Sahuri kirjoitti:Mites on, onko klapien myynnillä mahollista elättää itsensä täyspäiväisesti, eli perustaa tätä varten yritys, ja ansaitakin jotain. Ja jos ei oma puu riitä loputtomiin, niin miten käy jos joutuu kaiken ostamaan ??
Äkkiseltään ei kyllä monta päätoimista pilkeyrittäjää tule mieleen. Joskus TV:ssä oi juttu Länsilappilaisesta yrittäjästä, joka markkinoi pilkkeet Norjaan - eli aika hyvä lähtökohta. Eräs ongelma tuntui olevan raaka-aineen saannissa. Semmoinen tunne tuli, että paikalliset eivät mielellään antaneet yrittäjäjälle koivukuitua - jostakin syystä?
Pilkkeen tekoa ja toimittamista on hyvin vaikea automatisoida, joten se on käsityövaltainen. Tästä johtuen elinkeinoksi vaadittavien määrien tekeminen on kovan työn takana.
Yrittämisen onnistuminen taloudellisesti riippuu aika monista tekijöistä:
- markkinoiden läheisyys
- onko omaa raaka-ainetta
- sopiva työvoima
- yhteistyö ympäristön kanssa
- sopiva hinta
Jos omistaa sopivalta etäisyydeltä riittävästi raaka-ainetta eikä laske omalle tai vieraan työlle kovin suurta tuntipalkkaa, niin jonkinlaisena lisäelinkeinona menettelee.
Jos osaa koneellistaa sopivasti ja on sopivia koneita jo valmiina, niin se lisää sitten kapasiteettia.
Siitähän voisi pyytää TE-keskuksen joltakin yritystutkijalta laskelmat.
Itse yritin yhteistyötä sinne päin ja puhelimessa se onnistuikin jotenkin, mutta sitten kun laitoin paperilla selvityspyynnön konehankintojen avustukseen, niin tuli karu palautus EI. Syynä oli yli-ikäisyys ja rajana heillä oli 62 vuoden ikä!
Jos kenellä olisi kannattavuuslaskelmia, niin niistä olisin kyllä kiinnostunut.