa tälläinen pieni ero tekee vaivaiset n. 300 000 €/vuosi. Jännä juttu että se menee niin päin että Ruotsissa on n.70 %:n omavaraisuus ja Suomessa n. 100 %. Näkisin, että tuista hyötyy joku muukin kuin maanomistaja...

Kirjoitin juuri blogikirjoituksen maataloustukien vaikutuksesta tuottajahintoihin: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuo ... ropagandaa

3) Puhut maataloustuista, mutta suuri osa kansallisista tuista taitaa olla ympäristötukea, jolla rajoitetaan mm. lannotteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä (ja samalla rajoitetaan satoja). Edistyspuolueen linjaan varmaankin kuuluu, että kyllä isäntä parhaiten tietää kuinka paljon ja milloin mitäkin ainetta sinne peltoon voi ajaa? valinnanvapaus ja silleen?

Edistyspuolue kannattaa luonnon suojelemista “saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti. Lannoittamista voidaan rajoittaa myös ilman tukia. Ei muillekaan toimijille yleensä makseta siitä että he eivät saastuta, vaan saastuttamiselle on määrätty sanktio.

4) Kaupan liikevoitto-% ei kerro välttämättä mistään. jos kesko maksaa Halmesmäelle mahdollisen voiton verran enemmän palkkaa niin tuloshan jää nollille? Tai tappiolle jos otetaan palkan sivukulut päälle. S-Ryhmä taasen on osuuskunta joka jostain syystä ei halua tehdä voittoa osakkailleen vaan laajentua mielipuolisesti.

Yritykset valvovat osakkeenomistajien etua, ja yleensä maksavat palkkaa ja muita kulueriä sen verran kuin tuloksen maksimoimiseksi on järkevää. Tuossa blogikirjoituksessani käsittelin myös sitä, miksi ruoka on Suomessa kallista: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuo ... ropagandaa

5) Mitä on korkeamman tuottavuuden alat Suomessa? Konkreettisia esimerkkejä kiitos.

Tuottavuus korreloi markkinataloudessa palkan kanssa. Jos joku yritys ei saa tukea valtiolta ja pystyy silti maksamaan työntekijöilleen korkeaa palkkaa, niin yritys on korkean tuottavuuden alalla.

Mikä on se etulyöntiasema mitä Suomi tarvitsee pärjätäkseen globaalissa maailmantaloudessa?

Yrityksille tulisi luoda hyvät toimintaolosuhteet poistamalla yritystuet ja laskemalla verotusta.

Jos ajatellaan että Suomessa ei kannata viljellä maata, romuttaa se myös lopun elintarviketeollisuuden. Arvion karkeasti että ruuan tuonti voisi tehdä kauppataseeseen n. 5-15 miljardin euron loven ja ehkä n. 100-200 tuhatta työtöntä lisää. Millä kauppatasetta paikattaisiin?

Kun maataloustuet poistetaan, muiden yritysten, jotka siihen asti ovat rahoittaneet maataloutta, kilpailukyky kasvaa, ja tämä korjaa kauppataseen vajetta.

Jos halutaan olla globaalissa taloudessa, niin eikö se olisi enemmän realistista ajatella että meidän palkat tippuu sinne kehittyvien talouksien tasolle, kuin se että koko maailma voisi tuhlata hullun lailla (=länsimaat tällä hetkellä)?

Globaali talous tarkoittaa sitä että jokainen keskittyy tuottamaan sitä mitä parhaiten osaa. Tällöin kaikkien hyvinvointi nousee. Käänteinen esimerkki on Pohjois-Korea joka yrittää olla kaiken suhteen omavarainen.