-= Maatalous Foorum =-

Reissumiehelle kiitoksia erinomaisista kuvista. Onko siinä vetoaisalla joku piensiemenien kylvölaite?

CS on alunperin suunniteltu laitumien uudistamiseen vaikka vuoren rinteille ja kestämään vähintään 10000 tuntia ajoa. Heinänsiemenet vaativat aika tiheän vannasvälin ja maa voi olla erittäin kovaa, mikä taas edellettyy suurta vannaspainoa. CS vantaat kestävät 500 kg vannaspainon. Ja koska vannastiheyskin oli suuri, niin tarvitaan suuri kokonaispaino. Näistä se järeä rakennevaatimus tulee.

Koneen rungon muodostaa kaksi sivulevyä, jotka olivat muistaakseni 25 mm teräslevyä. Kaikki koneet kasataan käsityönä ja asiakkaan toiveiden mukaan, esim jos kone tulee pääasiassa syysviljojen kylvöön, niin vantaita voi ottaa vaikka 19 kpl 4 metrin koneeseen. Jos suurta painoa ei tarvita, niin koneesta voi tilata kevyemmän version, millä maksimivannaspaino tyhjällä koneelle on n. 250 kg. Koneen hintaan kuuluu kolmen vuoden opastus suorakylvöön. Lähimmät myyjät löytyvät Saksasta.

Millähän saataisiin Björn Wahlroos innostumaan suorakylvöstä, niin saataisiin yksi kone Suomeenkin?

Shield kirjoitti:Vannas on tavallaan yhdistelmä lautas-, että vetovannas ratkaisua; yksi suorassa oleva lautanen kulkee reilusti kylvösyvyyttä syvemmällä (ehkä n.15cm syvyydessä). Lautasen molemmilla kyljillä sijaitsevat "siivekkeet" puolestaan kuljettavat siemenen ja apulannan lautasuran reunoille, ns maahyllylle. Koneen suuri paino yhdistettynä vantaan osiin, joista kaikki eivät pyöri tai kulkevat erittäin syvällä, muodostavat nähtävästi yllättävän suuren vetovastuksen...

Juupa..

Vantaan olen kyllä nähnyt ja toimintaan perehtynyt eikä siitä tosiaankaan ihan ensimmäiseksi tule mieleen että voisi olla noinkin raskas vedettävä.

Kai se on vaan uskottava..

Tosin jos viljakärryn alle sovittelisi vaikka kultivaattorin tai muun häristimen ja alkaisi sitä kiskomaan pellolla ei sekään kovin pienellä kulkisi.

Vetovastuksista sen verran, että säätäessäni tänä keväänä oman VM:ni kaksoiskiekkovantaan kulkemaan n. 8 sentissä kylväessäni härkäpapua, loppui traktorin 5000 kilon paino kesken noustessa loivaa ylämäkeä, vaikka kylvökone oli lannoitteesta puolityhjä! Ajatuksena, että laittaisi vaikka hieman kuluneilla terillä varustetun siipiteräkultivaattorin kulkemaan samassa syvyydessä ja sen päälle 10tn lisäpainot, niin luulisi ainakin tuollaisen perus 100 heppaisen hieman yskähtelevän...

Virolaisilla tiloilla on yllättävän huonot konesuojat. Kalliit koneet ovat joko taivasalla tai jossain vanhassa ladossa niinkuin yllä. On jonkin verran yllättävää, että paksulompsaiset virolaisviljelijät eivät viitsi siivota nurkkiaan ja laittaa kunnon kalusuojaa koneille. Tai sitten sitä rahaa ei olekaan. Virossa uusi länsiauto pihassa kun ei vielä kerro maksukyvystä vaan on ostettu usein velaksi tai vuokrattu.

eberi kirjoitti:Virolaisilla tiloilla on yllättävän huonot konesuojat. Kalliit koneet ovat joko taivasalla tai jossain vanhassa ladossa niinkuin yllä. On jonkin verran yllättävää, että paksulompsaiset virolaisviljelijät eivät viitsi siivota nurkkiaan ja laittaa kunnon kalusuojaa koneille.

Tuo lato ei ollut kovinkaan vanha, mutta ilmeisesti rakennettu jonkun verran pienempää kalustoa varten. Siisteyden osalta veikkaisin että neuvostoaikainen hälläväliä-kulttuuri vaikuttaa taustalla edelleen jonkin verran ja että tilanne on kuitenkin hiljalleen paranemassa. Eivät nuo konesuojat välttämättä ole kovin häävejä (itä)suomessakaan, mutta täällä usein metsä armeliaasti peittää näkymiä takapihoille. Arempi kalusto eli puimurit ja kylvökoneet olivat kuitenkin ainakin molemmilla vierailutiloilla asiallisesti katoksen alla ja muokkauskalusto selviää ulkonakin.

eberi kirjoitti:Virolaisilla tiloilla on yllättävän huonot konesuojat. Kalliit koneet ovat joko taivasalla tai jossain vanhassa ladossa niinkuin yllä. On jonkin verran yllättävää, että paksulompsaiset virolaisviljelijät eivät viitsi siivota nurkkiaan ja laittaa kunnon kalusuojaa koneille. Tai sitten sitä rahaa ei olekaan. Virossa uusi länsiauto pihassa kun ei vielä kerro maksukyvystä vaan on ostettu usein velaksi tai vuokrattu.

No eipä tuo konehallien rakentelu taida tilan liiketoiminnan kannattavuuden kanssa korreloida jos kattelee "suuren maailman" maatilojen pihoja. Suomessa nyt on vaan tapana rakentaa halleja, että saadaan ne kolmiteräiset Fiskarsit pois ulkoa päivettymästä

Baltiassa kiertäny pariin otteeseen koulun reissuja. Tilat ja koulut surkeennäkösiä ulkoopäin, vaan kalusto asiallista ja justii remontoituja luokkatiloja.. Kulttuuriero kenties, meillä pitää näyttää hyvälle ulospäin ja hallin sisältä saattaa löytyä vaikka mitä..

Köysti kirjoitti:Suomessa nyt on vaan tapana rakentaa halleja, että saadaan ne kolmiteräiset Fiskarsit pois ulkoa päivettymästä

Paitti pohojanmaalla...vanha määrähän on ettei käytettyä konetta kannata Tampereen pohjoispuolelta hakea, isoos laroos ne on kaikki säilötty.

Jää kyllä itteltä ulkona säilytetyt käytetyt koneet ostamatta. Vaikkei välttämättä pidä edes paikkaansa niin ittelle tulee jotenkin resuunen kuva kun koneet on pihalla. Tälläkin hetkellä on suunnitelmis uutta konevarastoa kun harmittaa suunnattomasti kun kaikki koneet ei sovi latoon.

Tilat ja koulut surkeennäkösiä ulkoopäin, vaan kalusto asiallista ja justii remontoituja luokkatiloja.. Kulttuuriero kenties, meillä pitää näyttää hyvälle ulospäin ja hallin sisältä saattaa löytyä vaikka mitä..

Höpöjä. Virossa pitää olla leasing-hummeri pihassa joka isännällä. Ja varmaan ne uudet koneetkin on jokin statusta kohottava juttu siellä.

Kuinka kauan muuten kalusto on asiallista kun ei ole mitään järkeviä huolto- ja säilytystiloja?

eberi kirjoitti:

Tilat ja koulut surkeennäkösiä ulkoopäin, vaan kalusto asiallista ja justii remontoituja luokkatiloja.. Kulttuuriero kenties, meillä pitää näyttää hyvälle ulospäin ja hallin sisältä saattaa löytyä vaikka mitä..

Höpöjä. Virossa pitää olla leasing-hummeri pihassa joka isännällä. Ja varmaan ne uudet koneetkin on jokin statusta kohottava juttu siellä.

Kuinka kauan muuten kalusto on asiallista kun ei ole mitään järkeviä huolto- ja säilytystiloja?

Täällä päin koneet on monille jonkinmoisia statussymboleita kans. On sitä meidänkin vehkeistä kuittailtu, että miksi on hommattu karvalakkimallin traktori (JD SE-malli) eikä Premiumia

Viron isännille puolustuksena todettakoon, että monilla on niin paljon peltoa ettei sitä voi millään vanhoilla pienillä romuilla viljellä ja helposti menee niin, että heillä on paljon vähemmän kylvinkone- ruutta- ja puimurin leveyttä per sata hehtaaria suomalaisiin verrattuna. Ja kun oikein miettii niin miksi auroja, äkeitä yms. muokkauskoneita sisällä pidettäiskään? Syksyllä vaan pesu, voitelu ja ens keväänä taas kovaa ajoa On mulla autokin ollut aina pihalla kesää talvea eikä se oo miksikään menny. Olishan se toki mukavaa, jos kaikki olis viimeisen päälle aina

En tiedä millä nimellä niitä siiven muotoisia putkia pitäisi kutsua, jotka Cross Slotin vantaassa sijoittavat siemenen ja lannoitteen maahan. Mutta jos niitä kutsutaan vaikka siiveikkeiksi. Jokatauksessa nehän painautuvat tiukasti kiekkoa vasten. Jos painatusta ei ole, niin olki kunkeutuu kiekon ja siivekkeen väliin aiheuttaen tukoksen. Tällä painotuksen tarpeella on se ikävä puoli että kiekon pyöritys muuttuu raskaaksi. Jotta kiekko pysyisi pyörimässä pitää kiekkoa viedä syvemmälle ja seurauksena on se suuri vetotehon tarve.