-= Maatalous Foorum =-

Tällä hetkellä vaikuttaa taas siltä, että rehuvilja hakkaa mennen tullen elintarvikeviljojen viljelyn. Minulla oli viljelykierrossa vuorossa mallasohravuosi ja siitä ei tullut mitään hyötyä. Mallasmarkkinat hiljaiset ja preemio rehuviljaan olematon. Käytännössä tällä preemiolla ei edes kannata yrittää lähettää mallasohraksi, koska vähennyksiä tulee helposti ja väli häviää nopeasti. Jostain ihmeen syystä, sitä vaan koittaa näitä elintarvikeviljoja tuottaa. Vehnälläkin pitäisi vaan ottaa satoisuus vallitsevaksi kriteeriksi ja unohtaa turhanpäiväiset valkuaishommat.

Hlp 83-86 valk 12-13% sako 300-350 sato 5600kg 35ha alalta. Kasvaahan se wellamokin kun olosuhteet on suotuisat. Kahden edellisen vuoden keskisadot jäivät alle 4500kg/ha. Laatu tuntuu olevan wellamon vahvuus ei niinkään sadontuotto.

Ylempänä joku kommentoi ettei Wellamo ole poutivien maiden vehnä. Näillä hiesuilla poutimisen kesto on kuitenkin ykkösasia. Ja varsinkin kun näillä hintasuhteilla määrä tulisi saada vaikka valkuaisen kustannuksella.
Viljelin aiemmin Zebraa. Nyt olisi kevätvehnän viljelyn välivuoden jälkeen pöytä puhdas pohtia uutta lajikketta tänne II-vuöhykkeelle. Tietääkö kukaan esim. Marblen tai Puntarin poudan kestävyydestä?

Paalaaja kirjoitti:Ylempänä joku kommentoi ettei Wellamo ole poutivien maiden vehnä. Näillä hiesuilla poutimisen kesto on kuitenkin ykkösasia. Ja varsinkin kun näillä hintasuhteilla määrä tulisi saada vaikka valkuaisen kustannuksella.
Viljelin aiemmin Zebraa. Nyt olisi kevätvehnän viljelyn välivuoden jälkeen pöytä puhdas pohtia uutta lajikketta tänne II-vuöhykkeelle. Tietääkö kukaan esim. Marblen tai Puntarin poudan kestävyydestä?

Puntari myöhänen II-vyöhykkeelle? Demonstrant kannattaa pitää vaihtoehtona ehdottomasti.

Wellamossa kans arveluttaa pieni jyväkoko, siitä kun nykyän tulee vähennyksiäkin, jos on liiakaa pieniä jyviä seassa. Muuten vaikuttais ihan laadukkaalta ja satoisalta.

Paalaaja kirjoitti:Ylempänä joku kommentoi ettei Wellamo ole poutivien maiden vehnä. Näillä hiesuilla poutimisen kesto on kuitenkin ykkösasia. Ja varsinkin kun näillä hintasuhteilla määrä tulisi saada vaikka valkuaisen kustannuksella.
Viljelin aiemmin Zebraa. Nyt olisi kevätvehnän viljelyn välivuoden jälkeen pöytä puhdas pohtia uutta lajikketta tänne II-vuöhykkeelle. Tietääkö kukaan esim. Marblen tai Puntarin poudan kestävyydestä?

No Zebran ominaisuudet siis tiedät. Samalla hiesusavialueella A eteläinen, samoilla panoksilla ja ruiskutuksilla Marble 3.5 ton , Zebra 4.5 ton. Juuri poudankestävyydestä tänä kesänä oli kyse, kasvukauden sademäärä noin 120 mm.

-SS-

Wellamo kylvettiin -13 keväällä heti Anniinan jälkeen samoilla lannoitesäädöillä .Typpeä noin 120kg/ha. Valkuaiset Anniiinassa 12,8, Wellamossa 12,1.Tulevana kasvukautena ajetaankin lisätypet ,jotta saatais valk.nousemaan.