Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Samaa kokemusta kuin viljanviljelijällä.
Luulen että täällä paikallisen neuvovan "sihteerin" pään sekoitti se, kun tulkitsi ohjeita niin että riista on lopetettava keväällä, eikä syntynyttä nurmea voisi jatkaa muulla nimellä. Nythän jo tiedämme että tulkinta oli väärä.
Riistan ohjeet vajavaisia/tulkinnanvaraisia jonka vuoksi viljelijöiden oikeusturva ollut koetuksella tarkastustapauksissa? (Lehdistä luettua)
Muistan alkuvuosina kysyneeni jollain nettipalstalla saako riistapellon sadon korjata riistan hyväksi ja siihen kommentoi MMM/ sukunimi J:llä alkava että saa. Harmikseni siitä ei jäänyt minulle dokumenttia. Että käsitykset vaihdelleet ihan ministeriötä myöden. Toisaalta... kysymyksessä ei, eikä vastauksessakaan otettu kantaa siihen kuljetetaanko korjattu sato lohkolta pois
Itse en ole joutunut epäselvyyksiin osin kiitos arpaonnen.
Se on harmillista että uudet säännöt on tulossa, mutta näitä vanhojakaan ei ole vielä opittu. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä kuinka virkamiehet eivät itsekään osaa sääntöjä. Niitä on kyllä paranneltu vuosien saatossa ja vuoden 2012 tukioppaan teksti oli mielestäni kirjoitettu jo varsin selkeästi.
Se max 20% typensitojakasveja siemenseoksessa koskee luonnonhoitopelloista vain monivuotisia nurmipeltoja. Monimuotoisuuspeltoihin lukeutuvan riistapellon voi kylvää vaikka 50 % typensitojakasveja sisältävällä seoksella. Sataan prosenttiin ei pääse, koska siemenseoksessa pitää olla vähintään kahta kasvia listasta, joka luetellaan tukioppaassa ja siinä ei ole typensitoja kasveista kuin apilat yhtenä kasviryhmänä. Eli esimerkiksi apila + vilja on ok, mutta apila + sinimailanen ei, koska sinimailanen ei ole vähimmäisvaatimuslistassa. Apila + vilja + sinimailanen on ok ja seossuhde vapaa mutta järkevä.
Riistapellon rajoituksena on, että sitä ei saa perustaa maantien viereen, jossa kulkee yli 3000 autoa vuorokaudessa. Sekaannusta on ehkä aiheuttanut sekin että riistapelloksi ilmoitettava lohko pitää kylvää keväällä aina uudelleen eli siihen ei kelpaa mikään vanha kasvusto. Mutta viherlannoitusnurmeksi kelpaa edellisen vuoden aluskasvi.
Mun pikkualoille riistapeltoon perustus on toiminut hyvin, mutta jos suunnittelisin jotain 10 ha alaa niin sitten pitäisi yrittää viljan aluskasviksi ja rikkatorjunta pelkällä MCPA:lla. Jotain nopeasti kasvuun lähteviä typensitojakasvejakin on, eli ne voisi toimia ilman suojaviljaakin, mutta niistä voisi joku luomu-tietäjä kertoa lisää. Siemenkustannus lienee niillä korkeahko verrattuna apiloihin ja mailasiin.
Itselläni on se viljelyn monipuolistaminen lisätoimenpiteenä ja se edellyttää 10 % nurmialaa. Viherlannoitusnurmi on suorakylvölohkoille parempi kuin luonnonhoitopeltojen monivuotinen nurmi, koska VLN:n saa lopettaa kemiallisesti myös syksyllä. LHP-nurmen saa lopettaa kemiallisesti vain keväällä, mutta silloin glyfon teho jää heikoksi.
Carnivor kirjoitti:
Riistapellon rajoituksena on, että sitä ei saa perustaa maantien viereen, jossa kulkee yli 3000 autoa vuorokaudessa. Sekaannusta on ehkä aiheuttanut sekin että riistapelloksi ilmoitettava lohko pitää kylvää keväällä aina uudelleen eli siihen ei kelpaa mikään vanha kasvusto.
Riittääkö pelkkä pintakylvö esim kaura-ohra-apila siemenseoksella, esim huiskalla päälle?
Tuohon en uskalla ottaa kantaa. Peittävä kasvusto pitäisi saada aikaiseksi. Itse olen käyttänyt vaan kylvökonetta. Jos tukiehdot täyttävä kasvusto on kylvetty sijoittamalla niin saahan siihen tehdä täydennyksiä pintalevittimellä, jos haluaa myöhemmin vielä lisää kasvilajeja lohkolle.
