-= Maatalous Foorum =-

Kylvin n. 5 ha Magnifikia ensi syksyn siemeneksi kevytmuokattuun ja broilerinpskalla lannoitettuun maahan. Sopivasti alkoi sataa ku sain lohkon valmiiksi, kerrankin tuuria säiden kans

Magnifikia täälläkin tänä aamuna multaan piilotettu. Aloitin kuuden maissa aamukasteella ajaa ehtoolla äjestettyä, ja alkoi kerätä "lumipalloa" traktorinpyöriin, mutta sadetutka näytti kuuropilviä, ja nyt onkin tullut aika ropseella pitkin päivää. Toivottavasti itää hyvin.

Sinänsä syysvehnä on aika turhanaikaista harrastusta, Magnifikin sato oli tuskin neljää tonnia, valkuainen 12.1, hlp 80, Zebralla sato oli 6 tonnia, valkuainen tasan 12, ja hlp 84 kg. Epos -kevätvehnällä varmaankin on matala valkuainen, mutta satoa tuli Zebraan verrattuna vielä tonnia enempi. Eikä tuo kevätvehnän satoero syysvehnään nähden ole yhden vuoden onnenkantamoinen: kuivina vuosina, kun kaivot pölyää tyhjinä, on syysvehnäkin kuivunut kääpiöksi kevätpakkasten kiusaamana.

Zebralla yksi kylvö + lannoitus, ja rikkaruohot. Magnifikilla kylvö/lannoitus, kahukärpäs/viirukaskasruiskutus, talvituhoruiskutus, kevätlannoitus, valtoimenaan lisääntyvä juolavehnä ja luoho Monitorilla sekä Graspilla ja glyfosaatti syksylle ja typpiliuos vielä heinäkuussa.

Tyypillinen näkymä puimurin päältä on sellainen, että syysvehnässä on muutaman aarin äärimmäisen tuuhea tupsu jossakin savisessa paikassa, alkaa oikeastaan vaan harmittaa, kun kasvusto muuten on harvahkoa juuriheinäistä kitukkoa, kevätvehnässä on tuuheaa ja tiheää tähkää toisensa vieressä ja limittäin, ja pellolla hiekkamaan noustessa pintaan, muutaman aarin lyhytkasvuinen huono läntti, joka on helppo unohtaa kokonaisuuden ollessa hyvä.

Tuuheassa tuleentuneessa kevätvehnässä muuten kuuluu semmoinen sihinä pienellä leppeällä tuulella, kun ne tähkät hiertävät toisiaan vasten ! Se on aika harvinaista ollut täällä päin, nyt vettä tuli triplasti viimeisen kymmenen vuoden kuiviin kesiin verrattuna !

Ainoa mikä syysvehnässä enää motivoi on se, että pääsee elokuulla puimaan, ei ole oma läsnäolo tilalla niin tiivistä, että ehtisi syyskuun loppupuolella sadekuurohippasia leikkimään, ja kaste kuivuu vasta puolen päivän jälkeen ja tulee kuuden jälkeen jo taas.

Syyskylvöjen toteutuneesta määrästä päätellen ei muillakaan mikään syysvehnäkiima päällä ole, ilmoja kyllä olisi piisannut !

-SS-

SS kirjoitti: Syyskylvöjen toteutuneesta määrästä päätellen ei muillakaan mikään syysvehnäkiima päällä ole, ilmoja kyllä olisi piisannut !

Kai porukka on noita sun jorinoitas lueskellu...

15ha suoraan timotein sänkeen ja 14ha syysvehnän sänkeen kylvetty syysvehnää.. Vielä 10ha jäljellä.

claas58 kirjoitti:Pari vuotta sitten kylvin täällä Kemiössä Amiloa 13.9 hyvin tuloksin. Jotren minä kyllä vielä kylväisin.

Perjantaina laitoin vähäsen ruista rypsin sänkeen. Ikuna en ole kyllä sitä tehny näin myöhään.
Siis kylvänyt ruista.
Maa oli kyllä loistavassa kunnossa vaikka olisi enemmänki laittanu. Ja lämpöä on piisannut. Loppu on sitte herrassa.

19. - 21.9.2009 Magnifikia peltoon. Ei ole helppo enää näin myöhään syksyllä saada mullosta kuivaksi, ettei tarttuisi pyöriin ja siemen peittyisi hyvin. Sumu häviää yhteen mennessä ja illalla kuudelta maa mustenee uudestaan vaikka ei sataisikaan.

Evolo on alkanut "tupsuuntua". Pintaan jääneet ovat kasvaneet paremmin kuin hiesusavisen liettymän alta tulleet. Vaikka jätin kokkareiseksi tänä vuonna liettymisen vähentämiseksi, ei sekään nähtävästi ole taikasana. Pitää laittaa jokin lata siihen pyörien väliin, että ei mene kokkareiden alle siemenet.

Lautasmuokkaria on jotkut käyttäneet sänkeen syyskylvöillä. Pahnaa on vaan niin paljon huippusatoisana vuotena, että pahna kerta kaikkiaan oli liian paksua kylvettäväksi. Yksi kollega poltteli sitten niitä olkia kylvön jälkeen. MInä polttelin silppurikarheet ennen kyntöä, kun Ööverum ei läpäissyt Claasin silppua. On varmaan silppuri finito, kun ei mennyt hienoksi. Suorakylvämään ei olisi päässyt kuin täysin epäonnistuneella ja harvaksijääneellä kylvöpellolla. Pahnapurua supersilppurinkin jälkeen nilkkaan asti.

Aika pintaan jätin Magnifikit nyt, sateet idättäkööt.

-SS-

Mitäs aineita aiotte käyttää lumihometorjuntaan? Itse taidan kallistua Amistariin, tai sitten Sportakiin. Hinnanero näillä käytännössä olematon, mutta mielikuva puoltaisi Amistaria.

Aikooko joku ajaa rikka-aineita lumihomeruiskutuksen yhteydessä?

Mitäs aineita aiotte käyttää lumihometorjuntaan? Itse taidan kallistua Amistariin, tai sitten Sportakiin. Hinnanero näillä käytännössä olematon, mutta mielikuva puoltaisi Amistaria.

Aikooko joku ajaa rikka-aineita lumihomeruiskutuksen yhteydessä?

Kannattaakohan Sportakia käyttää ollenkaan, kun sen väitetään syövän satoa http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mt ... 01s12a.pdf. Onkohan noiden muiden aineiden vaikutuksia testattu ollenkaan?

En aio käyttää näillä lumettomilla alueilla enää ikinä tautiaineita syksyllä. Tässä asiassa olen nähnyt sen, että huolimaton ja kiireinen nappaa aina sen madon ja jo huhtikuulla rehevän kasvuston, kun se "huolellinen" rutaa sielä kurassa lumihomeaineita ja löytää keväällä kuolleen ruskean kulopellon. Sen vaikutuksen olen nähnyt nyt itse, minkä MTT:n tutkimuskin lopulta vahvisti. Basso yms petroolipohjaiset, ihan sama juttu.

Viivästetty kylvö antaa ihan saman vaikutuksen lumihomeeseen nimenomaan, ei pääse ylipitkäksi rehottamaan. Peittaus tietenkin on eduksi.

Se, mitä nyt +20 - asteen päivälämpötiloissa pitää muistaa, on Karate tms. ruiskutus rukiin ihan pienelle oraalle, kahukärpästen takia, ei ole pahitteeksi syysvehnälläkään, viirukaskaiden takia. Ruotsissa viirukaskaiden satovahingot syysvehnällä voivat olla 40-60% hyvin laajalti, siellä neuvotaan, että syysvehnät pitää ruiskuttaa 2 vk välein, 1. ruiskutus 4 - lehtiasteella, toinen pensastumisvaiheessa, jos tarpeen. Se tauti tarttuu jo syksyllä nimittäin. Ja näkyy vasta kesäkuun 10 päivän jälkeen. Elukka itsessään ei tee mitään, vain se virus.

-SS-

Kloppi kirjoitti:Mitäs aineita aiotte käyttää lumihometorjuntaan? Itse taidan kallistua Amistariin, tai sitten Sportakiin. Hinnanero näillä käytännössä olematon, mutta mielikuva puoltaisi Amistaria.

Aikooko joku ajaa rikka-aineita lumihomeruiskutuksen yhteydessä?

Ei mitään, "stressaa" kasvustoa liikaa. Mcpa yms. ois varmaan vielä lisäniitti talvehtimiselle.

Tuli tuo ruiskutus ratkaistua sillä, että ruiskuun glykolit sisään ja konehallin nurkkaan nököttämään. Ei tule innostuttua turhaan hommaan.

Oma ratkaisu oli sekä rukiin että vehnän osalta kylvö pari viikkoa ohjeaikaa myöhemmin isolla siemenmäärällä ja tavoitteena matala sekä tiheä oras. Joskus ehti Amilo lokakuussa jo polvenmittaiseksi ja ruuttailin aineet kurassa rämpien. V-mäistä hommaa, hirmut urat pellolle ja sen jälkeen ruiskun pesu sekä talvikunnostus nollakelissä, ei kiva.

ekat amilot saa kyntää ylös ei orastunut käytännössä ollenkaan. voiko aamulla ajettu glyfo vaikuttaa ku illalla kylvin?

no ei luulisi. itsekin ruiskutin taas pari puskaa päivä kylvön jälkeen. Usein on kyllä mietityttänyt rukiilla kun matalaan kylvää että voiko glyfosaatti sateessa tai kasteessa valua maahan pienten oraiden alkujen päälle ja tappaa?

SS kirjoitti:En aio käyttää näillä lumettomilla alueilla enää ikinä tautiaineita syksyllä. Tässä asiassa olen nähnyt sen, että huolimaton ja kiireinen nappaa aina sen madon ja jo huhtikuulla rehevän kasvuston, kun se "huolellinen" rutaa sielä kurassa lumihomeaineita ja löytää keväällä kuolleen ruskean kulopellon. Sen vaikutuksen olen nähnyt nyt itse, minkä MTT:n tutkimuskin lopulta vahvisti. Basso yms petroolipohjaiset, ihan sama juttu.

Viivästetty kylvö antaa ihan saman vaikutuksen lumihomeeseen nimenomaan, ei pääse ylipitkäksi rehottamaan. Peittaus tietenkin on eduksi.

Se, mitä nyt +20 - asteen päivälämpötiloissa pitää muistaa, on Karate tms. ruiskutus rukiin ihan pienelle oraalle, kahukärpästen takia, ei ole pahitteeksi syysvehnälläkään, viirukaskaiden takia. Ruotsissa viirukaskaiden satovahingot syysvehnällä voivat olla 40-60% hyvin laajalti, siellä neuvotaan, että syysvehnät pitää ruiskuttaa 2 vk välein, 1. ruiskutus 4 - lehtiasteella, toinen pensastumisvaiheessa, jos tarpeen. Se tauti tarttuu jo syksyllä nimittäin. Ja näkyy vasta kesäkuun 10 päivän jälkeen. Elukka itsessään ei tee mitään, vain se virus.

-SS-

Eilen tuli ruiskutettua Amistaria rukiille. Kylvöpäivä oli 5.9. Kolme lehteä oli jo pukannut esille. Siemen on peitattua, olikohan turhaa hötkyilyä koko Amistar? Esikasveina on nurmea ja ohraa
Lauantai aamuna oli maa ihan reilusti kuurassa ja illalla alkoi taas pelottaa pakkanen. Nyt sataa vettä kuin "kesällä".
Karatea tai muutakaan ötökköainetta ei sitten tullut sekoitettua mukaan.

Joomies kirjoitti:Eilen tuli ruiskutettua Amistaria rukiille. Kylvöpäivä oli 5.9. Kolme lehteä oli jo pukannut esille. Siemen on peitattua, olikohan turhaa hötkyilyä koko Amistar? Esikasveina on nurmea ja ohraa
Lauantai aamuna oli maa ihan reilusti kuurassa ja illalla alkoi taas pelottaa pakkanen. Nyt sataa vettä kuin "kesällä".
Karatea tai muutakaan ötökköainetta ei sitten tullut sekoitettua mukaan.

Ehkä hiukan hötkyilyä. Tautiaineilla on tärkeää, ettei maanpinnasta eikä kasveista se tehoaine huuhtoudu pois, siinä maanpinnan kasvijätteissä se lumihome etenee sitten kevättalvella. Eli sanoisin, että melko aikaisessa vaiheessa olet ruiskutellut. Eri asia olisi, jos ruis olisi kylvetty joskus 20.08 ja olisi jo pitkälle korsiintunutta. Sinun rukiiseesi kerkiää vielä marraskuuhun asti tulla yksi-kaksi versoa lisää.

Ötökkämyrkyt laitetaan vain todettuun tarpeeseen, ja ne pitää laittaa jo 1-3 lehtiasteella, sitten ei kahukärväsestä ole enää vaaraa. Ja pakkasyöt, kova tuuli ja syysmyrskyt, ei ole enää kahukärpäsen lentoaikaa se. Itse ruiskutin silloin syyskuun tyynillä helteillä, pellonreunan heinät, toiselle puolellekin käväsisin, ja sitten niin monta kierrosta ympäri kuin ainetta riitti. En ruiskuttanut koko lohkoa.

-SS-