-= Maatalous Foorum =-

Ohralla kannattaa valita sellainen ruiskute, jota saa laittaa vielä kukkimisen aikaan. Useat tautiaineet on sallittu laittaa kukkimiseen asti vain vehnillä, ohrilla tähkälletulo/lippulehti on se viimeinen hetki.

Katsoin juuri brittiläistä korkean satotason syysvehnän ruiskutusohjelmaa. Strobiluriinien käyttö niillä lajikkeilla aiheutti täälläkin silloin tällöin havaittua korren pitkittynyttä vihertymistä ja sitkistymistä. Siksi kasvuston kypsytysruiskutus suositeltiin tehtäväksi ennen puintia. Puintiaikaan ruiskutetut viljat eivät ole oikein suosiossa viljakaupoissa, otaksun.

-SS-

Mun mielestä yks isoimpia asioita varmastikin joita nyt on glyfosaatin käytössä noussut esille on juurikin tämä "valmistusruiskutus"

Miten voi olla että samassa Unionissa asiaan voidaan suhtautua eri paikoissa näin eri tavoin? Miksei kukaan/mikään taho ole ottanut tähän asiaan kantaa vaikka sitä on yritettykin selvittää?

En itse ole missään nimessä glyfosaatin kasvustoruiskutuksen puolella mutta miettikää mitkä säästöt siitä koituu niin kuivauksen kun vähentyneen rikkatorjunnan ansiosta? Ihan huomattava summa rahaa oikeasti.

Onko meillä ihan samassa Euroopan Unionissa varaa antaa näin merkittävää kilpailuetua jo muutenkin helpommissa tuotanto-oloissa tuottaville Eurooppalaisille?

SS kirjoitti:Kannattaa kuitenkin sillä lailla laittaa jäitä hattuun, että eihän se vesi välttämättä ole kasvillisuuden surma, jota siis pitäisi heti ensimmäisten pisaroiden tippuessa rynnätä ehkäisemään.

Vesihän on ollut tähän mennessä minimitekijä ja nyt sateiden saavuttua satopotentiaalit saadaan käyttöön. Päiväkaupalla kosteana pysyvään kasvustoon vain tulee tauteja, mot.

Nollaruutu antaa hiukan osviittaa todellisesta tautipaineesta omilla pelloilla.

Tuo käsittelemätön paikka tulisi aina tautiainetta ajaessa jättää, itse jätän kiilat ja nurkat nysväämättä, näistä sitten on helppo seurata torjunnan tehoa.

Tautitorjunta on perustuttava tietoon, kerättyyn kokemukseen ja taloudelliseen kannattavuuteen.
Tautioireet, lajikeominaisuudet sekä tämän hetkiset säät ja kasvuasteet ovat tietoa.
Kokemusperäistä tietoa on kertynyt lähes 20 vuodelta, hyvät kasvustot ja taudeille suotuisat olosuhteet -> torju taudit.
Kannattavuus ratkeaa vasta viljaa myydessä mutta siemenviljalla jo jyväkoon kasvu ja sitä kautta laadun varmistaminen puoltaa torjuntaa. Ja väitän että tänä vuonna saan 300-700 kiloa/ha enemmän viljaa tautitorjunnalla kuin ilman käsittelya.

SS kirjoitti:
Viljanviljelyn - ja ihmisenkin - historiassa tämä lääkityksen ylivoima lienee mitättömän lyhyt aika, ja meidän jälkeemme tulevat saattavat keksiä muita menetelmiä tautitorjuntaan.

Geenisiirtotekniikoilla on jalostettu erittäin lupaavia tautien kestävyysominaisuuksia viljoihin. Eli keksintöjä on jo, mutta kun se kuluttajien hyväksyntä puuttuu, niin yhdelläkään jalostajalla ei taida olla kiinnostusta lähteä rahoittamaan virannomaisten lupaprosessia.

SS kirjoitti: Ruiskutusten tehokkuus korostuu myös siksi, että niihin lähdetään lähinnä vain silloin, kun kasvustot ovat parhaat kuin koskaan. Arkijärki liittää yhteen itse tehdyt toimenpiteet sadon kanssa paremmin kuin ulkoiset ympäristäolosuhteet.

Olen myöskin epäillyt tätä. Agrimarketin propagandatilaisuuksissa Juha Salopelto esittelee viljelijöiltä kerättyjä toimenpiteitä, jotka on sitten lajiteltu saadun sadon mukaan neljään luokkaan. Paras neljännes on saanut eniten lääkkeitä. Joskus kysyin Salopellolta että onko lääkkeet annettu niille parahaimman näköisille lohkoille, mutta hän oli tiukasti sitä mieltä että kaikki viljelijät ovat käyneet pelloilla tunnistamassa tautioireet ja ruiskuttaneet sen mukaan. Eli hänen mukaansa vain tautioireellisia peltoja ruiskutettiin ja ruiskutetut tuottivat parhaimman sadon.

Carnivor kirjoitti:

SS kirjoitti:
Viljanviljelyn - ja ihmisenkin - historiassa tämä lääkityksen ylivoima lienee mitättömän lyhyt aika, ja meidän jälkeemme tulevat saattavat keksiä muita menetelmiä tautitorjuntaan.

Geenisiirtotekniikoilla on jalostettu erittäin lupaavia tautien kestävyysominaisuuksia viljoihin. Eli keksintöjä on jo, mutta kun se kuluttajien hyväksyntä puuttuu, niin yhdelläkään jalostajalla ei taida olla kiinnostusta lähteä rahoittamaan virannomaisten lupaprosessia.

SS kirjoitti: Ruiskutusten tehokkuus korostuu myös siksi, että niihin lähdetään lähinnä vain silloin, kun kasvustot ovat parhaat kuin koskaan. Arkijärki liittää yhteen itse tehdyt toimenpiteet sadon kanssa paremmin kuin ulkoiset ympäristäolosuhteet.

Olen myöskin epäillyt tätä. Agrimarketin propagandatilaisuuksissa Juha Salopelto esittelee viljelijöiltä kerättyjä toimenpiteitä, jotka on sitten lajiteltu saadun sadon mukaan neljään luokkaan. Paras neljännes on saanut eniten lääkkeitä. Joskus kysyin Salopellolta että onko lääkkeet annettu niille parahaimman näköisille lohkoille, mutta hän oli tiukasti sitä mieltä että kaikki viljelijät ovat käyneet pelloilla tunnistamassa tautioireet ja ruiskuttaneet sen mukaan. Eli hänen mukaansa vain tautioireellisia peltoja ruiskutettiin ja ruiskutetut tuottivat parhaimman sadon.

Totta että parhaat pellot ruiskutetaan. On vain hirmuinen ero näillä selkosilla ruiskutetulla ja ruiskuttamattomalla, kai se yleinen kasvustojen vahvuus vrt. keskimääräiset tulokset joissa myös savipellot. Huippuvuonna 2002 parhailta lohkoilta yli 8tn/ha, 6tn/ha oli pettymys. Vieressä juuri näiden "tietäjien" kehoituksesta käsittelemätöntä, sato 5tn/ha samoilla panostuksella pl. tautiaineet.
Ns. normivuonna tautitorjunnalla saanee noin tonnin lisää monitahoisilla ohrilla, mutta tärkeämpää että laatu takuulla kauppakelpoista eikä kasvusto ränsisty hetkessä.

Tuohon että vain oireellisia peltoja ruiskutettaisiin, sanon että höpö höpö... Nykyään ruiskutan lähes kaikki rahtiohrat tautiaineella sekä korrensääteellä, rutiininomaisesti. Poikkeuksetta koemielessä jätetyt lohkot tuottaa ainakin heikompaa laatua, lähes poikkeuksetta huonomman sadonkin. Kaikilla rahtitiloilla karjaa, lähes kaikilla pskaa reilusti eli satopotentiaalia löytyy kunhan kesän säät natsaa. Uskomattoman hyviä kasvustoja vrt. omat ja kaverin pelkällä apulannalla kylvetyt

Viime vuosi poikkeus jolloin tautitorjunnalla sai satoa alenemaan, mikäli teki varoituksista huolimatta väärillä aineilla. Strobeilla viime vuonnakin suuri ero kasvuston kunnossa.

Pitää tänä vuonna jättää koko pellon mittaisia ruiskutusruutuja joissa pellon vaihtelut leveyssuunnassa, saa vertailukohtaa. Ellei saa satomittaria puimuriin, sitten ihan perinteisellä keinolla eli punnitsemalla vierekkäiset, täydet puintikohdat. Koko pellon sadot tuleekin punnittua kuivaajalla, mutta saadaan faktaa näihin keskusteluihin, muutakin kuin silmämääräistä eroa

Itsellä viljelykierto mallillaan kotovainiolla, turvemailla hankalampaa kun kauraa ei viljelyksessä. Menee ohraa ohran perään linjalle, vain rypsi katkaisemassa kiertoa. Näillä turvemailla tautitorjunta tosin suorastaan pakollista, kasvustot aina reheviä ja korrensäädettä ajettava, samalla menee ränsistymisen estävää tautiainettakin.

PS. just nyt alkoi kuurosateet, vettä ei ole tullut viikkoon ja silloinkin 4mm. Kuitenkin kasvustot öisin läpimärkiä, ja maassakin kosteutta multaisemmilla mailla ihan riittävästi. Karuimmat hietikot jo menetetty. Väitän että rutiininomaisella tautitorjunnalla satolisä kattaa helpostikin kulut ja vielä jää palkkaakin viljelijälle tehdyistä toimenpiteistä. Ohrat monitahoisia lähes poikkeuksetta, ja lajikelistojen satoisimpia.

Ohrat ja osa kaurasta sai tautiaineen rikka-aineen kanssa, ohrassa oli rengaslaikkua kaiketi. Korrensääteet kevätviljoille ajamatta helteitten takia, paitsi 5ha kauraa ccc:llä. Syysvehnät sai 1l ccc tai 0,3l Moddus + puolikas annos Menara tai Zenit. Vehnää vehnän jäkeen Urho lohko sai tähkälle Amistar + Zenit. Rypsi esikasvina lohkolle varmaan tänään vedän Amistar + Menara. Tuolla lohkolla jäi 2ha 0-ruutu tautiaineesta, eikä eroa tässä vaiheessa huomaa.
Syysvehnät itsellä koskaan olleet näin hyvännäköisiä, että kyllä niitä kannattanee lääkitä.

-jk- kirjoitti:Vehnää vehnän jäkeen Urho lohko sai tähkälle Amistar + Zenit.************************
Syysvehnät itsellä koskaan olleet näin hyvännäköisiä, että kyllä niitä kannattanee lääkitä.

Aivan. Urho on tässä avainsana, on herkkä keltaruosteelle ainakin, ja jos päässä on painoa, maksimiannokset korrensäädettä pitää laittaa. Koekentillä pikkupalstoilla lakotulokset antavat Urhosta lujakortisemman kuvan mitä isomman pellon keskellä voidaan todeta.

Viimeksi itsellä oli hyvännäköiset syysvehnät vuonna 1998. Kellään ei silloin oikein tullut muuta kuin itänyttä rehumoskaa. Kuuden-seitsemän tonnin sato iti pystyyn tai lakoon, ihan sama, kumpaa oli, kun oli kolme viikkoa lämmintä tihkusadetta juuri kypsän viljan päällä. Kuorin siten syyskuulla lakolaatan pinnalta oraitten keskeltä noin puolet sadosta, loput yritettiin kyntää maahan, ja se onkin sitten toinen juttu.

Nyt on karjanlanta-ajoista kulunut jo yli 15 vuotta, raemuotoinen voima, jota vielä joutuu pihtaamaan, on ainoa voiman lähde, ei ole enää tummaa ja lehtevää vehnät, vaan tanakkaa puoleensääreen ulottuvaa.

-SS-

Kasvustot näyttää siltä että joka paikkaan saa ajaa täydet pönkät ja tautiaineet! Tosi kovas kasvus on nyt kaikki viljat! Ruiskutuskelit vaan on nyt vähä rikki. No eihän tarttisikkaan ajaa heti kelien salliessa muutakuin syysvehnille acanto+zenit+karate zeon, perunalle senkor+titus, ohralle moddus+acanto+zenit, kevätvehnille moddus ja osalle rypseistä vielä ajamatta agilit...

jk kirjoitti:Kasvustot näyttää siltä että joka paikkaan saa ajaa täydet pönkät ja tautiaineet! Tosi kovas kasvus on nyt kaikki viljat! Ruiskutuskelit vaan on nyt vähä rikki. No eihän tarttisikkaan ajaa heti kelien salliessa muutakuin syysvehnille acanto+zenit+karate zeon, perunalle senkor+titus, ohralle moddus+acanto+zenit, kevätvehnille moddus ja osalle rypseistä vielä ajamatta agilit...

Kasvustot tosiaan tarvii Viagraa - ja reippaasti - ja säät muutenkin otolliset myös taudeille. Öljykasveissa ötökkäsota ollut kans melko kiihkeää, paras pala saanut NELJÄ kierrosta kuoriaisille, ennen kuin alkoivat uskomaan.

Kari kirjoitti:

jk kirjoitti:Kasvustot näyttää siltä että joka paikkaan saa ajaa täydet pönkät ja tautiaineet! Tosi kovas kasvus on nyt kaikki viljat! Ruiskutuskelit vaan on nyt vähä rikki. No eihän tarttisikkaan ajaa heti kelien salliessa muutakuin syysvehnille acanto+zenit+karate zeon, perunalle senkor+titus, ohralle moddus+acanto+zenit, kevätvehnille moddus ja osalle rypseistä vielä ajamatta agilit...

Kasvustot tosiaan tarvii Viagraa - ja reippaasti - ja säät muutenkin otolliset myös taudeille. Öljykasveissa ötökkäsota ollut kans melko kiihkeää, paras pala saanut NELJÄ kierrosta kuoriaisille, ennen kuin alkoivat uskomaan.

En tiedä olisko tuo vähän myöhäisempi kylvö sitten helpottanu tuota kuoriaisongelmaa kun minä oon selvinny kahdella ruiskutuksella ( galeran ja agilin kera ). Eilen kun ajelin noita omia myöhäisempiä kylvöjä niin joistakin nupuista löytyi maksimmissaan 5 ötökkää ja sitä vasten löytyi 5 nuppua joissa ei ollu ketään kotona!

jk kirjoitti:

Kari kirjoitti:

jk kirjoitti:Kasvustot näyttää siltä että joka paikkaan saa ajaa täydet pönkät ja tautiaineet! Tosi kovas kasvus on nyt kaikki viljat! Ruiskutuskelit vaan on nyt vähä rikki. No eihän tarttisikkaan ajaa heti kelien salliessa muutakuin syysvehnille acanto+zenit+karate zeon, perunalle senkor+titus, ohralle moddus+acanto+zenit, kevätvehnille moddus ja osalle rypseistä vielä ajamatta agilit...

Kasvustot tosiaan tarvii Viagraa - ja reippaasti - ja säät muutenkin otolliset myös taudeille. Öljykasveissa ötökkäsota ollut kans melko kiihkeää, paras pala saanut NELJÄ kierrosta kuoriaisille, ennen kuin alkoivat uskomaan.

En tiedä olisko tuo vähän myöhäisempi kylvö sitten helpottanu tuota kuoriaisongelmaa kun minä oon selvinny kahdella ruiskutuksella ( galeran ja agilin kera ). Eilen kun ajelin noita omia myöhäisempiä kylvöjä niin joistakin nupuista löytyi maksimmissaan 5 ötökkää ja sitä vasten löytyi 5 nuppua joissa ei ollu ketään kotona!

Mulle on kyllä muodostunut semmoinen käsitys että kuoriaiset vähenisi mitä pidemmälle kesää mennään.
1940-luvun viljelyoppaassakin asiasta mainitaan. Uudemmissa en aiheeseen ole törmännyt, vai onko asia painunut kemiallisen torjunnan myötä unhoon..

No niin nyt on melkein kaikki lohkot saaneet Moddusta ja Prolinea

Ei ole moneen vuoteen tullut ajettua noin kattavasti molempia. Sopii toivoa syksyllä hyvää satoa, halpaa öljyä, aurinkoisia kuivattavia kelejä ja 300 euron viljanhintaa, niin saa satsaukset takaisin

Ohria vetelin Comet+Juventus. On ihan älyttömät erot lohkoilla. Savet ei kasva mitään ja sitten pari multavampaa lohkoa, rypsi esikasvina, on oikeenkin hyvännäkösiä. Mielenkiintosta puintikautta tietää... No onneks syysvehnät näyttää oikeinkin hyviltä ja rapsitkin paikotellen... Mitenköhän tuntuu että just ohra menee herkimmin aina pipariksi?

sama homma ohrilla. savet olivat jopa pieniä pettymyksiä traktorin päältä. ajelin terpal 0.4 -comet 0.2 -sportak 0.4 ja toinen pytty jäi ajamatta ku ei ollu niin vahvaa. multava jokiranta aika puskaa mut ylempänä savella helle vei näköjään versomishalut. kevätvehnillä ei mielestäni samaa ilmiötä.

eilen illalla comet pro 0.3 - tilt 0.3 tai juventus 0.4 syysvehnille. osa jää ensi viikkoon ku nyt alkaa myrskyt. poutivammat paikat alkaa kukkia ja multavammat vasta tullu tähkälle. ei näkyny sääskiparvia ainakaan hyttiin asti ja decis jäi laittamatta.

ens viikon pyttyihin laitan jo typpiliuoksen mukaan. näille aikasemmin ajetuille vetäsen vielä eri reisun maitotuleentumisvaiheessa samalla ku kevätvehniä ajelen.

Amaretolle meni Prosaro 0,2 ja rikka-aineet 11-12.6 ja tänään aamulla laitoin moddusta 0,18. Ikinä en oo ennen vahvistajaa laittanu mutta tuli kokeiltua nyt sitäkin ekaa kertaa.