-= Maatalous Foorum =-

jk kirjoitti:Ei tuo paineenlasku kyllä normaalia ole lohkoja suljettaessa. Oma UF/amatron+ ei tuota ainakaan tee. Lähinnä tulee eteen jos pitää nopeasti avata useampi lohko peräkkäin niin kestää hetken ennenkuin ehtii reagoimaan.

Eipä tuo normaalissa päistelähdössäkään paineita mihinkään tiputa. Eli jos tulen päisteeseen tasavauhdilla paineella 4bar, suljen pääventtiilin ja aloitan uuden kaistan samalla vauhdilla ja ulosoton kierroksilla niin ruiskutuspaine on heti sen saman 4bar.

Sama juttu mullakin, onko tuo paineenlasku switchin tuomia "ominaisuuksia"?

Nyt tosin viimeisillä ruiskutuksilla ihmettelin miksi paine putoaa kun lohkoja sulkee kiilassa, yhdellä lohkolla ruiskuttaessa paine puolet normaalista. Syy selvisi, keskimmäinen lohko jumittaa edelleen päälle eikä sitä helposti huomaa (luulin korjanneeni kun yksi johto oli irronnut mutta on muutakin häikkää), virtausmittari luulee että lohko kiinni, koska se on suljettu Amatronilla kuvakkeen mukaankin eikä anna enempää nestettä kuin hehtaarille tavoitteena.
Järjestelmä ei ymmärrä, että paine puolet tavoitteesta kun nestettä karkaa kahdesta lohkosta yhden sijaan, nestemäärähän oikea.

Kai tuo magneettiventtiili/ karapaketti on aukaistava, vaikka ei mielellään koskisi tuollaiseen pakettiin toistamiseen, pelkkä pintapuolinen aukaisu riitti että epäilyttää mitä sisempää löytyy

jk kirjoitti:Ei tuo paineenlasku kyllä normaalia ole lohkoja suljettaessa. Oma UF/amatron+ ei tuota ainakaan tee. Lähinnä tulee eteen jos pitää nopeasti avata useampi lohko peräkkäin niin kestää hetken ennenkuin ehtii reagoimaan.

Eipä tuo normaalissa päistelähdössäkään paineita mihinkään tiputa. Eli jos tulen päisteeseen tasavauhdilla paineella 4bar, suljen pääventtiilin ja aloitan uuden kaistan samalla vauhdilla ja ulosoton kierroksilla niin ruiskutuspaine on heti sen saman 4bar.

Siis samasta ongelmastahan tuossa "valittelin", lähinnä tulee eteen jos pitää nopeasti avata/sulkea useampi lohko peräjälkeen.

Ei tuossa ole kyse paineensäätimestä. Jos seuraa näytöltä litraa/hehtaarille lukemaa niin se pysyy hyvin kurissa (pitää ottaa kuva videokameralla, ei sitä muuten ehdi seurata). Eli ruiskuhan säätää ruiskutettavaa nestetilavuutta, ei painetta (no, paineen avulla saavutetaan haluttu virtaus).

Ja se päisteongelma on juuri kuten sanoit, ruisku ei säädä painetta päisteajon aikana. Jos paineet jää kohdilleen päisteeseen tultaessa niin ne pysyvät kohdallaan mutta jos ne ovat pielessä, ne pysyvät pielessä. Tuo kuitenkin ihan pikku juttu kun ruisku kuitenkin saa paineet noepasti kohdalleen, paineen säätö toimii nopeasti ja uudessa ohjelmassa voi vielä säätää ennakkoaikaa päisteessä ruiskutuksen aloitukseen ja vastaavasti lopetukseen ylitysaikaa. Ruiskutuksen alkaessa paineet kyllä pysyvät tarkimmin kohdallaan (suorassa päisteessä) jos ne päisteajon ajaksi ovat jääneet lähelle sitä oikeaa painetta. Miksi siis ruisku ei säätäisi paineita jo ennen ruiskutuksen käynnistystä, vastaamaan sen hetkistä ajonopeutta tai sitä lähtökoroketta.

Olisko nyt vaan niin että muut eivät pidä noita mainitsemiani juttuja ongelmana ollenkaan, mielipidekysymyksiä enkä itse tiedä miten muut merkit toimivat, saattavat olla paljon huonompia.

Jari kirjoitti: Sama juttu mullakin, onko tuo paineenlasku switchin tuomia "ominaisuuksia"?

Nyt tosin viimeisillä ruiskutuksilla ihmettelin miksi paine putoaa kun lohkoja sulkee kiilassa, yhdellä lohkolla ruiskuttaessa paine puolet normaalista. Syy selvisi, keskimmäinen lohko jumittaa edelleen päälle eikä sitä helposti huomaa (luulin korjanneeni kun yksi johto oli irronnut mutta on muutakin häikkää), virtausmittari luulee että lohko kiinni, koska se on suljettu Amatronilla kuvakkeen mukaankin eikä anna enempää nestettä kuin hehtaarille tavoitteena.
Järjestelmä ei ymmärrä, että paine puolet tavoitteesta kun nestettä karkaa kahdesta lohkosta yhden sijaan, nestemäärähän oikea.

Kai tuo magneettiventtiili/ karapaketti on aukaistava, vaikka ei mielellään koskisi tuollaiseen pakettiin toistamiseen, pelkkä pintapuolinen aukaisu riitti että epäilyttää mitä sisempää löytyy

Eikös nuo venttiilit ole moottorikäyttöisiä, siksi vähän hitaampia kuin solenoidit?

Pitää varmaan tarkkailla ettei vastaavaa tapahtuisi tuossa omassa, sitä keskilohkoa ei tosiaan pysty traktorista näkemään varsinkaan tuossa jossa keskilohkossa on vain neljä suutinta (eikös niitä neljä ole siinä puomien välissä).

Vielä sen verran että ei mulla lohkoja suljettaessa paineet mihinkään laske. Ennemmin nousee jos nopeasti lohkoja sulkee.

jk kirjoitti:Vielä sen verran että ei mulla lohkoja suljettaessa paineet mihinkään laske. Ennemmin nousee jos nopeasti lohkoja sulkee.

En löytänyt vanhemmista viesteistä tarkkaa tietoa ruiskusi mallista, erityisesti venttilistöstä, mikä vuosimalli?

Joku kehui oman myyjänsä ja huoltomiehensä tietoja, meillä kävi Saksasta tehtaan kiertävä huoltoneuvoja konetta kokeilemassa eikä osannut sille mitään tehdä tai ehdottaa muutoksia. Totesi kyllä ongelman/ominaisuuden esim. tuohon kiilaan ruiskutusta lopetettaessa.

Jos tuossa yksilövika olisikin niin ei se merkille hyvää mainosta ole jos pitää jonkun tietyn alueen huoltomies metsästää vikaa korjaamaan, erityisesti jos ruiskun omistajan pitää itse tuo asiantuntija etsiä.

Itselläni vähän samankaltaisia ongelmia uuden Amazone UX 3200:n kanssa, mutta täytyy suorittaa ensiksi hieman ajatustyötä, ennen kuin osaa muotoilla sanoiksi!!

Shield kirjoitti:Itselläni vähän samankaltaisia ongelmia uuden Amazone UX 3200:n kanssa, mutta täytyy suorittaa ensiksi hieman ajatustyötä, ennen kuin osaa muotoilla sanoiksi!!

Olen havainnut ongelman myös. Malli on UX 3200, isommalla pumpulla, Amatron Plussalla ja DUS-systeemillä. Tämän kevään kone. Käsittääkseni ongelma on korjattavissa ohjelmapäivityksellä, mutta niitäkös olisi tarjon vapaaehtoisesti

Joistain muista (mielestäni) puutteista tai "ominaisuuksista" olen kertonut myyjälle, mutta se on sama kuin korpeen huutaisi. Asiat eivät etene. Pitänee etsiytyä syksyllä isompien pamppujen juttusille.

No nyt näytttää olevan ammatti-ihmisiä liikkeellä. Lohkoautomaatio on ymmärtääkseni nykyaikaa. Ohjautuva aisa (tai pyörät) samoin. Puomiston toispuoleinen hallinta (="morjenstus") voisi olla myös hyvä. Monipuolinen suutinvalikoima on myös päivän selvä. Laitetaanko perinteiset työvalot vai koko rivistö ledejä. Miten on akselijousitus tai hydr. jarrut? Vetotraktori on pieni (JD 6230).

Jos ei ollut Keskolla aikoinaan (v. 1998) Hardin kanssa ihan tuotetuntemus hallinnassa, niin yksinkertaisemman koneen kanssa pystyi kyllä itse oppimaan ja vikoja korjaamaan. Kun viimeiseksi hankin Amazone-tuotteen täytyy todeta myyjän tuotetuntemus olemattomaksi. Ajattelin sitten turvautua maahantuojan "päällikön" apuun, mutta ei Hyvinkäällä kyllä oikein tuotetta tunnettu. Hieman sain apua ongelmiini sitten, kun minulle toimitettiin siihen koneeseen kuuluva oikea ohjekirja. "Oli kuulemma Saksassa laitettu väärä versio mukaan!" Ja kissan viikset. Minulle oli varmasti Turussa pantu väärä kirja mukaan ja jollekin muulle minulle kuuluva ohjekirja.

Tästä viisastuneena seuraavan ruiskun hankinnassa tingin "tavarantarkastuksen" ja käyttöönopastuksen kaupan päälle tai kysyn sille selvän hinnan. Jos hintaa en saa selville, ei siitä tuotteestakaan kukaan taida tietää mitään.

Mutta onko kenelläkään John Deere -ruiskua (JD 742)?

Jontikan ruiskuista ei itselläni ole käytännönkokemusta, mutta kun kausi takaperin aloin ruiskukauppaa suunnittelemaan oli 732-malli yhtenä vaihtoehtona ja täten myös tutkinnan kohteena. Ulkomaalaisilta ja etenkin britti-maatalousfoorumeilta selvisi, etteivät aivan ongelmattomia olleet kyseisenkään merkin tuotteet; paljon pikkuvikaa, esim. sähköissä ja hieman isompaakin! Enemmän tosin kirjoiteltiin 800-sarjalaisista, jotka tuntuvat olevan Englannissa yleisempiä ja tunnettuja etenkin korkeasta painopisteestään ja kaatumisistaan!

Oman valinnan ratkaisivat Amazonen eduksi hinta, merkin hyvä maine ja se, ettei mahdollisten syntyvien ongelmien kanssa tarvitse painiskella yksin, vaan niistä voi tilittää tällaisilla foorumeilla kohtalotovereiden kanssa! Oma avautumiseni tosin antaa vielä odottaa, mutta kauden päätteeksi lupaan runoilla kaikista koneessa esiintyneistä "pikkumurheista"!

Nyt on tuollainen JD 740 -kasvinsuojeluruisku hankittuna. Melkoinen opettelu on edessä. Laadukkaan näköinen peli. Ei mikään heppoinen puomisto.

Kuinka teillä on toteutettu ruiskun ohjauspaneelin sähkönsyöttö? Onko vedetty suoraan akulta pistokkeelle vai luottaako joku traktorin hytistä mahdollisesti löytyvään pistokkeeseen.

Jos vastaus on jälkimmäinen, niin kannattaa ehdottomasti rakentaa se oma sähkönsyöttö akulta. Ainakin omalla kohdallani mystiset ongelmat korjaantuivat.

Vilkuilin JD:n ruiskuja ruiskukuumeen noustessa mutta se hinta...

Casessa oli pistorasianpaikkoja ohjaamossa sen verran paljon että rakentelin niihin. Ohjaamopistorasioille löytyi yllättäen oma sulakeboksi jossa oli kunnioitettavan kokoisia 30A:n ja 40A;n sulakkeita valmiina. Uskalsin luottaa. Vara- ja varavarakoneeseen sitten tuli akulta uudet johdot. Virransaanti on oltava Amatroninkin takia kunnossa.

Vielä vähän Amazonesta. Itsellä lohko-ohjaus Leican Mojolla. Mielestäni koko Amatron ynnä on auttamattomasti vanhentunutta ja melko vaikeasti käytettävää tekniikkaa. Uusiutumassahan se jo onkin tietty.
Samankaltaisia lähtöongelmia on ollut itsellä mutta mistä parempi nopeussignaali? Casessa on yhtä kökkö magneettianturi kuin ruiskussa. Ajo-opastinkaan ei reaaliajassa elä sen suhteen. Auttaisiko tolkuton magneettien määrä vanteella?
Koneagriassa kävin tökkimässä vehkeitä Geotrimin osastolla. Olivat jepet tehneet pakkoruiskutuskytkimen omaan paneeliinsa. Sehän korjaa kyllä nämä asiat ja varsinkin tolpan juuret mutta silti tämänhintaisen automatiikan pitäisi toimia.

Nelivedon kardaanista saa melkoisen tarkan nopeuden, pyörii se sen verta vinhaa.