-= Maatalous Foorum =-

Kyllä se CVX on työmiehen valinta, ei ole kertaakaan kaduttanut ostopäätös.

Shaka kirjoitti:hmm.. onkos näissä joissain fenteissä tangolla koukku? Ainakin isoimmissa on ihmeellinen hissisysteemi. Sylinteri melkein vaakassa. 926 ei jaksanut nostaa m120 tuhtia viljakuorman kanssa pois koukusta. Yks tuttu fentin mies kertoili, että pitäis kiertää sylinterin vartta lyhyemmäks.

Tuosta 9srjn koneesta en sano mitään, kun en ole sellaisen kanssa ollut tekemisissä. Ainakin muutaman vuoden ikäisissä pienemmän kokoluokan koneissa nousee tangoilla.

ei nouse kärry edes pölkyltä. ei 936:ssa ei 820:ssa. pieni mutta nolo puute. etenkin 250 000e traktorissa...

On muuten näissä uusissa jontikoissa samanmoisia oireita. tuossa kylällä pari 30-sarjalaista joista ei saa koukkua lukosta/lukkoon, muutakuin ulkokautta lokasuojan napeista. Tangotkin on kiristetty, mutta ei auta.

Jorma kirjoitti:

Pasi kirjoitti: Tallentuuko johonkin boksiin todellinen tuntimäärä, jonka saa selville vain jos on oikeanlainen vika yms. koodien purkuun ja tarkasteluun tietokoneohjelma tai lukulaite? Jos samalla tulisi näkyviin myös vikakoodien historia, niin se kertoisi koneesta jo mukavan paljon enemmän kuin mitä silmillä näkee...

Tuo tieto kiinnostaisi itseäkin. Vikakoodit pääsee lukemaan ainakin joistakin merkeistä ilman mitään apuvälineitä. Siitä en tiedä jäävätkö nollatut koodit johonkin niin, että niitä saisi kaiveltua vielä myöhemmin esiin. Jos koneesta on koodit nollattu niin siihenkin yleensä on jokin syy.

J-D:n tapauksessa ainakin keskusohjainyksikköön (olikosenyt BCU) tallentuu oikea tuntimäärä, riippumatta tuntimittarin näyttämästä. Sen saavat huollossa esille. Vikakoodithan -20 -sarjan J-D:ssä luetaan kojetaulun näytöstä. Sitä en tiedä, tarvitseeko BCU:n tuntimäärän nähdäkseen piuhan + diagnostiikka ohjelman vai näppäileekö huoltomies sen koneen omaan näyttöön.

Luulis kaikissa koneissa sen oikeankin tuntimäärän tallentuvan johonkin.

Shaka kirjoitti:On muuten näissä uusissa jontikoissa samanmoisia oireita. tuossa kylällä pari 30-sarjalaista joista ei saa koukkua lukosta/lukkoon, muutakuin ulkokautta lokasuojan napeista. Tangotkin on kiristetty, mutta ei auta.

Huoltoon yhteyttä,kalibrointi auttaa. Ei ymmärrä antaa eikä anna ymmärtää-?

Tutti kirjoitti: J-D:n tapauksessa ainakin keskusohjainyksikköön (olikosenyt BCU) tallentuu oikea tuntimäärä, riippumatta tuntimittarin näyttämästä. Sen saavat huollossa esille. Vikakoodithan -20 -sarjan J-D:ssä luetaan kojetaulun näytöstä. Sitä en tiedä, tarvitseeko BCU:n tuntimäärän nähdäkseen piuhan + diagnostiikka ohjelman vai näppäileekö huoltomies sen koneen omaan näyttöön.

Luulis kaikissa koneissa sen oikeankin tuntimäärän tallentuvan johonkin.

Samahan tuo on autoissa, mutta tosiaasia on että jos on ammattitaitoinen tuntimäärän käsittelijä niin ei sitä mistään selville saa eriasia sitten nämä koti harrastelijat, mutta sen koneen kunnosta eniten voi päätellä huonosti huollettu 5000 ajettu kone on usein paljon huonommassa kunnossa mitä hyvin huollettu 10000 ajettu.

Monissa nostolaitteen ohjaimissa on toiminto jolla jousee vielä ylemmäs kuin asetettu ennakkoon asetuksiin

Samoin laskuun toiminto joka ohittaa laskulle asetetut arvot. Luulen että Fendttien kohdalla on kyse ohjeiden lukemattomuudesta taas kerran ???

Tunneista sen verran että jos hyvin huollettuja niin 10,,,20000 tuntia ei vielä tarkoita koneen loppua vaikka Holma KV kirjoituksissaan ihmettelikin miksi 10-20 v vanhat traktorin ovat kovissa hinnoissa mutta yhtä vanhat autot EI

Nooh Auto tietty tuossa iässä jo mätä mutta 30 v traktori usein vielä täysi peli Töihin ,,,,,,,,,

Nuot Renault Fendt ja JD koneet jotka olen tuonut maailmalta olivat alle 8000 tuntisia ja kaikilta osin kunnossa olivatten

kop kop Puuta / Päätä

perfekt kirjoitti:Tunneista sen verran että jos hyvin huollettuja niin 10,,,20000 tuntia ei vielä tarkoita koneen loppua vaikka Holma KV kirjoituksissaan ihmettelikin miksi 10-20 v vanhat traktorin ovat kovissa hinnoissa mutta yhtä vanhat autot EI

Tuontikoneiden tuntimääristä en sano mitään... mutta hyvin pidetylle Sisu-dieselille 10000 tuntia on vasta kunnon sisäänajo ;-) Serkullani on Länkkärin mittarissa yli 30000 tuntia ja kone on täydessä iskussa. Moottorille on tehty öljyn- ja suodattimenvaihdot sekä venttiilinsäädöt ajallaan, ei muuta. Öljyä ei tarvitse lisätä vaihtovälillä.

perfekt kirjoitti:Monissa nostolaitteen ohjaimissa on toiminto jolla jousee vielä ylemmäs kuin asetettu ennakkoon asetuksiin

Samoin laskuun toiminto joka ohittaa laskulle asetetut arvot. Luulen että Fendttien kohdalla on kyse ohjeiden lukemattomuudesta taas kerran ???

Isoimmissa fenttiileissä nostolaitteen toimilla ei ole mitään tekemistä vetokoukun kanssa. Elikkä vetokoukulla oma sylinteri.

Sivulla 18 selvinnee syyt ;

http://www.fendt.fi/download/09087900_F ... ternet.pdf

Jorma kirjoitti:

jk kirjoitti: Onko oikeasti vaan tuosta kiinni? Monelta suunnalta kuullut että ei jaksa nostaa isoa kärryä koukkuun! Pullotunkit niillä on kopissa joilla autetaan

Joo, ne vartaat venyy uutena jonkin verran, eikä koukku lukitu enää kuormitettuna. Parista koneesta olen noita ruuvannut. Tämä vaiva on ainakin Ben Burgessin tekemissä koukuissa. Tuo pullotunkkihomma kuulostaa uskomattomalta Laittaisivat vaikka mutterit henkselirautojen alle noston ajaksi niin ei näyttäisi niin nöyryyttävältä

Itsellä toimi Casen vetokoukun käyttö pullotunkilla muutaman kuukauden, tosin oikean puoleinen vetokoukun nostovarsi tuli hukattua maan sisään kyntäessä.

Mistäkähän muuten johtuu, kun tämän oikean puolen varren säätömutteri löystyy, mutta vasen ei?

Kemppiliimalla tuli kierteiden päät täytettyä, ei pitäisi enään tippua peltoon.

Isoimmissa fenttiileissä nostolaitteen toimilla ei ole mitään tekemistä vetokoukun kanssa. Elikkä vetokoukulla oma sylinteri.

pikkufentti (716)ei jaksa nostaa edes kaurakuormaa lukkoon asti joten ihan viimeisiin saa pullotunkin ilmaiseksi mukaan kunhan muistaa myyjälle mainita asian.

Auts kirjoitti:Itsellä toimi Casen vetokoukun käyttö pullotunkilla muutaman kuukauden, tosin oikean puoleinen vetokoukun nostovarsi tuli hukattua maan sisään kyntäessä.

Mistäkähän muuten johtuu, kun tämän oikean puolen varren säätömutteri löystyy, mutta vasen ei?

Suunnitteluvirheestä 60-luvun puolivälistä lähtien on tehty sellaisia vetokoukun nostotankoja, joissa säätömutteri ei kierry itsestään eikä vahingossa.