-= Maatalous Foorum =-

Kyllä Tjalve tautiaineensa todellakin tarvitsee. Tjalvessa jalostusaineiston vanhanaikaisuus näkyy. Satopotentiaali siis pitää ottaa ruiskuttamalla. Tjalve oli lajikekehityksen huippu sinä aikana, kun strobiluriinit olivat ns. pysyvä ratkaisu kaikkiin tautiongelmiin, eikä resistenssiä ollut kuin jossakin kaukana Uudessa Seelannissa koskaan havaittu.

-SS-

-jk- kirjoitti:Viimeinenkin vehnäkuorma viimevuoden satoa meni sitten rehuksi, sain parhaasta vehnästä huonoimman hinnan.
Syynä vihreät jyvät, ja sakoluku tippunut esinäytteen >200 alle leipävehnätason. Joten ei taida viitsiä mennä enää tänä vuonna kevätvehnää leveillä pyörillä sotkemaan ja vihreitä jyviä tuottamaan.

Ne sirkelinterät pyöriin ja 24 m ruisku. 10" pyörät aina tallaavat yhden kasvavan rivin merkatun lisäksi, eli pilaavat 130 kg/ha viljaa kuuden tonnin "satopotentiaalilla", jos on 12 m ruisku. Yleiset 480 mm pyörät vievät jo kohta 4% alasta lyttyyn, eli aina kaksi ehjää riviä tallaantuu per pyörä, tämä tekee jo koko alalta neljännestonnin.

On myös muistettava, että vaikka tautiruiskutukset tuovat vehnään samalla ravinnepanoksella keskimäärin 350-1000 kg / ha lisää satoa, mutta valkuaispitoisuus on ollut kenttäkokeissa noin yhden prosenttiyksikön alhaisempi. On mielestäni kieroa näyttää tautiruiskutusten lisäsato kertomatta kasvupaikkaa, kylvöpäivää, sateita, havaittuja tautilaikkuja ja käytettyjä ravinteita; nehän myös muodostavat rajoittavia ehtoja sadonmuodostukselle.

"Viljan kysyntä kotimaassa kasvaa voimakkaasti, kun viljaa käyttävä teollisuus investoi uusiin etanoli- ja rehutehtaisiin. Vientiin ei parin vuoden kuluttua enää riitä nykyisiä määriä ja odotettavissa on myös pysyvä hintatason korotus." (Maatilan Pirkka 1/2007)

Näinköhän oli.

-SS-

SS kirjoitti: Ne sirkelinterät pyöriin ja 24 m ruisku. 10" pyörät aina tallaavat yhden kasvavan rivin merkatun lisäksi, eli pilaavat 130 kg/ha viljaa kuuden tonnin "satopotentiaalilla", jos on 12 m ruisku. Yleiset 480 mm pyörät vievät jo kohta 4% alasta lyttyyn, eli aina kaksi ehjää riviä tallaantuu per pyörä, tämä tekee jo koko alalta neljännestonnin.

On myös muistettava, että vaikka tautiruiskutukset tuovat vehnään samalla ravinnepanoksella keskimäärin 350-1000 kg / ha lisää satoa, mutta valkuaispitoisuus on ollut kenttäkokeissa noin yhden prosenttiyksikön alhaisempi. On mielestäni kieroa näyttää tautiruiskutusten lisäsato kertomatta kasvupaikkaa, kylvöpäivää, sateita, havaittuja tautilaikkuja ja käytettyjä ravinteita; nehän myös muodostavat rajoittavia ehtoja sadonmuodostukselle.

-SS-

Kolme kertaa, kun käy vehnäpellossa rivipyörillä niin ei kovin paljoa enää pyöränjäljet verso.

Tehokas tautien torjunta tosiaan alentaa valkuaista tehokkaasti. Jostain lueskelin, että valkuaisen nostoon tähtäävä ruiskutus kannattaisi tehdä vasta keltatuleentumisen alkaessa. Ei tarvita suuria vesimääriä, eikä tarvitse pelätä polttovioitusta, lisäksi vielä tallaantuu ne pyöränjälkien versotkin. Meinaan kokeilla tänä vuonna.

Kauralle on turha näillä leveysasteilla tautiaineita tuhlata.S***ana saa kuivattaa sitten lokakuulla niitä vihreitä jyviä ja ja kypsyttää kesken roundupilla. Ei, sanon minä. Eikä tuonne rutikuivaan mitään oikein uskaltaisikaan laittaa,kuihtuu kaikki muutenkin pystyyn.

Kävin sitten kumminkin tramppaamassa kasvustoa noilla 520 leveillä takarenkailla, ei ole ruiskutusuriakaan, 15m ruisku. Ehkä nyt ei niin pahasti tallo kun on kuivempaa. Ruskolaikkua alalehdiltä jonkunverran löytyy.
13.6-38 levikkeet on jouten hallinnurkassa, jos niihin hankkisi keskiöt ja sopivan parin eteen ensi vuodeksi. Vähän matalat ne on alkuperäisiin verrattuna.

Alhaisen hehtolitrapainon ja vähäisen sadon syy on ehkä useammin vehnä- ja tähkäsääski kuin lehtilaikkutaudit. Tautitorjunnan vaikutus on ollut keskimäärin 2 kg-yksikköä parantava. Luonnostaan 85-kiloinen kv-vehnä on silloin 82 kilon tasolla.

Jokin 68 kiloa kevätvehnän sakoluvussa vaikuttaa vahvasti joko pakkasvioitukselta tai sääsken tuholta. Sakoluku on samalla alhainen, jos on pakkanen päässyt puraisemaan.

-SS-

Juu en tiedä kuinka tarpeellista sitten on, mitään kovin kalliita litkuja en laittanut zenit 0,3l + acanto 0,25l. Eikös se korttakin vähän vahvista sitten samalla?

Tautisesti oli Anabellissä tautia pariviikkoa sitten. Ajoin lippulehdelle 0,5 l Strategoa ja desin Moddusta. Osin verkkolaikku ehti jo toiseksi ylimmäiseen lehteen jopa entisessä juurikasmaassa. Kauran sänkeen kylvetyssä oli yleisesti laikkuja jo toiseksi ylimmäisellä lehdellä.
Aikoinaan kun Tjalve tuli markkinoille se oli todella taudinkestävä. Renon jälkeen oli ihmeelllistä kun ei ollut mitään syytä ajaa tautiaineita. Pelkällä rikkaruohontorjunnalla sai yli seitsemän tonnin satoja. Meillä oli Tjalve viljelyssä ensimmäistä kertaa v.1993.

Make kirjoitti: Aikoinaan kun Tjalve tuli markkinoille se oli todella taudinkestävä. Renon jälkeen oli ihmeelllistä kun ei ollut mitään syytä ajaa tautiaineita. Pelkällä rikkaruohontorjunnalla sai yli seitsemän tonnin satoja. Meillä oli Tjalve viljelyssä v.1993.

Niinpä, eikä se mun mielestä ole vieläkään mikään erityisen herkkä taudeille, härmälle se on kyllä herkkä. Siemen on edullista joten sitä tulee uusittua. Toinen kiva ominaisuus on lyhyt ja luja korsi, monesti olen kätellyt siemenkauppiaan jo tämän ominaisuuden perusteella.

No niin tai näin, Tjalve on mullakin väistyvä lajike ja Amarettoa kasvaa sen kaverina. Kieltämättä Amaretto on Tjalveen verrattuna todella massiivisen näköistä leveine lehtineen ja paksuine varsineen.

Jorma kirjoitti:

Make kirjoitti: Aikoinaan kun Tjalve tuli markkinoille se oli todella taudinkestävä. Renon jälkeen oli ihmeelllistä kun ei ollut mitään syytä ajaa tautiaineita. Pelkällä rikkaruohontorjunnalla sai yli seitsemän tonnin satoja. Meillä oli Tjalve viljelyssä v.1993.

Niinpä, eikä se mun mielestä ole vieläkään mikään erityisen herkkä taudeille, härmälle se on kyllä herkkä. Siemen on edullista joten sitä tulee uusittua. Toinen kiva ominaisuus on lyhyt ja luja korsi, monesti olen kätellyt siemenkauppiaan jo tämän ominaisuuden perusteella.

No niin tai näin, Tjalve on mullakin väistyvä lajike ja Amarettoa kasvaa sen kaverina. Kieltämättä Amaretto on Tjalveen verrattuna todella massiivisen näköistä leveine lehtineen ja paksuine varsineen.

Ja nyt näyttää Marble todella lupaavalta kun koekentillä näki,jospa olisi ensi vuonna jo yleisessä myynnissä. Ja olisi amarettoa aikaisempi, Amaretto on VILJAA verrattuna aikaisiin lajikkeisiin. Tosin näillä nurkilla vehnänviljely on AINA tuuripeliä, puintikauden jatkaminen ja onnistuessaan hyvä tulos tekee yrittämisen kannattavaksi. Varsinkin kun typpeä ei tarvitse lähimainkaan samoja määriä kuin savimailla että pääsee samoihin valkuaispitoisuuksiin.

Vehnän tautitorjunnan pois jättäminen on sama kuin puisi ilman seuloja,osa sadosta jää ihan suotta "peltoon". Etelän ts. Salon seudun kasvustot tänä vuonna rehevyydeltään tänä kesänä samanlaisia kuin täällä on lähes joka kesä,toki pituutta täällä valoisissa öissä kertyy vieläkin enemmän. Satoa toki huomattavasti vähemmän, lämpösummat ihan eriluokkaa Tällaisissa kasvustoissa taudit jyllää aina, kasvusto on täysin tiivistä vihermassaa eikä ilman tautitorjuntaa kannata urheilla. Teen joka vuosi koeruudun tautiaineita ajaessa ja ainoastaan pakkassyksynä tautiaineella käsitelty saattaa lyödä näpeille.
Edellä mainittu Acanto 0.25l+ Zenit 0.3l ha seos on edullinen noin 25€/ha, ja tulee ajettua samalla kuin ajaa sääsketkin. Rivipyörillä ajaen ja hinattavalla ruiskulla,ei vihreitä pitäisi enää nousta.

Ohralle kun korvaa Zenitin Sportakilla, niin coctailin hinta jää 23 euroon. Viiden tonnin satotasolla reilu neljä euroa tonnilta paremmasta laadusta,satolisää huomioimatta. Monitahoisilla kannattaa "aina", kakstahoisilla harvemmin...

Jari kirjoitti:
Vehnän tautitorjunnan pois jättäminen on sama kuin puisi ilman seuloja,osa sadosta jää ihan suotta "peltoon".

Juuri näin. Vehnän tähkän suojaaminen taudeilta on tasan yhtä tärkeä toimenpide kuin rikkaruiskutus.
Kannattaa muistaa että vehnän tähkän tulee olla kokonaan näkyvissä ruiskutushetkellä, jotta tautitorjunnasta saadaa hyöty irti. Monet aineet eivät ole kasvissa liikkuvia, vaan suojaavat ainoastaan sen osan kasvista mihin osuvat.

ei taida ihan olla vielä ajankohtaista vaikka tähkiä alkaa pilkotella vapunjälkeisellä viikolla kylvetyissä. Zebraa ja picoloo on tällä kertaa. en ole tota sääskiruiskutusta ottanu vakiotoimenpiteeksi. ei välttämättä olis pahitteeksi ja 0.2 kestackia maksaa sen 3 euroa/ha. nyt on kai kirvojakin ni voishan sitä lurauttaa joukkoon. tarvii joku ehtoo käydä kävelemässä, iltaauringossa näkyy sääsket hyvin.

yleensä olen ajanut vehnät tosi myöhään, varsinkin syysvehnät vasta kukinnan aikana. Viljelykierto kunnossa ja kun ei ole kovaa tautipainetta päällä ni tavotellu pienemmällä ainemäärällä loppuun saakka kestävää suojaa. 35 vrk on varoaika, mutta eipä sitä vehnällä juuri tarvi ajatella, menee aina yli. purkeissa sanoo että ruiskutettava ennen kukintaa. on varmaan ennenki ollu juttua mut oletteko sitä mieltä että kukkimisen aikana ruiskutuksesta on jotain haittaa vain onko vaan ohjearvo varoajan vuoksi?

Typpeä menee kans, jos sais valkuaisen kohdalleen. ja vaikka olis ilmankin leipää niin voi nostaa seuraavan rajan yli ja maksaa ittensä kyllä takasin. sen puolesta kannattas ajaa myöhemmin mut eiköhän niitä ensi viikolla jo ajeta kun lupaa epävakaisempaakin loppuviikkoon.

mun resepti taitaa siis olla comet 0.3 l + juventus 0.3 l + typpiliuos 12 l + kestac 0.2 l. vettä tarvii varmaan lähelle kahtasataa koittaa. hintaa tälle satsille tulee n. 40 €/ha.

Jeps, mutta kuten myllylläkin todettu niin Amaretto on rehuvehnä.. Oisko seuraavaks Wellamoa koitettava?

tonii kirjoitti:Jeps, mutta kuten myllylläkin todettu niin Amaretto on rehuvehnä.. Oisko seuraavaks Wellamoa koitettava?

Marble näytti komealta Västankvarnissa,ehkä sitä seuraavaksi?

Jari kirjoitti:

tonii kirjoitti:Jeps, mutta kuten myllylläkin todettu niin Amaretto on rehuvehnä.. Oisko seuraavaks Wellamoa koitettava?

Marble näytti komealta Västankvarnissa,ehkä sitä seuraavaksi?

Marble näyttää komealta myös omalla pellolla, mielenkiinnolla odotan kun saa puimurin sinne sekaan työntää, sittenhän se vasta selviää onko siellä myös jyviä