-= Maatalous Foorum =-

Rubinjo kirjoitti:

claas58 kirjoitti:Puinnit tuli tänään lopeteltua Trapper hybridirpasin puinnilla. Mukavan kuivaa 9.1 ja 9.5 % ja 11.6% näytti kosteusmittari.

Tässä Halikossa näyttää rapsit sinnitelleen kesän poudassa hyvin. Ihan normiaikaan kylvetyt on ehkä parin-kolmen viikon päästä valmiita. Rypsi näytti tollasia lukemia eilen.

Tämä oli kylvetty 4-6.5. Sato 1500-2000 kilon välissä arvelisin. Hiesusavi kukkulat olivat huonoja ja laskivat satotasoa.

Puinnit tuli tänään päätökseen Ehkä parhaat puintikelit mitä on mun uralla ollut.Kuivattavaa riittää vielä pariksi päiväksi,vielä 7 erää.Tuli ehkä vähän liikakin hätäiltyä,osa kauroista ois saanu vielä vähän kypsyä,kun lupas hyviä kelejä ens viikolle.No pääseepähän puolen viikon maissa taas muihin hommiin

Rypsin puinnit tuli aloitettua. Tuoreena noin 23 hl/ha, kosteus 11%.

Eilen tuli puinnit puitua tälle vuotta. Ohraa tuli hyvin, kevätvehnästä huonohkosti. Yhtään terälappua ei mennyt Samposta rikki ja ainoastaan yksi lakokynsi joka oli jo valmiiksi kerran hitsattu. Puintikosteudet oli aluksi 19 % ja myöhemmin 15 %. Vaihteeksi siis mukava puintikausi!

Keskiviikkona tuli puitua viimeiset ja torstaina oli sato laarissa.

Kuivin sadonkorjuuni näistä kolmesta omasta.

Viimeiset kaurat kuivurilla, eli ohi olis puinnit tältä syksyltä. Omalla tavallaan historiallinen vuosi, viljasadossa mentiin ensimmäistä kertaa ylituotannon puolelle.

Vielä olis reilu 8ha kauraa ja 4ha rapsia jäljellä. Hienot on olleet puintikelit ja tavaraa tulee hyvin.

Vielä olis vehniä puimatta reilu 30ha. Täs on menty käsijarru päällä pian viikko, kun vehnät on vielä vähän kosteita.
Ohraa tuli hyvin, mutta kaurat täys pettymys. Joukos ihan hyvän näköisiä kasvustoja, mutta jyviä vaan ei kerry... Urhot aika heikkoja n.4t/ha ja Brasetto 4,2t/ha.

kaurat ja ohrat puitu, vehnää noin 14ha jäljellä

Täällä kans saa laittaa puimurin talviteloille. Viimeiset urakkarapsit ajettiin tänään. Satoa voi kehua hyväksi, ruista ja vehnää lukuunottamatta, mitä onneksi olikin vain pieni ala.

jk kirjoitti:Vielä olis vehniä puimatta reilu 30ha. Täs on menty käsijarru päällä pian viikko, kun vehnät on vielä vähän kosteita.
Ohraa tuli hyvin, mutta kaurat täys pettymys. Joukos ihan hyvän näköisiä kasvustoja, mutta jyviä vaan ei kerry... Urhot aika heikkoja n.4t/ha ja Brasetto 4,2t/ha.

Mukava huomata että "epolla" asuu myös rehellisiä maajusseja.

Rubinjo kirjoitti:

jk kirjoitti:Vielä olis vehniä puimatta reilu 30ha. Täs on menty käsijarru päällä pian viikko, kun vehnät on vielä vähän kosteita.
Ohraa tuli hyvin, mutta kaurat täys pettymys. Joukos ihan hyvän näköisiä kasvustoja, mutta jyviä vaan ei kerry... Urhot aika heikkoja n.4t/ha ja Brasetto 4,2t/ha.

Mukava huomata että "epolla" asuu myös rehellisiä maajusseja.

Vaikia valehdella edes itselleen kun kaikki menee vaakan läpi!

Sen verran on kyllä pohjalaista luonnetta että kerrottakoon ensimmäisten bjarne-lohkojen sato. 6,4t/ha! Nää ei ollu edes parhaasta päästä

jk kirjoitti:

Rubinjo kirjoitti:

jk kirjoitti:Vielä olis vehniä puimatta reilu 30ha. Täs on menty käsijarru päällä pian viikko, kun vehnät on vielä vähän kosteita.
Ohraa tuli hyvin, mutta kaurat täys pettymys. Joukos ihan hyvän näköisiä kasvustoja, mutta jyviä vaan ei kerry... Urhot aika heikkoja n.4t/ha ja Brasetto 4,2t/ha.

Mukava huomata että "epolla" asuu myös rehellisiä maajusseja.

Vaikia valehdella edes itselleen kun kaikki menee vaakan läpi!

Sen verran on kyllä pohjalaista luonnetta että kerrottakoon ensimmäisten bjarne-lohkojen sato. 6,4t/ha! Nää ei ollu edes parhaasta päästä

Mikähän mun bjarneen iski kun siemenet surkastui, sato jäi 4.4 tonniin, eikä anniinakaan paljoa enempää antanut? Voimaa oli takana, kasvinsuojelu ja ötökät ym., vettäkin piti olla riittämiin. Onneksi vehnää oli tänä vuonna vähän, jostain kumman syystä vehnän sadot oli heikkoja verrattuna ohraan, josta tuollaista satoa ole tullut kuin uutismaalta.

Vielä on puimatta vajaa 30ha omia ohria sekä hiukka vehnää, rahtia tuplasti enemmän. Puinti ollut tänä vuonna normaalia hitaampaa, viljojen kypsymistä odotellaan paikoin yhä ja kovat sadot laskee puintinopeuksia. Tuo on kyllä erinomainen syy ajaa hiljempaa

Jari kirjoitti:Mikähän mun bjarneen iski kun siemenet surkastui, sato jäi 4.4 tonniin

Bjarne on arka täyden paketin kasvinsuojelulle, jos samalla on lämmintä ja kuivaa. 2010 typpiliuos ja muutaman päivän välillä tautiaineruiskutus vähensi satoa arviolta 1000 kg. Kosteilla hikevillä mailla, kunnon hivenravinnepaketilla, ja varovaisella kasvinsuojeluaineiden valinnalla, Bjarne tuottaa koekenttäsatoja, 7-8 tonnia . K-maatalouden koekentillä Bjarne on satoisimpien lajikkeiden joukossa !

Kivikova entinen juurikasmaa, jossa ei ole orgaanista ainesta, pH:t , fosforit arveluttavan korkeat ja tästä pH:sta johtuen hivenaineiden jatkuva täydennystarve, Bjarne tuottaa peruskuivana kesänä maksimissaan sen 2.5 tonnia, 200 kg:n typpitasolla, tänä vuonna ehkä ei olisi tullut mitään. Silti samassa maassa Zebra tuottaa 4 - 5.5 tonnia hehtaarilta, yhden ruiskutuksen taktiikalla ja puolikkaalla typpilannoituksella. Eli lajikkeen juuriston rakenne suhteessa kunkin lohkon maaperän rakenteeseen, siinä on avainkysymys.

Maaston ominaispiirteisiin soveliaan lajikkeen valinta vaikuttaa nähtävästi enemmän kuin ruiskutusohjelma. Eikä niitä näe kuin kokeilemalla; monet kostean maan koekentät antavat todellakin aivan päinvastaisia tuloksia kuin itse paikan päällä tehdyt siivukokeet.

Ravinnetaseet- lisätoimenpide pakottaa luopumaan "paperilla täydellisistä" lajikkeista, vaikka se huippusato siis olisi varmaankin ensi vuonna tullut; muuten kohta napsahtaa miinukset joka lohkon lannoitesuunnitelmiin.

-SS-

SS kirjoitti:

Jari kirjoitti:Mikähän mun bjarneen iski kun siemenet surkastui, sato jäi 4.4 tonniin

Bjarne on arka täyden paketin kasvinsuojelulle, jos samalla on lämmintä ja kuivaa. 2010 typpiliuos ja muutaman päivän välillä tautiaineruiskutus vähensi satoa arviolta 1000 kg. Kosteilla hikevillä mailla, kunnon hivenravinnepaketilla, ja varovaisella kasvinsuojeluaineiden valinnalla, Bjarne tuottaa koekenttäsatoja, 7-8 tonnia . K-maatalouden koekentillä Bjarne on satoisimpien lajikkeiden joukossa !

Maaston ominaispiirteisiin soveliaan lajikkeen valinta vaikuttaa nähtävästi enemmän kuin ruiskutusohjelma. Eikä niitä näe kuin kokeilemalla; monet kostean maan koekentät antavat todellakin aivan päinvastaisia tuloksia kuin itse paikan päällä tehdyt siivukokeet.


-SS-

Tiedä tuosta, kaverilla samoja kokemuksia, toisella pellolla tuli ok. sato ja toinen jäi heikoksi. Emmää tuota ihmeemmin doupannu, broadway sekä gramitrel, toinen ruiskutus prosaroa 0.6l/ha. Mitään vioituksia ei tullut, toisin kuin Brage ohraan viereisellä lohkolla. Siitä vioittuneesta Bragesta tuli vaakan läpi ajettuna reilu 7.2tn/ha, toisaalta samaa luokkaa vioittuneesta. Kasvinsuojelusta viottumatta, parhaimman näköinen lohko antoi tasan 7tn/ha. Eli ei se vioitus tai kasvuston kunto kerro kaikkea, puidessa ne kilot mitataan... MOT tänäkin vuonna monella lohkolla, lajikkeesta käytännössä kaikki kiinni, tuleeko 5tn/ha vaiko 7tn tällaisena huippuvuonna. Nämä poikkeuksellisen hyviä satoja näille nurkille, Brage ollut mahtava ohralajike tänä vuonna. Oli kyllä viime vuonnakin... Einarit puimatta, saa nähä joutuuko pettymään, ainakin tähkät komeita.

Niin joo, tautiaineetta jääneet ohrat, myöhään kylvetyt, täyttä pskaa ja vieressä tautiaineet saanut komeaa. Eka kylvetyissä ja puiduissa ei merkittävää eroa, näköjään kylvön ja sitä myöten sadonkorjuun viivästymiselle tautiaineiden merkitys todella ratkaiseva. Tuosta em. surkean näköisestä, salaojittajien jälkeen paikkakylvetystä ohrasta ei voi tulla edes 60hlp, mädäntynyt pystyyn!