-= Maatalous Foorum =-

702v kirjoitti: Allekirjoittanut on siinä uskossa elänyt aina että maalämpö, ja ilmavesilämpöpumppu vaatii toimiakseen lattialämmityksen. Syystä että veden lämpötilaa ei saa nostettua patterikiertoon riittäväksi

Käsittääkseni hyötysuhde on parempi lattialämmityksellä, koska vettä ei tarvitse lämmittää niin kuumaksi kuin pattereilla. Eli mitä suurempaa lämpötilaeroa vastaan se pumppu joutuu työskentelemään niin sitä huonompi hyötysuhde. Tehoahan varmaan saa lisää ostamalla suuremmat laitteet jolloin teho riittänee pattereillakin lämmitettäessä, mutta säästö suoraan sähkölämmitykseen verrattuna kutistuu.

702v kirjoitti:Ja lämmintä on?

On.

702v kirjoitti:Onko rinnalla puu/öljypannua? Tai varaavaa takkaa?

Löytyy leivinuuni, puuhella ja puukiuas. Mitään noista ei tarvita talon lämmittämiseen. Uunia pitää lämmittää vähintään kerran viikossa talvella, muuten se kivikasa alkaa hohkaa kylmää.

702v kirjoitti:Entä käyttöveden lämpötila?

Mitä kovempi pakkanen, niin sen kuumempaa. En muista asetuksia ulkoa, mutta legionella-bakteeria ei ole ja suihkusta tulee aina riittävän kuumaa vettä.

702v kirjoitti:Jos toimii edes kohtuudella -15 ja kylmemmässä, niin voisi alkaa harkita

-35°C oli jokunen vuos sitten ja pumppu ei silloinkaan käynyt jatkuvaan. Sisällä t-paitakelit.

Carnivor on oikeassa.
Eli jos talossa on lattialämmitys, riittää siihen yleensä noin +27c asteinen lämmitysvesi. Normipattereihin saa sitten talvipakkasille lykätä kaikki mitä pumpusta irti saa. Itsellä +55 astetta kovimmilla pakkasilla.

Eli mitä korkeammalle lämpöpumppu joutuu lämmittämään, syö se sitä hyötyarvoa (COP arvo)

O.J. kirjoitti:

tikkat3 kirjoitti:Itse en tunne tuota toimintaperiaatetta kovin hyvin,niin kysynkin nyt,että käykö tuo maalämpöpumppu koko ajan,vai pitääkö se taukoja,eli on siis osan ajasta käymättä? Voiko tuon pumpun asentaa siten talon keskuslämmitysjärjestelmään,että on mahdollisuus käyttää jo olemassa olevaa keskuslämmityskattilaa tuon maalämpöpumpun rinnalla?

Olen tämmöisestäkin virityksestä kuullut, että olemassaolevaa kattilaa vois käyttää siinä rinnalla. Ite en keksi sille järkiperusteita. Mlp on kertainvestointina kallis, mutta käyttö on edullista. Täällä mahtuu puretun kattilan ja lv-varaajan tilalle mm. pakastin, hyllytilaa ja kuntopyörä. Nekin neliöt tulivat hyötykäyttöön.

No... kunhan joka taloudessa on uudet hienot etäluettavat mittarit, saatat hyvinkin keksiä. Pakkaspäivien sähkö tulee olemaan ihanan kallista ;- )

Cultor kirjoitti:

O.J. kirjoitti:

tikkat3 kirjoitti:Itse en tunne tuota toimintaperiaatetta kovin hyvin,niin kysynkin nyt,että käykö tuo maalämpöpumppu koko ajan,vai pitääkö se taukoja,eli on siis osan ajasta käymättä? Voiko tuon pumpun asentaa siten talon keskuslämmitysjärjestelmään,että on mahdollisuus käyttää jo olemassa olevaa keskuslämmityskattilaa tuon maalämpöpumpun rinnalla?

Olen tämmöisestäkin virityksestä kuullut, että olemassaolevaa kattilaa vois käyttää siinä rinnalla. Ite en keksi sille järkiperusteita. Mlp on kertainvestointina kallis, mutta käyttö on edullista. Täällä mahtuu puretun kattilan ja lv-varaajan tilalle mm. pakastin, hyllytilaa ja kuntopyörä. Nekin neliöt tulivat hyötykäyttöön.

No... kunhan joka taloudessa on uudet hienot etäluettavat mittarit, saatat hyvinkin keksiä. Pakkaspäivien sähkö tulee olemaan ihanan kallista ;- )

Uusimmassa TM:ssä oli juttua näistä lämmitysvaihtoehdoista. Maalämpöjärjestelmä käyttää lehden mukaan yhden kWh:n tuottamiseen 1/3 kWh sähköä ja eri järjestelmät ovat hyötysuhteen mukaan hyvin lähellä toisiaan.
Itellä otti juttuja lueskellessa silmään puun käytön loistaminen poissaoloillaan. Takkaakin haastateltu asiantuntija piti kyseenalaisena investointina!?

Vajaa 300 neliön asuinrakennus ja käyttövesi lämpiää maalämmöllä.. Vesikierto pattereissa ja alimmassa kerroksessa pesuhuoneessa lattialämpö. Ennen lattialämpöä parhaimpina vuosina sähkölasku lämmityksessä oli 500 euroa vuodessa. Parina viime vuonna mennyt sähköä enemmän kylmien talvien ja asennetun lattialämmityksen takia. Mutta nyt pyykitkin kuivavat huomattavasti nopeammin. Fiilistelynä tulee kannettua takkaan kylmillä ilmoilla joka toinen päivä korillinen puita.

100 neliöinen kastelli cityeconomy, 6kw thermia lattia lämmöllä+ 25kw varaava takka ja iv kone jossa kunnollinen lto.

Lämpöä menee lattiaan 21 asteisena

Sotkamon porakaivon asentamana.

122m reikä kallioon

Hintaa kokonaan asennettuna 13k€

5kw ctc asennettuna 12,1k€+ maapiirin kaivu itse 400m, ei tarvinnut miettiä pitkään kumman valitsen. Kalliossa paras hyötysuhde

Hiljaisempi kun jääkaappi tuo thermian pumppu.

Kokonais kulutus alle 5000kwh/vuosi joten eipä kannata muita vaihtoehtoja harkita

marklain kirjoitti:Carnivor on oikeassa.
Eli jos talossa on lattialämmitys, riittää siihen yleensä noin +27c asteinen lämmitysvesi. Normipattereihin saa sitten talvipakkasille lykätä kaikki mitä pumpusta irti saa. Itsellä +55 astetta kovimmilla pakkasilla.

Eli mitä korkeammalle lämpöpumppu joutuu lämmittämään, syö se sitä hyötyarvoa (COP arvo)

Onko jollain heittää ihan käytännön lukuja, miten paljon hyötysuhde muuttuu esim- tuolla 27-> 55 välillä?

Tulevana, tai viimeistään seuraavana kesänä pitäis miettiä, miten patteriverkossa kiertävä vesi lämmitetään jatkossa.

junttieinari kirjoitti:Onko jollain heittää ihan käytännön lukuja, miten paljon hyötysuhde muuttuu esim- tuolla 27-> 55 välillä?

Lukuja ei ole, mutta en muista täällä koskaan menneen noin kuumaa vettä patteriverkkoon, jotain nelosella alkavaa. Eipä tuota tule nykyisin käytyä katsomassa edes joka viikko. Pitäis varmaan joskus pakkasjaksolla laittaa lukemia ylös ja vertailla. Yksityistalouden sähkönkulutus -11 ~7500kwh, sis. lämmitys ja muu sähkö.

junttieinari kirjoitti: Tulevana, tai viimeistään seuraavana kesänä pitäis miettiä, miten patteriverkossa kiertävä vesi lämmitetään jatkossa.

M inusta ei hyviä systeemejä ei ole, kuin puu/hakelämmitys tai maalämpö. Aurinkokeräimistä ei oo hyötyä talvella, öljy ja suora sähkö tulevat kalliiksi.

Kyllä öljypannusta oman taloni verkkoon yli 50 asteista lähtee. Äärikeleissä voi alkaa joskus kutosellakin tuo lukema (alle-30). Ellei verkostoon tai lämmitettävään rakennukseen tee muutoksia, niin käsittääkseni samoihin lukuihin olisi päästävä. Tuskimpa se patterivesi tietää millä sitä on lämmitetty. Ja tuota oumanin säätimen käyrää on laskettu aivan mukavuusrajoille saakka, eli siitä ei ole kysymys.

Ilmeisesti nykyaikaiset patterit luovuttavat lämpöä paremmin, eli niitä uusimalla saattaisi saada hyötysuhdetta paremmaksi, samalla niitä voisi jonkun lisätäkin. Pattereiden käyttöikä ei varmaankaan ole sitä mitä vanhoissa...

Itsellä on mielessä alkanut liikkua myös vaihtoehtona ivlp. Koska tuo öljykattila on kunnossa, voisi nollakelit painella tuolla, ja kylmemmällä poltella sitten öljyä.

btw, aika maltillisia sähkönkäyttölukemia teillä. Yksityispuolella menee yli 10Mwh, ja kiuas on ainoa joka lämpiää (ilmeisesti liian usein) sähköllä. Tosin hämärään aikaan kaikki valot päällä, televisiot ja melkein aina tietokoneetkin. Ja ulkovalojakin on jokunen hämäräkytkimen takana.

O.J. kirjoitti: M inusta ei hyviä systeemejä ei ole, kuin puu/hakelämmitys tai maalämpö. Aurinkokeräimistä ei oo hyötyä talvella, öljy ja suora sähkö tulevat kalliiksi.

Tällä hetkellä käytössä puu/öljy. Keleistä riippuen toukokuulta marras-tammikuulle mennään puulla, sydäntalvi sitten öljyllä. Jos laittais uuden vastaavan kattilan+varaajan, saisi öljynkultusta vielä nipistettyä jonkinverran. Klapien kanssa puuhamisessa palaa sitten oma aikansa, onnistuu niin kauan kun kotitonttu (vanha isäntä) on innokas harrastamaan.

Hake olis varteenotettava vaihtoehto, jos tietäis varmaksi että jatkossa kulutus (navetalla) lisääntyy. Nykyisellä kulutuksella liian kallis investointi. Maalämpö kyllä sopisi helppoutensa puolesta, ja laitteet menis heittämällä vanhaan pannuhuoneeseen. Riippuvuus sähkön hinnasta, sekä sopivuus vanhaan patteritaloon hieman epäilyttävät.

702v kirjoitti:Kyllä öljypannusta oman taloni verkkoon yli 50 asteista lähtee. Äärikeleissä voi alkaa joskus kutosellakin tuo lukema (alle-30). Ellei verkostoon tai lämmitettävään rakennukseen tee muutoksia, niin käsittääkseni samoihin lukuihin olisi päästävä. Tuskimpa se patterivesi tietää millä sitä on lämmitetty. Ja tuota oumanin säätimen käyrää on laskettu aivan mukavuusrajoille saakka, eli siitä ei ole kysymys.

Meillä näkyy patteriveden maksimilämpötila olevan säädettynä (oumanin boxi) 50 asteeseen, eli ei sitten varmaan olis ongelma tuo veden lämpö maalämmössä.

Ehdoton systeemi tuo maalämpö matalaenergiatalossa tms. Kirkonkylän rivarinpätkässä on maalämpö ja Se On Luksusta. Tällaisessa wanhassa kivikasassa joka tilan päärakennuksena se käy kukkarolle liikaa. 0,5 mottia klapia pahimmilla pakkasilla / vrk. Ei ole tuulenkaadoille ja pystyynkuolleille puille sijoitusongelmaa.