-= Maatalous Foorum =-

Löytyy rikkaäes meiltäkin. Lähinnä yleisenä vinkkinä tuo. Poistaa yllättävän paljon juolaa, kun maan ajaa kultivaattorilla pehmeäksi ja sitten nostaa rikkaäkeellä juuret pintaan.

Tänä vuonna päätin etten enää ensi kaudella ruiskuta rikkoja...
nimittäin omalla ruiskulla! Ellei ole tullut ostettua uutta. Ei hemmetti kun ei ole merkkareita niin vaikka kuinka yrittäisi olla säästelemättä niin varmaan jossain jää hauki (kallis sellainen) peltoon ja taas odotettava että pääsee tappamaan rikat ensikerralla...lieneekö syynä tuo myrkyn huuhtojav (koff) vai iltaväsymys tai sitten painava ruisku pienen fiat 640 perään joka yhdestä etupyöränalle jääneestä kivestä tekee mutkan
haluan saada hyvät lähtökohdat ennen siirtymää luomuun ettei ole ihan hukassa ensimmäisellä kaudella..

Tämä syksy taitaa olla aika hyvä vuosi "mekaaniselle" rikkojen kurittamiselle kun aikainen sadonkorjuu ja lämmintä riittää vielä. tässä mietin että kumpaako teen..kuritan lapiorullaäkeellä muutamaan kertaan vai annan olla ja myrkytän ihan lopuksi.

En jaksanut ihan kaikkia kirjoituksia tässä lukea, mutta kyllä perinteinen avokesanto tällaisena kuivana kesänä puhdistaa pellon kaikista juuririkoista tehokkaasti. Vaatii kyllä vaivaa , kun pari kertaa viikossa käy muokkailemassa. Löpöä kyllä tietysti kuluu kanssa.
Nykyinen glyfo-teho-viljely on tietysti kätevää. Tuntuu vain , että ruiskutuksia saa tehdä lähes joka toinen vuosi. Tällaiset heikot kasvustot lisäävät juolaa, ohdaketta ja valvattia sitten taas tehokkaasti joinakin vuosina.

Eikös tuo luomun ulkopuolella "glyfosaateilla käynti" tule kovin kalliiksi ? Menee kasvukunto ja kuolevat mykoritsasienet, steinerilaisesta maan elämänvoimasta puhumattakaan ?

Jos luomukirjoituksia katsoo, pilaa kemiallinen viljely maan vuosikymmeneksi, eli luomua ei saa ninkö "kunnolla alkuun" ?

Eikös se luomussa tämä kesannointi ja nurmiviljely ja viljelykierto pidä juolavehnän kurissa ? Onko edes järkevää siirtyä luomuun, jos ei pysty luomuviljelyn rikkaruohontorjuntaohjelmaa hyödyntämään ? Vai onko siirtymäkauden tuki niin paljon kompensoiva, että sen takia luomuun siirryttäisiin ?

-SS-

valvattiin toimii erinomaisesti, kun hyväkasvuisen apilanurmen laittaa ensimmäisen rehunteon (tai vastaavana ajankohtana murskaamisen) jälkeen avokesannolle kultivaattorilla ym. laitteella KYNTÄMÄTTÄ. välistä joutuu käyttämään myös jotain pyörivää muokkauslaitetta (lapiorulla, lautasäes), jotta pysyy ajokuntoisena pelto. 4-5 viikon jälkeen, elokuun alkupäivinä pyydyskasvustoksi kauraa/ohraa 100-150 kg/ha. Seuraavana keväänä ongelmat ovat taas muutamaksi vuodeksi ohi. Aikanaan kylvettiin systeemiä hyväksikäyttäen jopa porkkanaa kyntämättä tässä välissä (hietamoreenimaa). Teoria menee niin, että alkukesällä valvatti on apilikossa heikoissa asemissa, sitten valmiiksi nääntyneenä näännytetään heinäkuu kesannoimalla ja elo-syyskuu sen pyydyskasvin varjostuksessa.

Homma toimii, tutkimus on myös osoittanut, että ravinnepäästöt em. systeemissä ovat erittäin vähäiset, eivät juuri eroa normiviljelystä.

Petri

Mitäs termi 'pyydyskasvi' tässä yhteydessä tarkoittaa? Pyydystääkö se ravinteita maasta? Ravinnepäästöt varmaan riippuvat tuurista. Jos heti maan muokkauksen jälkeen tulee rankkasateita niin ravinteita karkaa.

Tämä vanha threadi putkahti esiin, kun googletin pikakesantoa.
Ei ole luomusta päässyt pois viidessä vuodessakaan, yhtään onnistunutta syysrypsiä ei ole takana, ehkä sitten tänä vuonna.

Valvatin hengiltä ottamiseen on vakiintunut nurmen lopetus pikakesantoon. Ekoina vuosina tuli vielä kesannon lopuksi kynnettyä, nyt on vain menty kolmella kultivoinnilla kolmeen viikkoon. Tänä vuonna ehkä kokeilen tehdä nurmirikon ekan ajon Dyna-Drivellä maanantaina, jos kelit sallivat.

Minkälaista kultivaattoria olette käyttäneet ? Kuva ?