-= Maatalous Foorum =-

jupesa96 kirjoitti:Mistäs tuota syyshybridirapsi Vectran siementä saa ostaa Rubinjo Kari ym ? Onko sitä vapaasti saatavilla vai oletteko jossakin koerenkaassa mukana ? Largoa kyllä tuntui löytyvän useammastakin paikkaa.
Kiinnostus syysöljykasviin heräillyt tässä lukiessani suurella mielenkiinnolla viestejänne ja tutkimustuloksia mm. Kouvon ym. mitä netistä löytynyt.
Voihan se olla että largo olisi realistisempi kokeilu tänne sastamalan perille mutta vectrakin kiinnostais.

Kovan maan apilapitoista nurmea löytyis jokunen ha josta saisi alaa kokeiluun heinäkuusta jne.

Itse olen "omassa ja eräässä muussa" kokeessa mukana. Largoahan myyvät monet tahot, itse ostin omani ihan K-maatalouden kautta. Viime vuonna Vectraa sai Raision kautta, K-maataloudella on myös oma Hypridi-syysrapsi, Banjo valikoimassaan (Ylistarossa talvehti OK). Ruotsista ja vastaavista maista saa sitten laajemmalti (sopivuus Suomeen on kylläkin vähän arvoitus).

Tänä vuonna syysrypsin kukinta-aika lyhyempi kuin viime vuonna?? ei enää juurikaan keltaista näy.. Nyt ei ollut mehiläispesiä pellon laidalla...
Ötökkää oli kukissa jonkin verran.... mikä lie sitten vaikutus satoon??

Kai se pitää laittaa uutta matoa koukkuun.. pari vanhaa sr.lohkoa muokattava ylös ja syysrypsille.. Siemenestä ei ainaskaan ole pulaa.. suoraan suursäkistä...

Pitääne jotain väliaikatiedotetta laittaa.

Eli mulla siis syysrapsia kyvettynä vanhalle ruokohelpipellolle.
Onglmia on ollut tähän mennessä: Syksyllä etanat, talvella peurat ja rehevimmisä paikoissa lumihome.
Kasvusto oli siis keväällä melkoisen huonon näköinen. Lisäksi rikkakasvivalikoima oli erittäin runsas.

Koska kasvusto oli sen verran onneton en panostanut muuta kuin lannoituksen, galerat ja fusiladet.
Paskaruohot on pääosin hyvin kuolleet. Jossain ruiskutusaukossa ei sen sijaan kasva muuta kuin saunakukkaa.

Rapsin haaromiskyky on kyllä mahdoton, tai haaromispotentiaali pikemminkin. Kukinnan aikana iskivät kovat helteet ja iso osa uusista haaroista kuivui paikalleen. Eli jos olisi ollut viileämpää, olisi kukinta kestänyt varmaan pari viikkoa pidempään ja haarominen ollut mahtavaa.

Tautiaineita en ajanut, joten pahkahometta näyttäis olevan hiukan, jotain muuta taudintapaista tuntuu myös löytyvän. Viimeisimpänä vitsauksena ovat ilmeisesti litusääsket. Osassa peltoa paljon iha aukiräjähtäneitä lituja tai muuten pahasti vaurioituneita.

Eli harva ja aukkoinen on mun kasvusto, mutta siemen on mahdottoman kokoista ja osassa peltoa kavusto tosi hyvä.. et kaipa tosta se 1500kg/ha tulee

Vakaa aikomukseni on kokeilla syyshybridirapsia lopetettavan nurmen jälkeen. Kovasti kiinnostaisi tietää (varmaan monia muitakin), mistä oletuista syistä esim. viime syksynä kylvetyt kasvustot onnistuivat/epäonnistuivat, tietysti oppirahojen maksamisen välttämisen toivossa

Kyselin Raisiolta viljelyohjeita, mutta ei sieltä osattu antaa kuin ne tavanomaiset evästykset. Paljon jäi kysymysmerkin taakse. Eivät olleet vielä ehtineet tai viitsineet tehdä kattavaa analyysiä asiasta.

Lehdissä on kirjoiteltu siitä, että syysmuodot tarvitsevat kylvön yhteydessä tukevan lannoituksen (+40 kg typpeä hehtaarille). Eipä mahdu ympäristötukeen tuo. Mutta mitenkäs ympäristötuen puitteissa käy rock'nroll?

Karjanlannan käyttöä tässä yhteydessä olisi myös kiintoisaa kokeilla. Onko kokemuksia? Jos kylvö ja lannoitus tapahtuu ennen 15. elokuuta niin voiko lantaa antaa enemmän kuin syyslevitysmääräysten rajoittamat määrät? Muistelen jostain kuulleeni, että lannanlevityksen syyskausi alkaa 15. 8.

Entä syksyiset torjunta-ainekäsittelyt: Galera rikkoja vastaan syksyllä, heikentääkö talvehtimista? Juventuksen vaikutus on dokumentoitu useammassa lehtikirjoituksessa ja se on ilman muuta toimenpidelistallajos sinne asti rapsi saadaan. Voiko Galeran ja Juventuksen ruiskuttaa tankkiseoksena?

Sitten kylvötapa: joka vantaalla vai joka toisella? Kasvustohan saa olla harva ja liiasta pituuskasvusta on suoranaista haittaa. Kylvöajankohdasta riippuen 60 - 70 yksilöä/neliö lienee se oikea tiheys, mutta rivivälin harventaminen kiinnostaisi, varsinkin jos rikkaongelman saa hoidettua Galeralla.

Nurmi on pakko kyntää, mutta muitakin peltoja voi vapautua tähän tarkoitukseen riittävän ajoissa (ruis?) Onko kukaan kokeillut kevytmuokkausta? Miten mahtaa vaikuttaa juuriston kasvuun? Vettähän syyshybridirapsi kuulemma sietää toisin kuin esim syysrypsi?

Pelto-Jussi kirjoitti:Vakaa aikomukseni on kokeilla syyshybridirapsia lopetettavan nurmen jälkeen. Kovasti kiinnostaisi tietää (varmaan monia muitakin), mistä oletuista syistä esim. viime syksynä kylvetyt kasvustot onnistuivat/epäonnistuivat, tietysti oppirahojen maksamisen välttämisen toivossa

Kyselin Raisiolta viljelyohjeita, mutta ei sieltä osattu antaa kuin ne tavanomaiset evästykset. Paljon jäi kysymysmerkin taakse. Eivät olleet vielä ehtineet tai viitsineet tehdä kattavaa analyysiä asiasta.

Agrimarketin suunnalla on syysrapsi-lajikkeena Secure ja sille on netissä tarjolla kasvuohjelmakin http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_E ... ID=1000014. Toimii varmaan muillekin (etenkin "semikääpiö") lajikkeille hyvin.

Lehdissä on kirjoiteltu siitä, että syysmuodot tarvitsevat kylvön yhteydessä tukevan lannoituksen (+40 kg typpeä hehtaarille). Eipä mahdu ympäristötukeen tuo. Mutta mitenkäs ympäristötuen puitteissa käy rock'nroll?

Farmitissakin näytillä olleissa Yaran kokeissa oli saatu paras tulos reilulla syyslannoituksella, samoin Ruotsissa oli päästy samoihin tuloksiin "yksi typpikilo syksyllä vastaa kahta keväällä". Itsellä viime syksyn kylvöjen perusteella en voi vielä sanoa mitään - omista parhaiten talvehti ne kylvöt, joissa ei syyslannoitusta ollut kuin "nimeksi".

Karjanlannan käyttöä tässä yhteydessä olisi myös kiintoisaa kokeilla. Onko kokemuksia? Jos kylvö ja lannoitus tapahtuu ennen 15. elokuuta niin voiko lantaa antaa enemmän kuin syyslevitysmääräysten rajoittamat määrät? Muistelen jostain kuulleeni, että lannanlevityksen syyskausi alkaa 15. 8.

Itse kylvin kahteen eri otteeseen, ensimmäinen kylvö 8.8, jonka keskeytti pahasti ukkoskuuro. Loput sitten vasta 21.8. Tämä myöhemmin kylvetty talvehti huomattavan paljon paremmin ja on käytännössä se, josta satoakin nyt puidaan. Varemmin kylvetty oli syksyllä esimerkillisen kokoista, MUTTA ei kestänyt talvea. Juventusta en erinäisistä syistä ajanut ja sillä olisi voinut parantaa tuota talvehtimista? ==> Juventus kannattaa ajaa ehdottomasti syksyllä.

Tuohon lannankäytön määrän laillisuuteen en osaa kommentoida varmaa, epäilen kuitenkin tuon porsaanreiän mahdollisuutta. Kesantopellollehan ei ainakaan saa lantaa levittää, joten kaikki joutuu kirjaamaan syyskasville?

Entä syksyiset torjunta-ainekäsittelyt: Galera rikkoja vastaan syksyllä, heikentääkö talvehtimista? Juventuksen vaikutus on dokumentoitu useammassa lehtikirjoituksessa ja se on ilman muuta toimenpidelistallajos sinne asti rapsi saadaan. Voiko Galeran ja Juventuksen ruiskuttaa tankkiseoksena?

Rikat kannattaa torjua mahdollisuuksien mukaan jo syksyllä. Galeran vaikutuksesta talvehtimiseen en tiedä, Bernerillä voitaisiin olla viisaampia sen suhteen. Juventuksesta jo kommentoinkin, kasvunsääteenä toimisi muistaakseni myös Moddus, sille ei vaan ole käyttölupaa ja se ei estä tauteja. Tankkiseoksena en ruiskuttaisi.

Sitten kylvötapa: joka vantaalla vai joka toisella? Kasvustohan saa olla harva ja liiasta pituuskasvusta on suoranaista haittaa. Kylvöajankohdasta riippuen 60 - 70 yksilöä/neliö lienee se oikea tiheys, mutta rivivälin harventaminen kiinnostaisi, varsinkin jos rikkaongelman saa hoidettua Galeralla.

Joka toisella riittää hyvinkin, helpottaa myös koneen säätöä ja antaa enemmän kasvutilaa. Kylvömäärän alarajaa voi varhaisella kylvöllä pudottaa vieläkin alemmaksi 50 / neliö riittää, jos taimettuu/talvehtii hyvin.

Nurmi on pakko kyntää, mutta muitakin peltoja voi vapautua tähän tarkoitukseen riittävän ajoissa (ruis?) Onko kukaan kokeillut kevytmuokkausta? Miten mahtaa vaikuttaa juuriston kasvuun? Vettähän syyshybridirapsi kuulemma sietää toisin kuin esim syysrypsi?

Omien kokemusteni mukaan haasteena on saada paksu juuri, jonka kasvupiste ei nouse talvehtimisen kannalta liian ylös. Tähän auttaa osaltaan lajikevalinta ("semikääpiö"-lajikkeet parempia?) ja osaltaan Juventuksen käyttö "jarruna".

Syysrapsi tuntuu mielenkiintoiselta kasvilta, opittavaa siinä kyllä on ainakin itselläni vielä paljonkin. Laita vaan rohkeasti kylvöön!

Pelto-Jussi kirjoitti: Lehdissä on kirjoiteltu siitä, että syysmuodot tarvitsevat kylvön yhteydessä tukevan lannoituksen (+40 kg typpeä hehtaarille).

Entä syksyiset torjunta-ainekäsittelyt: Galera rikkoja vastaan syksyllä, heikentääkö talvehtimista? Juventuksen vaikutus on dokumentoitu useammassa lehtikirjoituksessa ja se on ilman muuta toimenpidelistallajos sinne asti rapsi saadaan. Voiko Galeran ja Juventuksen ruiskuttaa tankkiseoksena?

Reilusti typpeä syksyllä, ainakin 50 kg.
Galeran jätän/jättäisin ajamatta syksyllä, näkemäni perusteella ja tilalle tulisi Butisan. Keväällä voi sitten paikkailla Galeralla esim. ohdakepuskat yms.

Rubinjo kirjoitti:

Pelto-Jussi kirjoitti: Lehdissä on kirjoiteltu siitä, että syysmuodot tarvitsevat kylvön yhteydessä tukevan lannoituksen (+40 kg typpeä hehtaarille).

Entä syksyiset torjunta-ainekäsittelyt: Galera rikkoja vastaan syksyllä, heikentääkö talvehtimista? Juventuksen vaikutus on dokumentoitu useammassa lehtikirjoituksessa ja se on ilman muuta toimenpidelistallajos sinne asti rapsi saadaan. Voiko Galeran ja Juventuksen ruiskuttaa tankkiseoksena?

Reilusti typpeä syksyllä, ainakin 50 kg.
Galeran jätän/jättäisin ajamatta syksyllä, näkemäni perusteella ja tilalle tulisi Butisan. Keväällä voi sitten paikkailla Galeralla esim. ohdakepuskat yms.

Tuo reipas typpi syksystä varmaan paikallaan. Butisan voisi tosiaan olla varmempi syyskäsittelyyn? Savikkaan Butisanilla on heikko teho ja se puoltaisi (keväällä?) Galeraa savikkalohkoilla. Kevään pesäkekäsittelyyn itse suosisin keväällä suoraan Matrigonia - lähtee Valvatti, Ohdake ja Saunakukka.