-= Maatalous Foorum =-

No apulannat voi levittää jo ennekuin voi aestää, keskipakolevittemellä voi levittää vaikka 30m työ.leveydellä. Koneen voi aina ajaa tyhjäksi, harvoin yhdistelmällä saa kummatkin yhtäaikaa loppumaan. Sateen sattuessa ei haittaa vaikka kylvökoneeseen jää tankkiin tavaraa, ei apulanta putket tukossa. Leveitä koneita löytyy myös suht halvalla verrattuna leveään kylvölannoittimeen ja keskipakolevitin on joka tapauksessa oltava jo syysviljojenkin takia. Pienillä lohkoilla tilanne on tietysti toinen, sen takia on myös 2,5m kevythinattava. Satotaso on kait tälle aluelle normaali, ei se 7-8t/ha harvinaista ole mutta välillä voi olla 3t/ha, lohkot ja vuodet ei ole veljeksiä.

Make kirjoitti:Suomessakaan ei syysviljoilla saada sadonlisäystä sijoituslannoituksella.

Millaisia kokeita syysviljojen sijoituslannoituksesta keväällä on tehty? Leipä Leveämmäksi 4/2009 sivut 36-37 kerrottiin kevätvehnien lannoitustapojen vaikutuksesta satoon ja aika heikolta pintaan levitys vaikuttaa. Mitä vähemmän muokataan ja mitä kuivempi kevät on, niin sitä huonompi tulos tulee pintaan levityksellä. Jos lehteä ei ole hyllyssä niin hitaasti latautuva digipaperi löytyy täältä: http://www.ruutupaperi.fi/Yara_Suomi/Le ... ksi_42009/

Tarkoitin, ettei syysviljan syyssijoituslannoituksella saada sadonlisää. Keväällä typen sijoittamisella syysvehnälle saattaisi ollakin satoa lisäävä vaikutus. Ruis saattaa kärsiä liiasta ronkkimisesta keväällä.
Ruotsalaiset ovat ainakin joskus harrastaneet syysvehnän kevätlannoitusta Rapidilla. Itsekin olen sitä kerran koittanut, mutten saanur ainakaan näkyvää sadonlisää.

Carnivor kirjoitti:

Make kirjoitti:Suomessakaan ei syysviljoilla saada sadonlisäystä sijoituslannoituksella.

Millaisia kokeita syysviljojen sijoituslannoituksesta keväällä on tehty? Leipä Leveämmäksi 4/2009 sivut 36-37 kerrottiin kevätvehnien lannoitustapojen vaikutuksesta satoon ja aika heikolta pintaan levitys vaikuttaa. Mitä vähemmän muokataan ja mitä kuivempi kevät on, niin sitä huonompi tulos tulee pintaan levityksellä. Jos lehteä ei ole hyllyssä niin hitaasti latautuva digipaperi löytyy täältä: http://www.ruutupaperi.fi/Yara_Suomi/Le ... ksi_42009/

No jaa.. Testit tehty etelän "sateettomilla" savikoilla vai minkälaiset on alkukesän sateet ja maat Yaran koetilalla on..??
Kyllä mä katson jaetun lannoituksen toimineen ihan hyvin näillä hietamailla..Sadetta kyllä täälläpäin riittää levitysaikaan alkukesästä..

Pitää kai ensi keväänä tehdä kevätvehnäpeltoon koeruutu missä oraslannoituksen multaan rikkaäkellä..

Agronautti kirjoitti:

Carnivor kirjoitti:

Make kirjoitti:Suomessakaan ei syysviljoilla saada sadonlisäystä sijoituslannoituksella.

No jaa.. Testit tehty etelän "sateettomilla" savikoilla vai minkälaiset on alkukesän sateet ja maat Yaran koetilalla on..??
Kyllä mä katson jaetun lannoituksen toimineen ihan hyvin näillä hietamailla..Sadetta kyllä täälläpäin riittää levitysaikaan alkukesästä..

Pitää kai ensi keväänä tehdä kevätvehnäpeltoon koeruutu missä oraslannoituksen multaan rikkaäkellä..

Ensi vuonna jatkuu kokeilut jaetulla lannoituksella. Kevätviljoilla,lähinnä vehnällä, ja myös rypsillä tarkoitus kokeilla.
Viime vuonna vehnästä paras sato koskaan,samoin valkuainen ihan ok. reilu 13% kun ohrilla jäi matalaksi tänäkin vuonna,mikä harvinaista näillä seuduilla.

Jaettuun lannoitukseen ajaa ajatus kalin karkaamisesta näillä karkeilla mailla, luulisi typenkin karkaavan mikäli alkukesälle sattuu nykyään tyypillinen rankkasade josta tulee 50-100mm. Jos etelän savikoilta loppuu voima loppukesästä siksi että se käytetty,täällä tuo sama typpi huuhtoutuu kasvien käytöstä eikä irtoa maasta tarpeeksi nopeasti, vaikka sitä pitäisikin olla tarjolla. Ainakin vehnäkasvusto oli terveen väristä ja komeaa tällä tavoin,pelkällä kevätlannoituksella ei yhtä komeaa. Spad-arvot jaetullakin lannoituksella alarajoilla,mikä kyllä ihmetytti kasvuston perusteella? Enemmänkin olisi ollut tarjolla ympäristötuen ylittävällä lannoituksella...

Pintaan levityksestä oli just juttua KV lehdessä , Rinkisen hommeleista Limingassa.

Hän jopa menestyi sato kisassakin tuolla systeemillä, oliko se vuosi tai kaksi sitten.

Yhä useampi on menossa erikseen kylvöön ja lannoitukseen. Ajankäyttö tehostuu ja logistiikkaa helpottaa.

Jep, jotenkin simppelimpää hoitaa lannoitus eri kertaan, toki ei varmaan toimi kaikilla maalajeilla. Ja jos on vaikka 6-8 metrin kylvökone on se myös paljon kevyempi pelkkänä kylvökoneena ts. kevytvetoisempikin ja silti yleensä aika mukavan kokoinen siemensäiliö.

Just näin,,,,

Lienee ainoastaan suomessa tyyli että otetaan Kapea yhdistelmäkone Perään ja siihen ladataan Kaikki tilan omistamat Siemenet ja Lannoitteet kerralla,,,,,,,,,,

Sitten tuskaillaan kun ei jaksa vetää ja kääntäessä puskee suoraan; piehtaroi kuin willihevonen

Enempi kannattasi satsata täyttölogistiikkaan ja käyttää just keveitä ja leveitä laitteita levitykseen ja kylvöön.

Vrt Sakut , Britit yms kehittyneemmät maatalousmaat,,,,,,,,,,,,,,

perfekt kirjoitti:Just näin,,,,

Lienee ainoastaan suomessa tyyli että otetaan Kapea yhdistelmäkone Perään ja siihen ladataan Kaikki tilan omistamat Siemenet ja Lannoitteet kerralla,,,,,,,,,,

Sitten tuskaillaan kun ei jaksa vetää ja kääntäessä puskee suoraan; piehtaroi kuin willihevonen

Enempi kannattasi satsata täyttölogistiikkaan ja käyttää just keveitä ja leveitä laitteita levitykseen ja kylvöön.

Vrt Sakut , Britit yms kehittyneemmät maatalousmaat,,,,,,,,,,,,,,

On vähän eri asia hoitaa tuo logistiikka noille muutamien kymmenien, jopa satojen, hehtaarien lohkoille. Illalla saa viedä seuraavan päivän satsit pellonlaitaan ja se on siinä. Täälä kun kylvät päiväs sen 15ha normaalisti vähintään viides lohkos ympäri kyliä niin se ei toimi.

Onhan se noinkin,,,,,,,

Mutta myös taallaamista voi miettiä jos kaikki aineet aina mukana , siis miksi jos täyttääkin voi välillä ??????

Aika pienet säiliöt on yleensä nois keskieuroopan nostolaitekoneissa, erikoistilauksesta sain silloin aikanaan Lemkeniin säiliön johon sopii 2 suursäkkiä siementä. Kyllä se aika lailla minimi on jos tavara suursäkeis, hankala jos pitää valuttaa säkki osittain koneeseen. Amazonen nostolaitekonees taitaa olla joku 600 litran säiliö vakiona joka jo aika pieni, taitaa saada lisävarusteena 1000 litraisen joka jo aika hyvä, mulle tuloo hinattava jossa vakiona ok säiliö.