-= Maatalous Foorum =-

Jorma kirjoitti:Mielenkiintoinen keskustelu. Paljonko pavun siemenet maksaa/kg?
Onko tietoa paljonko typpeä noin keskimäärin on mahdollista saada talteen kerääjiä käyttämällä tai onko joku peräti mitannut?

Hinta selvinnee parhaiten soittamalla Naturcomiin, joka jälleenmyy härkäpapua (jos sitä siementä on saatavilla). Muistaakseni ennen valkuaiskasvien huimaa hinnannousua siemen maksoi jotain 0,6 €/kg . Tuolla hinnalla ei tule välttämättä hirveän halpaa typpeä (60-180 €/ha). Mutta kerääjäkasvuston ei tarvitse olla siemenlaatuista tavaraa, vaan voi ostaa joltain viljelijältä "rehuksi". Luomutorilla muutama tuottaja kauppaa hintaan 0,17 €/kg, mutta oikea hinta taitaa olla jo lähempänä 0,30 €/kg (soijan hinnannousu, luomuvalkuaisrehun pula). Mä ratkaisin ongelman sillä että viljelin viime vuonna 1 ha omaa siementä, jolla kylvi sitten tänä vuonna jo 12 ha.

Typensidonnasta. MTT muistaakseni arvioi että aluskasvina ollut valkoapila vastaa 20-30 kg N seuraavan vuoden vehnälle. Tossa linkkaamassani kirjassa jenkeistä on arvioita joka kasville ja olosuhteelle. Esim. talvehtimaan jätetyllä puna-apila aluskasvilla saatu yli 60 kg N, ruisvirnalla jopa 180 kg N. Tähän päälle sitten vielä ravinnehuuhtoutumien ehkäisy (ainakin raiheinällä pitäisi olla merkittävä). Mutta typensidonta vaihtelee aika paljon ja riippuu ihan siitä, paljonko vihermassaa ehditään tuottaa ennen kuin kasvusto kuolee. Pavussa typpeä on kolme prosenttia, joten jos ei ole aikainen talvi, niin se kasvaa 30 cm pitkäksi ja täystiheä kasvusto ehtii sitoa suunnilleen 75 kg typpeä (2500 kg k.a. * 3 % ). Näin niinkuin sinnepäin laskien. Eri asia on sitten paljonko tuosta typestä on jäljellä keväällä. (Laskukaavat ja painon arviointitaulut löytyvät tuosta SAREn covercrops -kirjasta. Vielä kun sen saisi suomeksi... )

Joo, näin suomalaiset tutkijat tuost puna-apilasta, tässä apua hakuteosten etsimiseen. Teittinen P. 1965, Puna-apila esikasviarvosta. Acta Agralia fennica 107 , 175-188 .

Mitä kerääjäksi rypsille?? Valkoapilaa??

Viljat saavat kerääjän tyvelleen tänä keväänä, alsikeapilaa 2-3kg/ha. Suunnittelin myös maissikokeilua ensi kesäksi ja sille lohkolle olisi kai laitettava tuota ruisvirnaa. Vilja on kai korjattava säilörehuksi, kun ruisvirna kasvaa läpi. Ei taida onnistua puinti murskeviljaksi?

TumppiW kirjoitti: Hinta selvinnee parhaiten soittamalla Naturcomiin

Kiitos vinkistä. Kysyinkin jo omalta siementoimittajaltani, mutta ainakaan vielä ei ole mitään kuulunut.

Ainakin näin alustavasti olisi tarkoitus kokeilla kerääjäkasvia kylvämällä heti puinnin jälkeen lautasmuokkauksen yhteydessä.

Jussi T. kirjoitti:Mitä kerääjäksi rypsille?? Valkoapilaa??

Viljat saavat kerääjän tyvelleen tänä keväänä, alsikeapilaa 2-3kg/ha. Suunnittelin myös maissikokeilua ensi kesäksi ja sille lohkolle olisi kai laitettava tuota ruisvirnaa. Vilja on kai korjattava säilörehuksi, kun ruisvirna kasvaa läpi. Ei taida onnistua puinti murskeviljaksi?

Luomussa yleinen käytäntö on kylvää rypsin alle apilanurmi (kierto: rypsi-nurmi-ruis-...). Nurmi saa siis kasvaa vielä seuraavan vuoden jolloin rapsikuoriaisen loispistiäiset talvehtivat ja lisääntyvät kukkivassa apilapellossa.. ja varisseet rypsinsiemenet eivät muutu maanvaivaksi. Eli kai heinät pärjäävät rypsin kanssa ihan ok. Mutta maavaikutteiset rikkamyrkyt estävät nurmen itämisen (ja ei-ristikukkaisten kerääjien kylvön syksyllä), vai?

Ruisvirnasta mulla on sellainen kokemus, että jos sen kylvää keväällä niin kovin kasvu on elo-syyskuussa. Syksyllä kylvettynä kovin kasvu on huhti-toukokuussa, kukinta juhannuksena ja siemenet valmiit rukiin puinnin aikaan (kuulemma, ensi vuonna näkee kun kokee). Rehuvirna voisi toimia paremmin maissin kaverina säilörehussa. Ainakin kasvaa enemmän keväällä. Vai meinasitko suorakylvää maissin syyskylvettyyn ruisvirnaan? Jännä nähdä, kumpi selviää voittajaksi..

Muuten, tietääkö joku kielitaitoinen mitä kerääjäkasvit ovat ruotsiksi? Meinaan siellä niitä on kuulemma viljelty aika laajalti jo kymmenisen vuotta. Netistä voisi löytyä vähän paremmin meidän oloihin sopivaa tietoa, kun vaan tietäisi millä termillä hakea. Niin ei tarvitsisi kaikkea kokeilla itse...

Kerääjäkasvi on fånggröda ruotsiksi. Toi papu olis kiinostavaa kokeilla, levitäis viskalla ennen kultivointi niin aikaisin kun vaan on mahdolista puinin jälkeen. Tosin herneen siemen olis helpompi saada, vaikka se kuolee aikaisemin.

TumppiW kirjoitti:
Luomussa yleinen käytäntö on kylvää rypsin alle apilanurmi (kierto: rypsi-nurmi-ruis-...). Nurmi saa siis kasvaa vielä seuraavan vuoden jolloin rapsikuoriaisen loispistiäiset talvehtivat ja lisääntyvät kukkivassa apilapellossa.. ja varisseet rypsinsiemenet eivät muutu maanvaivaksi. Eli kai heinät pärjäävät rypsin kanssa ihan ok. Mutta maavaikutteiset rikkamyrkyt estävät nurmen itämisen (ja ei-ristikukkaisten kerääjien kylvön syksyllä), vai?

Ruisvirnasta mulla on sellainen kokemus, että jos sen kylvää keväällä niin kovin kasvu on elo-syyskuussa. Syksyllä kylvettynä kovin kasvu on huhti-toukokuussa, kukinta juhannuksena ja siemenet valmiit rukiin puinnin aikaan (kuulemma, ensi vuonna näkee kun kokee). Rehuvirna voisi toimia paremmin maissin kaverina säilörehussa. Ainakin kasvaa enemmän keväällä. Vai meinasitko suorakylvää maissin syyskylvettyyn ruisvirnaan? Jännä nähdä, kumpi selviää voittajaksi..

Nurmi sopii hyvin kuvioihin. Lisäänkin rainataa apilan kaveriksi alle. Rikkoja en ole rypsistä torjunut muuten kuin viljelytekniikalla. Myöhäinen kylvö on halvin torjunta-aine

Ruisvirnan kanssa ajatus oli sellainen, että vilja-ruisvirna korjataan syksyllä ja jätetään virna kasvamaan syksyn ja kevään, jos talvehtii. Maissi kylvettäisiin sitten muokattuun maahan, jonka virna on höystänyt....

Oon tossa miettinyt syysrypsin kylvöä keväällä normaalin viljankylvön yhteydessä. Löysin aiheesta linkin http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedo ... /ps092.pdf . Onko teillä tommoisesta seosviljelyksestä kokemuksia. Miten toi syysrypsi lähtee keväällä itämään. Voiko tämmöisen seoskasvuston ruiskuttaa normaaleilla rikka-aineilla. Mietin että tommoisen kasvuston kunnon vois kattoo keväällä kun tulee kylvö aika. Jos se on huono keväällä, niin muokkaa sen. Tällöin rypsi on toiminut vain kerääjäkasvina. Taas jos kasvusto on talvehtinut hyvin niin sen voi antaa kasvaa rypsipeltona.

Toihan olis maanrakenteen kannalta joka tapauksessa hyvä juttu.

Mielenkiintoista... Maan rakenteen kannalta varmaan ihan ykkönen. Ja helppo tappaa keväällä.

Toisaalta, jos rypsiä voi tautien vuoksi viljellä kerran 5 vuodessa, voisi varmistaa, että sato on kunnollinen. Tuossa kokeessa satoa ei ilmeisesti saatu lainkaan.

Ja verrattavana oli syysrypsin kevätkylvö vs. syysrypsin+ohran kevätkylvö. Olisi ollut kiva nähdä vertailu harjukylvöön heinäkuussa.

Viikonloppu viljelijä kirjoitti:Voiko tämmöisen seoskasvuston ruiskuttaa normaaleilla rikka-aineilla.

Ei onnistu, ristikukkainen rypsi kuolee viljan rikka-aineilla. Mikäli lohkolla ei ole pahoja ongelmarikkoja yksi vuosi mennee ilman rikkojen torjuntaakin, varsinkin, jos onnistuu saamaan kunnon kasvuston.

Kertokaapas rypsinviljelijät. Onko syys- ja kevätrypsillä eroa kasvuunlähdössä, jos kumpikin kylvetään keväällä. Niin en tiedä miks kukaan olis kylväny syysrypsiä tai rapsia keväällä, mut... Itääkö ne yhtä nopeasti?

Mulla ei sillai ole tarkoistusta rypsiä lähtee viljeleen, ainoastaan maan rakenne kiinnostais. Joskus vois jonkun lohkon puida, että sais vähän kylvösiementä. Rikkatorjunta taitaa tosiaan olla ongelma. Muutoin tommonen apila-rypsi seos kuullostais hyvältä kevätviljan sekaan.