-= Maatalous Foorum =-

Tyvilaikkua veikkaisin minäkin. Syysvehnää ei tautien takia kannata kylvää kevätvehnän jälkeen edes kyntämällä. Syysvehnäkin on parempi esikasvi.
Wilpolle ehdottaisin PK:ta pintalevittimellä ja sitten sopiva typpimäärä jollain NPK:lla kylvölannoituksena. Syysviljahan ei juurikaan hyödy sijoituslannoituksesta.
Naapuri lannoitti vuosikaudet syysvehnän pintaan hyvällä menestyksellä. Oli irtolannoitteet, eikä viitsinyt liata täyttövaunua.

Minäkin olen nähnyt muutaman vaalean tähkän mutta ei oikein mitään aavistusta mikä sen voisi aiheuttaa. Vehnäsääsket ja tähkäsääsket viottavat yksittäisiä jyväaiheita tähkästä eli ei oikein sovi. Kahukärpänen syö yleensä koko tyven ja kasvi kuihtuu pois ennen tähkän esille tuloa. Onneksi ei ole merkittävä ongelma kun vain muutama tuhoutunut tähkä on näkynyt.

Jos joku käy Tuorlassa katsomassa hybridirukiin siemenmääräkokeita niin laittakaa kuvia tännekin. Hiukan luottamus kärsii suomalaista neuvontaa kohtaan kun neuvovat laittamaan 160 kg/ha ja sitten Claus Nyman katselee hetken Kalle Oivasen lohkoa ja sanoo, että liian suurella siemenmäärällä kylvetty. Oivanen itse arvioi kylväneensä 95 kg/ha. Ilmeisesti orastuvuus oli ollut erinomaisten kylvöolosuhteden takia huippuluokkaa.

KM:n artikkelissa varoitettiin käytämästä MCPA:ta. Hiukan ihmettelen kun yleensä MCPA:ta on pidetty viljalle kaikkein hellävaraisimpana herbisidinä. Olisikohan mennyt aineet sekaisin esim ArianeS kanssa vai voiko MCPA tosiaan vioittaa ruista?

Ruoste-epäily tossa yllä koski punertavia lehtiä. Valkosia tyhjiä tähkiä on aina syysvehnässä jonkin verran, syystä en osaa sanoa. Mcpa:ta itse pidän kaikkein vioittavimpana rikka-aineena. Puhallinruiskulla kun ruiskutan pienellä vesimäärällä pyrin välttämään mcpa:ta. Toimii jo litran annoksella suotuisissa oloissa "kasvunsääteenä".

Ruosteita vois periaatteessa ollakin,tosin on kirkkaan väristä eikä perinteistä ruosteen näköistä tautia. Ajoin tautiainetta tyvilaikkua vastaan eka ruiskutukseen,toinen tähkälle ötökkäaineen kanssa. Syksyllä en mitään,siemen peitattua.
Rikkakasveille Ally Classia,CCC:tä ja hiveniäkin tautiaineen lisäksi.

Päisteessä laikku jossa ruiskusta tullut vain vettä vaikka mielestäni kauan ruutailin ojanlaitaan ettei jää "tyhjää" laikkua. Lakoa,pitkää kasvustoa ja laikkutautia. Syksy näyttää eron kokonaisuudessaan.

Lipeää keskustelu pahemman kerran rukiista mutta samoja tauteja rukiillakin sekä kasvupaikan valinta.

Kysellääns lisää... Millaisia kokemuksia myöhäisestä kylvöstä hybridillä? Kuinka myöhään kannattaa kylvää suhteessa perinteiseen rukiiseen,milloin satoero kaventuu liikaa suhteessa lisättyyn siemenmäärään. Satakiloa lisää siementä tarkoittaa toista tonnia,jopa lähelle kahta lisätonnia bruttosatoa että ylimääräinen siemenkustannus peittyy verrattuna normirukiiseen

Ohra-kaura seosta pellolla ja puinti venyy elokuun lopulle,aikaisintaan,silloinkin puin litistettäväksi ts. tuoreena.

Tiukkaa mietintää kylvääkö hybridiä,riihi-ruista vaiko syysvehnää. Vehnää puoltaa monikin asia mutta mielenkiintoa kokeilla uutta ja ihmeellistä,josko rukiistakin voisi saada yli 3tn/ha

Raision pellonpiennarpäivillä Kalle Oivanen sanoi muistaakseni kylväneensä 12.9. mutta tämä on pelkkä hatara muistikuva. Pellonpiennartilaisuuksissa olisi toivottaa että oleellisimmat viljelytiedot saisi katseltavilta lohkoilta paperilla. Lajike-edustaja suositteli viimeiseksi kylvöpäiväksi 7.9. Löytyiskö jostain tietoa kuinka paljon ruis tarvitsee lämpösummaa syksyllä? Riittääkö 80 astetta?

Tää hybridiruishomma taitaa olla Raisiolta samanlainen kupla kun camelinakin. Hybridin siementä ei ole enää saatavilla! Yks Agrin myyjä oli kyselly ensin asiakkaana ja sitten liikkeeseen myyntiin mut ei oota sanottiin.

Rubinjo kirjoitti:Tää hybridiruishomma taitaa olla Raisiolta samanlainen kupla kun camelinakin. Hybridin siementä ei ole enää saatavilla! Yks Agrin myyjä oli kyselly ensin asiakkaana ja sitten liikkeeseen myyntiin mut ei oota sanottiin.

Raisiota mitenkään puolustelematta heiltä tuli kirje alkukesästä, jolla kauppasivat hybridiä. Viimeiseksi tilauspäiväksi olivat muistaakseni laittaneet 30.6.
Itse veikkaisin syynä tähän "Ei oo-vastaukseen" sen, että tälle syksyä tuleva hybridi on jo tilattu Puolasta? ja tilaukseen ei ole tullut suuremmin ylimääräistä. Itse olin kahden vaiheilla tilauksen kanssa, mutta tilaamatta jäi.

Tuo Camelina oli(si) Raisiolle hyvä mahdollisuus erottautua/ profiloitua funktionaalisilla tuoteilla, mutta kieltämättä pahalta näyttää tällä hetkellä tulevaisuus.

Soittelin viikolla paikalliseen Agriin ja myyjä tarkisti että Picassoa saatavilla viileeseen 1300€/tn+ rahti hintaan...
Ihmettelin tosin että kuinka voi olla myytävää niistä määristä mitä Raisio tuonut Puolasta,Wilponkin tilaama 2tn haukkaa melkoisen määrän + muut sopimustuottajat. Ja varsinkin tämä KM:n kirjoitus lisää kiinnostusta,itte sain lehden vasta maanantaina. Sattumalta kyselin samana päivänä asiasta kun lehden olisi pitänyt kolahtaa postiluukkuun

Taidan tilata Riihi-ruista,varmaa näillä seuduillakin kunhan pellolle ei jää lätäköitä eikä lumi katoa kesken talvea kuten kotivainiolla.

Ruisvehnä mielenkiintoinen mutta taitaa olla tukipolitiikka kovasti vastaan,ei saa vehnän eikä rukiin tukea?

Tukipolitiikka ei tosiaan suosi ruisvehnää eikä taida markkinoitakaan olla muuten kuin omaan käyttöön tai tilojen välistä kauppaa, mihinkähän hintaa pitäis verrata, rehuohraan?

Kari kirjoitti: Itse veikkaisin syynä tähän "Ei oo-vastaukseen" sen, että tälle syksyä tuleva hybridi on jo tilattu Puolasta? ja tilaukseen ei ole tullut suuremmin ylimääräistä.

Lienee juurikin noin, sillä Raision hybridiruis-pellonpiennatilaisuudessa 16.7. jo kerrottiin että siemenrukiin sadonkorjuu oli keskieuroopassa melkein valmis. Suomeen taas pyritään lähettämään siemenet ensimmäisten joukossa, koska täällä kylvetään niin aikaisin.

se punertavaksi vetävä kasvusto, joka jää lyhyeksi ja kituu varsinkin harvoissa paikoissa ja viheralueiden lähellä on kääpiökasvuviroosia jonka kaskas syksyllä levittää kasvustoon. esikasvina vehnä edesauttaa tautia. tuho voisi olla täydellinenkin.

Evolo kokemuksia kaipailen satotaso kylvömäärä ajan kohta kylvääkkö suoraan vai lautasmuokattuun ym. ym. Soittelin siementä lupasivat heinäkuun lopussa. Minkälaisen kasvupaikan vaatii? Olen ajatellu kylvää HsS m PH 5.5-6 rinteitä jotka yleensä kevät kuivuudesta kärsii, meneekö siemen hukkaan vaatimattomassa kasvupaikassa?

errav kirjoitti:Evolo kokemuksia kaipailen satotaso kylvömäärä ajan kohta kylvääkkö suoraan vai lautasmuokattuun ym. ym. Soittelin siementä lupasivat heinäkuun lopussa. Minkälaisen kasvupaikan vaatii? Olen ajatellu kylvää HsS m PH 5.5-6 rinteitä jotka yleensä kevät kuivuudesta kärsii, meneekö siemen hukkaan vaatimattomassa kasvupaikassa?

Esikasvin puintitappiot, varisseet jyvät tai esikasvina monitahosta ohraa ovat huonoja, jos meinaa ilman kyntämistä selvitä. Lautasmuokkauskin erittäin huono tälläsessä tilanteessa. Itelläni meni nyt pilalle melkein kokonaan evolo, kun lautasmuokkasin ja esikasvina olavi ohra jossa tähkistä osa on puitaessa maanpinnalla taittuneena. Näistä ohransiemenistä tuli runsas kasvusto syksynä kevytmuokattuun maahan. (Noh, aina oppii. Toistakertaa en tätä virhettä tee.) Ohranseassa evolon siemen 80kg/ha siemenmäärällä joutuu kilpailemaan elintilasta liikaa ja kasvattaa vain kortta versomisen sijasta. Viime syksy oli muutenkin viileä ja märkä, että siemen määrä olisi saanut olla 90-100kg/ha omasta mielestäni, mutta taas edellisvuonna 80kg/ha oli aivan sopiva. Syksyllä on tavoite saada kasvusto versoamaan kunnolla ja kasvusto jäisi lyhyeksi. Tämän takia typpeä ei suositella sykyllä juuri lainkaan. Hybridistä sanotaan, että sykysllä sen pitäisi näyttää huonolta ja keväällä se vasta lannoitteen levittämisen jälkeen roihahtaa kasvuun täysillä ja muuttaa pellon hetkessä.
Kylvö elokuun viimeisellä viikolla viimeistään, syyskuun alussa on jo myöhästä, tai siemenmäärää joutuu lisäämään.
Kevään lannoite tarvisi saada maahan niin aikasin, kuin vain pelto kantaa traktorin ja sitten rikka-aineen kanssa annetaan ccc 1L+ moddus 0,1. Nyt on täälläpäin ollut monena vuonna rukiissa ruskearuostetta, joten tautiainetta ennen kukintaa jos tavoittelee satoa ja taudinalkuja näkyy.
Satopotenttiaalia kyllä näistä hybrideistä löytyy jos asiat menee niinkuin pitäis, ei ole mikään ongelma saada keskisatona 6-7tn/ha normaalina kasvuvuotena. Kasvupaikka tietysti ratkaisee, mutta niitä kasveja missä on kasvupotenttiaalia ja tuottoa kannattaa viljellä tilan parhaimmilla pelloilla.

Varmaan tulevana syksynä laittelis kans hybridiä kasvamaan,jos nuo säätkin suosisi viime syksyä paremmin.
Onko kellään kokemusta tuosta k-maatalouden kauppaamasta Kaskelott lajikkeesta.Näytti niitten netissä olevan että pitäisi laittaa 140 kg/ha siementä,mutta kuulostaa melko paljolta,että kaipa se vajaa 100kg riittää tuonkin lajikkeen kohdalla jos nyt siihen päädyn,toinen vaihtoehto ois tuo Picasso.Esikasvina ois juuri tuo Wilpon mainitsema Olavi ohra,että varmaan kannattaa kyntöaurat kaivaa esille