-= Maatalous Foorum =-

Melkoinen on riski myydä kaikki koneet pois ja ostaa pelkkä suorakylvökone.
Suorakylvössä on paljon kuitenkin riskitekijöitä mm. kasvinsuojeluaineet kerääntyvät 3cm pintakerrokseen jossa ne on alttiina valumisille, Juolavehnän ja saunakukan yms. resistenssi mahdollisuus, useampi sade kesä ja syksy peräkkäin, pitkä poutajakso keväällä kylvön jälkeen.
Nämä tuli näin äkkiseltään mieleen.

Ei siinä mitään riskiä ole, suorakylvön onnistumisprosentti on varmasti perinteistä parempi, kun vaan ei mene liian märkää maata sotkemaan. Plus sitten ne muut edut, maanrakenteen paraneminen ja kaikenlaiset säästöt, tärkeimpänä hermot. Juolavehnää on aina jouduttu kemiallisesti torjumaan, kun ei sitä kynnöllä tapa, meillä tuntuis juolakin melkein vähentyneen.
Soile Hänninenkin paasasi Farma sanomissa, että ensi vuonna olisi hyvä (täytyisi ) aloittaa SK, kuivan vuoden jälkeen ja sänkeen mielellään, ellei hyvää syytä ole muokata.

-jk- kirjoitti:Juolavehnää on aina jouduttu kemiallisesti torjumaan, kun ei sitä kynnöllä tapa, meillä tuntuis juolakin melkein vähentyneen.
Soile Hänninenkin paasasi Farma sanomissa, että ensi vuonna olisi hyvä (täytyisi ) aloittaa SK, kuivan vuoden jälkeen ja sänkeen mielellään, ellei hyvää syytä ole muokata.

1. Että juolavehnää on aina jouduttu kemiallisesti torjumaan ?
Esimerkiksi Roundup on juuri täyttänyt kolmekymmentä vuotta ja se
tarkoittaa siis AINA ? Siinä taasen yksi valpas Nuori Viljelijä.
Kemikaaliuskossa elävät myös ne maailman hyvinvointivaltioissa
asuvat ihmiset, jotka antibiooteilla hoitelevat kaikkea nuhasta
korvatulehduksiin ja kylvävät niitä samoja aineita
käsisaippuoihinsakin, kun se vaan on niin hygieenistä.
Itse asiassa, pallo on nyt niillä, jotka väittävät, ettei resistenssiä
glyfosaatille (tai muille herbisideille) voi tulla. Onko evidenssiä ?
2. Soile Hänninen nyt on neuvonnan tuuliviirejä niin kuin ne muutkin.
Koskas neuvonta nyt olisi mitään merkittävää etukäteen osannut
ennustaa ? Osataan sitä nykyään maatiloillakin lukea ulkomaisia
julkaisuja aiheesta.

Hyvähän se suorakylvö varmaan on ja tukipolitiikalla vielä kun avitetaan, ei sen läpimurto mikään ihme olisi. Tämähän on all-win-tilanne: Isäntä voittaa, konevalmistajat voittaa, urakoitsijat voittaa, kemikaalifirmat voittaa. Ja urospuoliset lastenlastenlapsemme syntyvät kaksineuvoisina ja totaalisen hedelmättöminä, itse ennustan näin, vaikka evidenssiä nyt ei olisikaan.

-SS-

Kemikaaliuskovainen en ole, mistäpä noita vaikutuksia voi maallikko kuin arvailla. Glyfosaatin käyttö ei ole niin paljoa lisääntynyt, että sillä ainakaan resistenssin kehittymiseen olisi vaikutusta. Ja tuskin homma siihen kaatuu, vaikka aine kokonaan kiellettäisiin.

Tuolla jenkeissä ovat tutkineet luomusuorakylvämistä esim. rukiin oraiden päälle, mielenkiintoista:

http://www.croproller.com/croproller_development.html


Tästä linkistä on löydettävissä puutarhatraktori/hevosvetoisia suorakylvökoneita tosiluomumiehille:

http://www.truaxcomp.com/


Tässä linkissä ehkä laahavannasmiesten mieleinen suorakylvökone:

http://www.seedhawk.com/

Glyfosaatille resistenssin kehittymistä on joskus epäilty mutta Monsanton mukaan syynä on ollut aina epäonnistunut ruiskutus. Mikäli glyfosaatti joskus poistuu markkinoilta niin sille todennäköisesti löydetään korvaaja. Tällä hetkellä korvaajaa ei kannata markkinoille tuoda, koska se ei olisi hinnaltaan kilpailukykyinen glyfosaatin kanssa.

En tiedä onko glyfosaatilla vaikutusta hukkakauraan. Syysruiskutuksen aikaanhan hukkakauralla ei ole lehtimassaa ja kevätruiskutuksen aikaan se ei välttämättä ole vielä taimettunut. Muokkaamattomuus sinällään vähentää hukkakauraa, kun siemeniä ei piiloteta maan sisään.

Maaperään kerääntyviä kasvinsuojeluaineita ei juurikaan ole Suomessa myynnissä. Trifulaani on siinä mielessä ehkä pahin, mutta sitähän ei suorakylvössä käytännössä käytetä. Muut hitaasti hajoavat aineet löytyvät siitä listasta "Käyttö peräkkäisinä vuosina kielletty". En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jonka mukaan kasvinsuojeluaineita kertyisi maahan suorakylvössä. Muokkaamattoman pellon pinnalla mikrobien hajotustoiminta on vilkasta kynnettyyn peltoon verrattuna. Sen sijaan fosforia voi kertyä jos fosforilannoitteita käytetään enemmän kuin sadon mukana poistuu.

Konevalmistajien ja konemyyjien voittona suorakylvöä ei voi pitää, koska heidän liikevaihtonsa pienenevät. Tämän takiahan suuret konevalmistajat ja kauppiaathan eivät ole suorakylvöstä innostuneet vaan kauppaavat minimimuokauskylvökoneita, joiden rinnalle tarvitaan vähintään lautasmuokkainta.

Vuosimalli 2000 SR puimurissa oljen levitintä ei saanut säädettyä niin, että oljet olisivat levittyneet 390cm pöydän leveydelle. Veistelin vanerista sellaiset palat joiden avulla levittimen sai lähemmäs vaakatasoa ja nyt oljet leviävät tarpeeksi tasaisesti, kunhan ei vaan pysähtele pellolla. Ruumenet haittaavat vielä ainakin syysviljojen orastumista ja ruumenten levittimen asentaminen puimuriin on ollut harkinnassa.

Tuollaisella 6m olkiharallakin ajaa varmaan 6-8 ha tunnissa, joten keskiverto suomalaisella tilalla sen kapasiteetti varmaan riittää. Saukkolan ja Nummen välissä näkyi viime syksynä 1 tien pohjoispuolella sellainen pelto, jolla oli varmaan tuolla ajeltu. Monta kertaa teki mieli käydä jälkeä tiirailemassa mutta en kehdannut.

Harjoittelutilalla tuli aikanaan ajeltua hinattavalla olkiharalla. Se kyllä keräsi olkea piikkeihin, mutta se ei menoa haitannut koska piikkeihin kertyneet oljet irtosivat vasta kun koneen nosti ylös. Jos oljet menevät vain suoraan haran läpi niin silloinhan ne eivät levity tasaisemmin peltoon. Mutta mielestäni oljet saa riittävän tasaisesti peltoon puimurillakin. Rikkasiementen itämisen edistäminen on tärkeämpi funktio. Tärkeää on että hara ei jätä jälkeensä kasoja vaan olkea tulee tasaisesti haran läpi. S-piikkiäkeen jälkiharat ovat liian tiheitä ja jättävät jälkeensä kasoja.

Viljatila 100 ha nykyään yleinen ?

Tuet 500e ja sato 100 e / tn

Sato suorakylväen 3 tn ja muokaten 5 tn ???

Brutto tulot ;

Suorakylvö tilalla yht 80000e ja muokkaus tilalla 100000 e

Muokkaus tilan ylim. kulut kevytmuokkaus 25-50 e ja tai kyntö 50-100 e / ha ??

2500,,,,,5000 e tai enemmän,,,,,10000e

Suorakylväjän Klyfosaatit ???? Per vuosi ??

Lopputulos jos tuet pienenee ja sadonarvo jatkossa kasvaa,,,,,th

Näin laskee muokkauskoneiden myyjä

Ällös peljästy, itse olen vakaasti sitä mieltä että muokkauskoneita tarvitaan aina enemmän tai vähemmän. Absoluuttinen suorakylvö ja aurojen/äkeiden myynti ei ainakaan meillä ole mahdollista.

Onko jonkun satotaso pudonnut suorakylvön alettua 2000 kg/ha?
Saavatko kaikki tavanomaisesti kylvävät aina 5000 kg/ha?

Huojentavaa kuulla ettei glyfosaatille kehity resistenssiä.

Mä juttelin yhden kaverin kanssa joka on ostanut Nova Combin.Hänen naapurillaan on samanlainen kone ollut vissiin kaksi vuotta.Naapurinsa touhuja seuarttuaan kaveri on tullut tulokseen että maat on pakko muokata hiukan jotta ne kuivuvat ennen kesäkuun puoltaväliä kylvökuntoon.Idea on suunnilleen vain sotkea oljet maan pintaan vähän sekoittaen jolloin maa kuivuu paremmin.

Ei ole varmaan suorakylväjien mieleen tämmöinen,mutta ainakin täkäläiset hiesusavet on aika vaikeita sikäli,että täysin muokkaamattomana ne eivät tahdo kuivua.Tästä seuraa kylvön iso viivästys(2-4vko),siitä tulee riski syksyllä puinnin viivästymiseen ja sitä kautta sadonkorjuun vaikeutuminen.

Tämä perustuu mullakin myös omaan kokeiluun.Normaalivuonna kylvöajankohta siirtyy mielestäni liikaa.Toisaalta tietenkin esim.osittaisella suorakylvöllä voi säätää kylvötyön pituutta.

Tottakai nämä asiat ovat tilakohtaisia...taas kerran.

koivumaki kirjoitti:Mä juttelin yhden kaverin kanssa joka on ostanut Nova Combin.Hänen naapurillaan on samanlainen kone ollut vissiin kaksi vuotta.Naapurinsa touhuja seuarttuaan kaveri on tullut tulokseen että maat on pakko muokata hiukan jotta ne kuivuvat ennen kesäkuun puoltaväliä kylvökuntoon.Idea on suunnilleen vain sotkea oljet maan pintaan vähän sekoittaen jolloin maa kuivuu paremmin.
.

Ovatko naapurit olleet Nova Compiin tyytyväisiä ?

Murtola_Lasse kirjoitti:

koivumaki kirjoitti:Mä juttelin yhden kaverin kanssa joka on ostanut Nova Combin.Hänen naapurillaan on samanlainen kone ollut vissiin kaksi vuotta.Naapurinsa touhuja seuarttuaan kaveri on tullut tulokseen että maat on pakko muokata hiukan jotta ne kuivuvat ennen kesäkuun puoltaväliä kylvökuntoon.Idea on suunnilleen vain sotkea oljet maan pintaan vähän sekoittaen jolloin maa kuivuu paremmin.
.

Ovatko naapurit olleet Nova Compiin tyytyväisiä ?

--Asiasta ei ollut puhetta.Voin kysyä kun näen tän kaverin oli puhe koeajaa Simbaa hänen kanssaan.

perfekt kirjoitti:
Sato suorakylväen 3 tn ja muokaten 5 tn ???

Valtakunnan tasolla keskisato on noin kolme tonnia hehtaarilta ja peltopinta-alasta alle 10% taitaa olla aitoa suorakylvöä, joten sitä tuskin voi syyttää heikosta keskisadosta. Omat suorakylväen saadut sadot ovat syysvehnää lukuunottamatta valtakunnan keskiarvoja parempia.

http://www.mmmtike.fi/attachments/5dvTT ... 250806.pdf

Carnivor kirjoitti:

perfekt kirjoitti:
Sato suorakylväen 3 tn ja muokaten 5 tn ???

Valtakunnan tasolla keskisato on noin kolme tonnia hehtaarilta ja peltopinta-alasta alle 10% taitaa olla aitoa suorakylvöä, joten sitä tuskin voi syyttää heikosta keskisadosta. Omat suorakylväen saadut sadot ovat syysvehnää lukuunottamatta valtakunnan keskiarvoja parempia.

http://www.mmmtike.fi/attachments/5dvTT ... 250806.pdf

Yllättävän pieni on rukiin ja rypsin keskisato, parantamisen varaa olisi.

Murtola_Lasse kirjoitti:

Carnivor kirjoitti:

perfekt kirjoitti:
Sato suorakylväen 3 tn ja muokaten 5 tn ???

Valtakunnan tasolla keskisato on noin kolme tonnia hehtaarilta ja peltopinta-alasta alle 10% taitaa olla aitoa suorakylvöä, joten sitä tuskin voi syyttää heikosta keskisadosta. Omat suorakylväen saadut sadot ovat syysvehnää lukuunottamatta valtakunnan keskiarvoja parempia.

http://www.mmmtike.fi/attachments/5dvTT ... 250806.pdf

Yllättävän pieni on rukiin ja rypsin keskisato, parantamisen varaa olisi.

Mitenköhän on nuokin lukemat saatu aikaiseksi esim. kauran 2800kg alimpina satoina ymmärrettävä mutta että keskiarvo... kyllä puutuu noista lukemista kilo jos toinenkin.

Kokeilitko haraamista? Nyt oli niin kuivaa että ainakaan kaikki ohrat eivät ilman haraamista ehtineet itää ennen rukiin suorakylvöä. Rukiilla niistä ei ole suuremmin haittaa sillä kuolevat talveen tai kesällä rukiin varjostukseen

.

Tulihan tota takaharaa kokeeks vedeltyä tuolla pellolla, eipä siinä jäljessä sen enempää ole puintitappiojyvät itäneet. Piikit on liian ohuet ja painoa ei ole tarpeeksi. Ilmeisesti haran tarvis raapia vähän irtomultaa maasta jyvien päälle että itäisivät. Tommonen A.Anttilan kauppaama olkihara voisi olla hyvä, tai sitten voisi pajottaa vanhasta äkeestä moisen jos onnistuisi haalimaan sopivia piikkejä jostain... ja halvalla tietysti

Eikös ohrat rukiin seassa lisää lumihomeen riskiä?