-= Maatalous Foorum =-

Eikös niissä tautiainepurkeissa lue yleensä varoaika 35 vrk. Tänä vuonna näkyy lohkon kosteusolosuhteen vaihtelu taas selkeästi, kun sateita ei tule. Vehän täkälletulossa taitaa tulla kolmen viikon ero 12 hehtaarin lohkon sisällä. Kyllä ruiskuttaessa osa tällaisessa tilanteessa kukkii. Taitaa poutaisimpien paikkojen laatu mennnä ennenkuin paremmat paikat valmistuu? Satotaso varmaan heiluu tonnin ja kymppitonnin välillä ja keskisato alkanee neljällä toivottavasti. Ohralla voi sitten jäädä paljonkin alemmaksi?

jowi kirjoitti:Eikös niissä tautiainepurkeissa lue yleensä varoaika 35 vrk. Tänä vuonna näkyy lohkon kosteusolosuhteen vaihtelu taas selkeästi, kun sateita ei tule. Vehän täkälletulossa taitaa tulla kolmen viikon ero 12 hehtaarin lohkon sisällä. Kyllä ruiskuttaessa osa tällaisessa tilanteessa kukkii. Taitaa poutaisimpien paikkojen laatu mennnä ennenkuin paremmat paikat valmistuu? Satotaso varmaan heiluu tonnin ja kymppitonnin välillä ja keskisato alkanee neljällä toivottavasti. Ohralla voi sitten jäädä paljonkin alemmaksi?

Mullakin lähes puolet vehnäalasta juuri tällaista, karua hietikkoa josta tonnikin lujassa kun iti huonosti tai kuoli pystyyn kevätkesän kuivuudessa. Parhaista paikoista voi kuutisen tonnia tulla. keskisato jäänee kolmen tonnin päälle. En aio ruiskuttaa lainkaan, tulkoon mitä tulee kun pellon kasvukunto on mitä on, toistaiseksi. Kummasti laskee keskisatoa, vaikka toiselta puoliskalta vehnäalaa tulisi kuustonnia hyvänä kesänä. Sateita on tullut riittävästi, viime aikoina, orastumisen ja pensomisen aikaan liian vähän, mitä sitten loppupelissä teki sadoille. Jäikö tähkät lyhyeksi ainakin ohralla, todellisen sadon näkee puidessa/kuivurilla.

Tautiaineen varoaika riittää kyllä mennen tullen, puinti venyy jokatapuksessa syyskuun vaihteeseen parhaassakin tapauksessa. Kukkivaa kasvustoa kielletään ruiskuttamasta, syynä helpeiden putoaminen vai mikä?

SS:n mainitsemat sadot voinut unohtaa jo kylvöjen jälkeen, kun vettä ei tullut ensimmäiseen kuukauteen. Keskisadoillahan tätä hommaa pelataan, huonot paikat jää "herranhaltuun" ja laskevat roimast keskisatoja. Monitahoisten ohrien tautiruiskutuksilla satoakin tärkeämpi tavoite, laadun varmistaminen. 62.9 kg ja hinta putoaa vitosen tonnilta, lakoon mennessä ja tautien jyllätessä 60kg tavoittamaton paikka ja hintaa on vähintään parikymppiä tonnilta pois Tuollaista ohraa tulee puitua jokavuosi, ja vielä ruiskuttaessa näyttää loistavalta, kun sinne pelkkä rikka-aine ajetaan... Tuollaista ei omiin siiloihin halua, jos sen jotenkin voi yrittää VARMISTAA. Ainahan sitä aineita tilatessa ja ruiskuttaessa on pieni epävarmuus, mitä jos ei ajaisi ollenkaan? Koeruudut sitten muistuttaa syksyllä miksi niitä ajetaan. JOS tyytyisi tavoittelemaan neljää tonnia, harva kylvö ja pieni typpimäärä, eihän silloin olisi järkeä tautiaineilla.

SS:lle olisi avartavaa käydä pellonpiennartilaisuuksissa vähän muuallakin (kunhan provoaa, varmasti käynyt), ainakin itseä on avartanut kummasti etelärannikon viljapeltojen ihmettely ihan paikan päällä asiantuntijoiden kanssa. Kuinka pienellä korsimassalla tulee hyvä sato, "katopellon" näköiseen isäntä tyytyväinen Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä nurinkurisemmaksi tilanne muuttuu, kortta ja lehteä kasvaa mutta tähkä vain lyhenee, ja olosuhteet muuttuu enemmän tauteja suosiviksi, keskikesällä viileiksi ja kosteiksi.

Taas lupaa illaksi sadekuuroa, eilen vielä poutaa. Ajettava aineet vehnälle aamupäivällä, kunhan illan sateet kuivahtaisi hiemankin. Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

nisse kirjoitti:

Jari kirjoitti:Kuinka kukkivan vehnäkasvuston ruiskutus, siinä ja siinä kukkiiko. Tekeekö kukkivan kasvuston ruiskuttaminen hallaa enemmän kuin hyötyä?

Vastausta tähän? Ajankohtanen aihe itellä kun tuli ruiskuteltua Prosaroa 14.5 kylvetylle anniinalle.
Miten pahasti tuli ryssittyä.

Olen tuota kysynyt kasvinsuojeluasiantuntijalta ja sanoi että ei vioitusvaaraa/tehon menetystä kukki kasvusto tai ei, maininta "ennen kukintaa" on purkin kyljessä vain varoajan takia.

Jari kirjoitti: olisi avartavaa käydä pellonpiennartilaisuuksissa vähän muuallakin (kunhan provoaa, varmasti käynyt), ainakin itseä on avartanut kummasti etelärannikon viljapeltojen ihmettely ihan paikan päällä asiantuntijoiden kanssa. Kuinka pienellä korsimassalla tulee hyvä sato, "katopellon" näköiseen isäntä tyytyväinen Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä nurinkurisemmaksi tilanne muuttuu, kortta ja lehteä kasvaa mutta tähkä vain lyhenee, ja olosuhteet muuttuu enemmän tauteja suosiviksi, keskikesällä viileiksi ja kosteiksi.

Just näin. Kyllä nää kotimaakunnan asiat on nähty moneen kertaan, siispä vieraille maille aina kun mahdollista. Silloin on oikeassa seurassa, kun ei tunne ketään muuta paikalla olevasta porukasta.

Meillä on monta isäntää, jotka eivät käytä tautiaineita lainkaan. Saavat silti ihan hyviä satoja. Avainsana on viljelykierto ja puhdistavat kasvit. Rypsi ja varsinkin kaura paljon viljeltynä tuntuu pitävän pellon kunnossa. Vehnä näkyy monesti seuraavana vuonna tautipaineena, jos on ohralla. Itse pyrkinyt pitämään ohran ja vehnän jälkeen kauraa, jos ei rypsiä voi laittaa.

kyllä se ohra ja vehnä tarvii aina kaikki myrkyt jos keväällä on vähäkin satanu hl painot pitää saada ohralla yli 70 ja kauralla yli 60 selvästi

Jari kirjoitti:Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

Tarkoittaako tämä, että ötökkäaine laitetaan, vaikka on väärä aika ? Mihin todettuun tarpeeseen ? Ja mikä olikaan se tutkimus, joka on osoittanut, että insektisidien käyttö viljoilla aina lisää satoa, torjunnan ajankohdasta ja tarpeesta riippumatta ?

Kiinnitti myös huomiota se, että jos valmisteen myyntipäällyksessä lukee varoaikarajoituksesta erillisesti, että "Valmistetta ei saa käyttää viljoilla kukinnan alkamisen jälkeen." , niin se siis ei anna aihetta toimenpiteisiin, koska se on vain varoajan varmistelua ? Voidaanko ajatella, että myyntipäällysten pohjavesirajoitukset, peräkkäiskäytön rajoitukset ja muut rajoitukset eivät ole tarkoitetut otettavaksi kirjaimellisesti, vaan tarkoittaa vain kaivoon ruiskuttamisen kieltoa, monimutkaisesti sanoen ?

Ainevalmistajat siis pelleilevät, eikä kieltoja pidä ottaa tosissaan ? Tai sitten julkkisviljelijät tekevät kemikaalien tuotekehitystä luvalla, valmistajan kanssa yhteistyössä ja viranomaisten tieten, mutta silloin pitää korostaa, että kyse on kunkin tilan omasta lupakäytännöstä.

-SS-

Köysti kirjoitti:Kevätvehnää on nyt tullut tähkälle, mutta onkos kellään havaintoja tähkäsääskeistä näin jo kesäkuun puolella? Vehnät on hieman etuajassa mutta onko ne sääskitkin sitte kans?

Nyt on jo heinäkuu mutta.. Ei sääsket katso kalenteria aloittaessaan lentoaan vaan kertynyttä lämpösummaa.

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

Tarkoittaako tämä, että ötökkäaine laitetaan, vaikka on väärä aika ?

Aine pitäisi ajaa illalla, mutta nytkin sataa vettä, joten todellakin väärä aika tänä iltana... Kuudes sadepäivä peräkkäin, eilen milli, tänään lie tulossa samaa luokkaa. Riittä huuhtomaan aineet kosteasta kasvustosta.

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

Tarkoittaako tämä, että ötökkäaine laitetaan, vaikka on väärä aika ?

-SS-

Mulla on sellainen käsitys että ötökkä aineesta on tuossa vaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kukinnan alettua on jyvän aihe jo niin kova että sääsken toukat ei niihin pysty tunkeumaan eli vaikka niitä sääskiä kasvustossa lentelisikin niistä ei enään ole haittaa, ruiskutus sen sijaan tuhoaa myös niitten luontaisia vihollisia..

Aapeli kirjoitti:Tuli hieman vioitusta tautiruiskutuksesta. Onko kokemuksia vaikuttaako paljon satoon? Seos oli Comet Pro 0,5l/ha + Prosaro 0,4l/ha + Terpal 0,7l/ha.

Ihan saman näköistä vioitusta on mulla Elmerissä niissä paikoissa missä tullut päällekkäisruiskutusta 0,3 Comet Pro+0,4 Prosaro, 80l/ha vettä ilma-avusteisesti seoksella.

bouli kirjoitti:

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

Tarkoittaako tämä, että ötökkäaine laitetaan, vaikka on väärä aika ?

-SS-

Mulla on sellainen käsitys että ötökkä aineesta on tuossa vaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kukinnan alettua on jyvän aihe jo niin kova että sääsken toukat ei niihin pysty tunkeumaan eli vaikka niitä sääskiä kasvustossa lentelisikin niistä ei enään ole haittaa, ruiskutus sen sijaan tuhoaa myös niitten luontaisia vihollisia..

Ei ollut kukalla kuin siellä täällä päisteessä, missä kasvoi huonommin. Yllättävän kauan kukintaan, ollut muutaman päivän tähkällä. Kai viileät ja sateiset kelit jarruttaa. Muutenkin satotoiveet karisi, naapurin ruiskuttama Agil tms. oli tehnyt tehtäviään parhaalla lohkolla

Jari kirjoitti:

bouli kirjoitti:

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

Tarkoittaako tämä, että ötökkäaine laitetaan, vaikka on väärä aika ?

-SS-

Mulla on sellainen käsitys että ötökkä aineesta on tuossa vaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kukinnan alettua on jyvän aihe jo niin kova että sääsken toukat ei niihin pysty tunkeumaan eli vaikka niitä sääskiä kasvustossa lentelisikin niistä ei enään ole haittaa, ruiskutus sen sijaan tuhoaa myös niitten luontaisia vihollisia..

Ei ollut kukalla kuin siellä täällä päisteessä, missä kasvoi huonommin. Yllättävän kauan kukintaan, ollut muutaman päivän tähkällä.

No sitten, mä jotenkin sain sellaisen käsityksen että olisi kukinta jo kunnolla alkanut.

bouli kirjoitti:

Jari kirjoitti:

bouli kirjoitti:

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Ötökkäaineen kannalta väärä aika, mutta sekin parempi kuin ei ollenkaan.

Tarkoittaako tämä, että ötökkäaine laitetaan, vaikka on väärä aika ?

-SS-

Mulla on sellainen käsitys että ötökkä aineesta on tuossa vaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kukinnan alettua on jyvän aihe jo niin kova että sääsken toukat ei niihin pysty tunkeumaan eli vaikka niitä sääskiä kasvustossa lentelisikin niistä ei enään ole haittaa, ruiskutus sen sijaan tuhoaa myös niitten luontaisia vihollisia..

Ei ollut kukalla kuin siellä täällä päisteessä, missä kasvoi huonommin. Yllättävän kauan kukintaan, ollut muutaman päivän tähkällä.

No sitten, mä jotenkin sain sellaisen käsityksen että olisi kukinta jo kunnolla alkanut.

Oletuksena oli että ehtii kukalle ennenkuin pääsen ruiskuttaan, "varastin" ja ajoin aamusta kun illaksi ei keliä ole ollut eikä luvassakaan. Viime yönäkin roppas 13-15mm, suurin sade tänä keväänä pl. ennen kylvöjä. Silti viikossa satanut 45mm, 7 peräkkäistä sadepäivää.

Itse ajoin comet pro, prosaro ja terpal seoksella 0,3+0,3+0,5. Vettä 200l/ha enkä löytänyt juuri mitään polttovioituksen merkkejä. Joskus jostain opiskelin että tautiruiskutuksissa käsitellään tilaa eikä pintaa. Korkea paine, isompi vesimäärä ja hieno sumu uppoaa kasvustoon paremmin. Onko tämä oppi vanhentunut? Tehoaako noi aineet tosiaan 100l vesimäärillä niin että rahat ei mene hukkaan?

Tumppi81 kirjoitti:Viotuksista sen verran, että erittäin rehevä Elmeri ohra otti tosi rajusti nokkiinsa,
kun lorautti rikkaruiskutuksen yhteydessä sekaan 0,2l moddusta.
Viereinen Saana ei ollut moksiskaan, vaikka yleisesti tiedetään herkäksi.
Pikkaisen huvitti tuo farmitin puolella ollut juttu "paikallisiin oloihin sopiva ohra"
No syksylläpä nähdään sitte.

Itsellä myös rehevää elmeriä, rikkaruiskutusena tooleria ja lisänä hivenliuosta, korrenkasvun lopussa axialia sekä 0.25l moddusta kaverina, sitten vähän vihneiden näkyessä bumber 0.5l+comet pro 0.5 ja terpalia 0.7. Mistään ei vioituksia, ei tuosta "pahamaineisesta" cometista eikä tuossa vaiheessa ajetusta modduksesta, sen verran on lyhempää että saattaisi jopa pystyssäkin pysyä mut sen näkee sit syksymmällä. Verkkolaikkua oli melkoisesti jo havaittavissa tuossa lippulehtivaiheessa siksi ihan reilu annos, saa nähdä sitten miten tuleentuu.

200l/ha on ollut vettä ruiskutuksissa.