-= Maatalous Foorum =-

SS kirjoitti: Juu tämä kolmenkin kierroksen tautiaineohjelmamuoti on ehkä tullut Brittein saarilta, jossa nämä neljäntoista tonnin syysvehnät kuten Oakley ja Santiago tarvitsevat vihreänä pitämiseen ruiskutukset oraalle, tähkälletulon aikaan ja kukkimisen aikana kolmannen. Koska kyseiset syysvehnälajikkeet eivät lopultakaan kunnolla tuleennu vahvan korrensäädeohjelman ansiosta, ruiskutetaan sopivan puinti-ikkunan alle Roundupilla.

Eli tuo tuleennuttaminen auttaa huomattavasti riskienhallinnassa.

Sitten lajike, paikkakunta ja säät vaikuttavat selvästi. Jos viljelee ns. korkean vasteen kevätvehnää ylipanostuksilla, voi saadakin tuhannen kilon sadonlisän, mutta mihin perussatoon verrattuna ? Jos eväitä riittää vain neljän tonnin satoon, ei tautiruiskutuksen tonnin sadolisä ole välttämättä itsestään selvää.

-SS-

Parempi vaan ajaa perusannos tautiaineita kun voi pienellä lisävaivalla (parina päivänä/iltana ruiskutuksia) saada vaikkapa rekallisen enemmän tavaraa pelloista irti. Tautipainetta on kevytmuokkauksen ja huonon kasvinvuorottelun takia kovasti. Kevätvehnä kylvetään koville maille ja ohrat multavammille eikä niitä oikein voi vaihtaa keskenään jos meinaa ajoissa puida vehnät.

Hiveniä en oo koskaan ruiskuttanu. Vehnille (syys- ja kevät) sekä ohralle riittää kaks ruiskutusta koska aika ei edes riittäis enempään kikkailuun.

Juu, siis ne vioittuneet ovat juurikin Brage ohraa. Vettä meni 170l/ha pinta-alan passauksesta johtuen, muut lohkot joissa viotus vähäisempää sai 200l. Sää ei ollut optimaalinen muttei kyllä huonokaan, n.20 lämmintä seitsemän maissa illalla auringon paisteessa. En usko varsinaisesti vesimäärän vaikuttaneen vioitukseen, mutta ehkä alentuneen paineen johdosta pisarakoko ollut suurempi. Toisella lohkolla tosi hyvälle kasvustolle comet annos oli vielä hiukan suurempi mutta ajettu lähes viiden kilon paineella guardian airin suuttimilla, viotukset lähinnä nuppineulan pään kokoisia ruskeita pisteitä harvakseltaan.

oliver kirjoitti:

SS kirjoitti:Viime vuosien muoti päivystää yötäpäivää metsästämässä erityisiä rikkoja tauteja sääskiä kirvoja punahometta lakoa ja valkuaista on mennyt jonkun verran ohi eteläisellä rannikkoalueella.

Viime vuosi lienee joillakin muistissa, että joutuivat murskaamaan ne kaikki neljän kierroksen ruiskutteet peltoon sitten loka-marraskuussa.

-SS-

Itsellä jäi viime vuosi kyllä takaraivoon. Saas nähdä ajelenko tautiaineita vehnälle.

Mä vedin viime vuonna kun oli nähtävissä tautiruiskutuksen aikaan että sadonkorjuu saattaa venyä vehnälle pelkän triatsolin ja jätin strobit pois seoksesta.

bouli kirjoitti:

oliver kirjoitti:

SS kirjoitti:Viime vuosien muoti päivystää yötäpäivää metsästämässä erityisiä rikkoja tauteja sääskiä kirvoja punahometta lakoa ja valkuaista on mennyt jonkun verran ohi eteläisellä rannikkoalueella.

Viime vuosi lienee joillakin muistissa, että joutuivat murskaamaan ne kaikki neljän kierroksen ruiskutteet peltoon sitten loka-marraskuussa.

-SS-

Itsellä jäi viime vuosi kyllä takaraivoon. Saas nähdä ajelenko tautiaineita vehnälle.

Mä vedin viime vuonna kun oli nähtävissä tautiruiskutuksen aikaan että sadonkorjuu saattaa venyä vehnälle pelkän triatsolin ja jätin strobit pois seoksesta.

Siinä vaan käy niin, että puolet spekulatiivisesta sadonlisästäkin jää sitten tulematta (Västankvarn) . Paras lisäsato olisi siis tulossa juurikin strobin ja triatsolin seoksesta.

Kuitenkin, vuotena 2012 monilla oli ihan ruiskuttamattomilla jättisadoilla ongelmia kuivauksen ja ylimääräisen öljynkulutuksen kanssa. Moni ei tätä "pitkitetyn vihreänäpysymisen" käsittelyohjelmaa miellä myös öljykulun lisäysohjelmana. Lisäksi kun valkuainen laskee sen 0.5 -1 %-yksikköä, menee hinnastakin toiset viisi euroa tonni. Jos siis ns. laatuleipävehnää yrittää.

Aika harva lukee ajatuksella koetuloksia, ja on huomannut semmoista pikkuista sivuvaikutusta, että tautiruiskutus siirtää lähinnä valkuaista sadonlisäykseen, jos ylilannoitus ei ole "potenttiaalin" mukainen, eli direktiivien salliman yläpuolella. Tämä vaikutus onkin mallasohralla hyvin tunnettu, ja siksi mallasohra hyötyy tautiruiskutuksesta kuivanakin vuonna, koska lannoitusta on niukennettu muutenkin, eikä haluta valkuaisen ainakaan nousevan hylkyrajalle.

-SS-

SS kirjoitti:

bouli kirjoitti:

oliver kirjoitti:

SS kirjoitti:Viime vuosien muoti päivystää yötäpäivää metsästämässä erityisiä rikkoja tauteja sääskiä kirvoja punahometta lakoa ja valkuaista on mennyt jonkun verran ohi eteläisellä rannikkoalueella.

Viime vuosi lienee joillakin muistissa, että joutuivat murskaamaan ne kaikki neljän kierroksen ruiskutteet peltoon sitten loka-marraskuussa.

-SS-

Itsellä jäi viime vuosi kyllä takaraivoon. Saas nähdä ajelenko tautiaineita vehnälle.

Mä vedin viime vuonna kun oli nähtävissä tautiruiskutuksen aikaan että sadonkorjuu saattaa venyä vehnälle pelkän triatsolin ja jätin strobit pois seoksesta.

Siinä vaan käy niin, että puolet spekulatiivisesta sadonlisästäkin jää sitten tulematta (Västankvarn) . Paras lisäsato olisi siis tulossa juurikin strobin ja triatsolin seoksesta.

Kuitenkin, vuotena 2012 monilla oli ihan ruiskuttamattomilla jättisadoilla ongelmia kuivauksen ja ylimääräisen öljynkulutuksen kanssa. Moni ei tätä "pitkitetyn vihreänäpysymisen" käsittelyohjelmaa miellä myös öljykulun lisäysohjelmana. Lisäksi kun valkuainen laskee sen 0.5 -1 %-yksikköä, menee hinnastakin toiset viisi euroa tonni. Jos siis ns. laatuleipävehnää yrittää.

Aika harva lukee ajatuksella koetuloksia, ja on huomannut semmoista pikkuista sivuvaikutusta, että tautiruiskutus siirtää lähinnä valkuaista sadonlisäykseen, jos ylilannoitus ei ole "potenttiaalin" mukainen, eli direktiivien salliman yläpuolella. Tämä vaikutus onkin mallasohralla hyvin tunnettu, ja siksi mallasohra hyötyy tautiruiskutuksesta kuivanakin vuonna, koska lannoitusta on niukennettu muutenkin, eikä haluta valkuaisen ainakaan nousevan hylkyrajalle.

-SS-

Mää sitte tiärä, mutta meillä alkoi puinnit 23% ohralla ja loppui 20% vehnään. Siinä välis oli kaikkea välillä 20-30%... Tautiaineetonta vehnää, strobi+triatsoli vehnää, tautiaineetonta kauraa, strobi+triatsoli ohraa. Kaikki samaa kuraa alusta loppuun. Samana päivänä puitiin 7,4t/ha kaikki herkut saanutta vehnää ja rikkaruiskutuksella tuotettua 4t/ha vehnää. Kosteus sama...

jk kirjoitti:Samana päivänä puitiin 7,4t/ha kaikki herkut saanutta vehnää ja rikkaruiskutuksella tuotettua 4t/ha vehnää. Kosteus sama...

Puintiaikaan tietenkin vaikuttaa kylvöpäivä, tontin varjoisuus ja päivänsuunta, kosteusolot ja muokkaus. Korrensääde myöhästyttää myös. Brittiläiset viljelyammattilaiset puhuvat vihreän jakson pidentämisestä tautiaineruiskutusten tavoitteena, se ei yksistään mutua ole.

Kyseinen vertailu 7.4 tonnia vs 4 tonnia saa epävarmemman jopa uskomaan kyseisen vaikutuksen suuruusluokan olevan saavutettavissa pelkästään ruiskuttamalla, silti jopa ainevalmistajien omat kerrannevertailut herkkävasteisella lajikkeella saavat maksimissaan 1.5 tonnin eroja, useimmiten 0.5-0.7 tonnia vehnällä on käytännön saavutus, jos perussatotaso on 7 tonnia. Enemmän riippumaton tutkimus saa keskivaikutukseksi 400 - 900 kg /ha. Eräissä tutkimuksissa on todetu, että ympäristötuen lannoitusrajoitus estää kaikkea kasvinsuojelukäsittelyjen potentiaalia tulemasta hyväksikäytetyksi.

Neljän tonnin kevätvehnä, 7.5 tonnin panoksilla (eli käytännössä noin 250 kg N/ha) on joko pahasti epäonnistunut alusta asti, tai viljavuus ei riitä. Ruiskutukset tällaisessa lohkossa todennäköisesti huonontavat taloudellista tulosta, kun jokin muu minimitekijä painaa satoa johdonmukaisesti alas.

-SS-

Viotuksista sen verran, että erittäin rehevä Elmeri ohra otti tosi rajusti nokkiinsa,
kun lorautti rikkaruiskutuksen yhteydessä sekaan 0,2l moddusta.
Viereinen Saana ei ollut moksiskaan, vaikka yleisesti tiedetään herkäksi.
Pikkaisen huvitti tuo farmitin puolella ollut juttu "paikallisiin oloihin sopiva ohra"
No syksylläpä nähdään sitte.

SS kirjoitti:

jk kirjoitti:Samana päivänä puitiin 7,4t/ha kaikki herkut saanutta vehnää ja rikkaruiskutuksella tuotettua 4t/ha vehnää. Kosteus sama...

Puintiaikaan tietenkin vaikuttaa kylvöpäivä, tontin varjoisuus ja päivänsuunta, kosteusolot ja muokkaus. Korrensääde myöhästyttää myös. Brittiläiset viljelyammattilaiset puhuvat vihreän jakson pidentämisestä tautiaineruiskutusten tavoitteena, se ei yksistään mutua ole.

Kyseinen vertailu 7.4 tonnia vs 4 tonnia saa epävarmemman jopa uskomaan kyseisen vaikutuksen suuruusluokan olevan saavutettavissa pelkästään ruiskuttamalla, silti jopa ainevalmistajien omat kerrannevertailut herkkävasteisella lajikkeella saavat maksimissaan 1.5 tonnin eroja, useimmiten 0.5-0.7 tonnia vehnällä on käytännön saavutus, jos perussatotaso on 7 tonnia. Enemmän riippumaton tutkimus saa keskivaikutukseksi 400 - 900 kg /ha. Eräissä tutkimuksissa on todetu, että ympäristötuen lannoitusrajoitus estää kaikkea kasvinsuojelukäsittelyjen potentiaalia tulemasta hyväksikäytetyksi.

Neljän tonnin kevätvehnä, 7.5 tonnin panoksilla (eli käytännössä noin 250 kg N/ha) on joko pahasti epäonnistunut alusta asti, tai viljavuus ei riitä. Ruiskutukset tällaisessa lohkossa todennäköisesti huonontavat taloudellista tulosta, kun jokin muu minimitekijä painaa satoa johdonmukaisesti alas.

-SS-

Emmää sitä meinannu että satoero olis pelkästään ruiskutuksista kiinni. Lähinnä sitä hain että yhtään kuivempana en saanu viime syksyn olois puitua niitä minimipanosruutuja.
Mulla noita typpitasoja auttaa hieman maalajit (pääasias mm ja erm hht), 30 vuoden perunanviljely ja 25 vuoden reiluhko broiskunsontakyllästys Lykkää nuo kanalantausta perunalohkot ihan kivasti 50kg/ha typpitasollakin...

Tänä vuonna jäi kaikki tautiaineet purkkiin. Vettä satanut kerran kylvön jälkeen 21 mm loput alle 3mm kuuroja. Tipple ohraan olis ehkä kannattanut torjua tauteja, wellamo erittäin terveen näköistä. Taitaa kuitenkin se vesi rajoittaa sadon lisää eniten.

errav kirjoitti:Tänä vuonna jäi kaikki tautiaineet purkkiin. Vettä satanut kerran kylvön jälkeen 21 mm loput alle 3mm kuuroja. Tipple ohraan olis ehkä kannattanut torjua tauteja, wellamo erittäin terveen näköistä. Taitaa kuitenkin se vesi rajoittaa sadon lisää eniten.

Muutamana kuivana vuotena 1990-luvun lopulla ja yhtenä 2000-luvun kuivana kesänä havaittiin mallasohralla, että valkuaisen nousutaipumusta voidaan hillitä tautiaineruiskutuksilla, sadon kuitenkin pysyessä ennallaan. Tämä alentaa ruiskutuskynnystä mallasohralla, koska hintaero on rittävän suuri korvatakseen mahdollisen lievän sadon aleneman.

-SS-

Kuinka kukkivan vehnäkasvuston ruiskutus, siinä ja siinä kukkiiko. Anniinaa ja Bjarnea, kummastakin satotoiveet kuuden tonnin nurkilla kasvuston/kokemuksen perusteella, tähkälle tullessa näyttää hyvältä. Tekeekö kukkivan kasvuston ruiskuttaminen hallaa enemmän kuin hyötyä?

Kasvusto rehevää ja 14 sadepäivää edellisen kolmen viikon aikana, pieniä kuuroja lukemattomia pitäen kasvuston käytännössä koko ajan märkänä. Eli ihan normikeliä näin keskikesälle, viimeinen viikko ollut vielä tauteja suosivan viileää. Tänäkin iltana piti ruiskuttaa, mutta satoi puolimilliä kastellen kasvuston läpimäräksi, ja lisääkin saattaa tulla

Comet+prosaro vioitti tänä kesänä ohraa, mitä myöhemmin lippulehdelle ruiskutus, sitä varmempi voitus. Sillä tuo tautiaineen ruiskutuskin epäilyttää. Tosin eipä oo tarttenut puida reilusti yli viiden tonnin satoa mistään viljasta ilman tautiruiskutuksia, koskaan Tarkoituksena laittaa pelkkää prosaroa 0.7l/ha, cometin viherrytystä ei vehnässä kaivata...

Jari kirjoitti:Comet+prosaro vioitti tänä kesänä ohraa, mitä myöhemmin lippulehdelle ruiskutus, sitä varmempi voitus.

Prosaro vioitti juu Barkea. Mut kun mallasohran kasvuohjelma niin touhotti, ruiskutin vastoin yleisiä ehtoja, "vain todettuun tarpeeseen".

Siellä Pohjanmaalla on niin nihkeät kelit ja sen verran korkeat aktivoituvan typen määrät maassa, ettet varmaan saakaan kasitonnareita ilman ruiskutusta. Mut luulisi lähes miljoonan kilon sadolla toimivan jopa ostavan kasvitautiennustepalvelut, ja muut menetelmät tautiriskin arvioimiseksi.

Täälläpäin ei kasitonnareita oteta ruiskuttamallakaan ihan typpitaseiden takia. Mineralisoituvaa typpeä kun ei näissä kivennäismaissa ole. Optimilannoitustaso olisi ehkä 250 kg N , jotta kannattaisi katsomatta laittaa tautiainepanoksia. Jos siis sataisi mukavasti kevätkesän.

Äsken juuri polovillaan katsoin lehtilaikkuja etsiskellen, jo kukkineesta Zebrasta. Ei mitään. Vain punaset laikut kovista kokkareista polviin. Viikko siis menee ennen kuin ensimmäiset tautilaikut edes voivat ilmestyä. En ala stressata. Ruis ei ole saanut päällensä kuin yhden sateen ja kolme kastetta. Tähkä alkaa vaaleta jo. Runsaan kahden viikon päästä puimuria säätämään, jos ei ihan takatalvea tai etutalvea, kuinka sen nyt sitten ilmaisisikaan, ole tuloillaan...

-SS-

Jari kirjoitti:Kuinka kukkivan vehnäkasvuston ruiskutus, siinä ja siinä kukkiiko. Tekeekö kukkivan kasvuston ruiskuttaminen hallaa enemmän kuin hyötyä?

Vastausta tähän? Ajankohtanen aihe itellä kun tuli ruiskuteltua Prosaroa 14.5 kylvetylle anniinalle.
Miten pahasti tuli ryssittyä.

nisse kirjoitti:

Jari kirjoitti:Kuinka kukkivan vehnäkasvuston ruiskutus, siinä ja siinä kukkiiko. Tekeekö kukkivan kasvuston ruiskuttaminen hallaa enemmän kuin hyötyä?

Vastausta tähän? Ajankohtanen aihe itellä kun tuli ruiskuteltua Prosaroa 14.5 kylvetylle anniinalle.
Miten pahasti tuli ryssittyä.

Tutkimus ei ole kyseiseen ongelmakenttään vielä keskittynyt. Jos lehtipinta-ala ei ole vioittunut, ei siinä sitten mitään. Ja käytäntöihinhän kuuluu nollaruutu. Eli omakohtaiset havainnot ovat tässä olennaiset.

Suurin riskihän tässä on, että ei saa ruiskutusaineisiin käytettyä pääomaa takaisin. Sama riski on ns. "oikeaan aikaan" ruiskutetuissakin, se halutaan useimmiten ajatustasolla kieltää.

Eli kasvitautiruiskutusten vaikutusten havaitsemisen itsesuggestiota voidaan harjoittaa myös käänteisesti. Jos on epäilys, että tuli vioitusta, luetaan Käytännön Maamiehestä jälleen saadusta 9 tonnin huippusadosta ja masennutaan entistä enemmän. Sitten jos taas uskomme on vahva, siihen ei vaikuta oiekasti mikään havainto sinne tai tänne, normaalistihan me ajatellaan asia niin, että hei, ruiskutusten ansiosta jäätiin vain kolme tonnia, olis jääty neljä tonnia ilman ruiskutusta

-SS-

Jari kirjoitti:Kuinka kukkivan vehnäkasvuston ruiskutus, siinä ja siinä kukkiiko. Anniinaa ja Bjarnea, kummastakin satotoiveet kuuden tonnin nurkilla kasvuston/kokemuksen perusteella, tähkälle tullessa näyttää hyvältä. Tekeekö kukkivan kasvuston ruiskuttaminen hallaa enemmän kuin hyötyä?

Kasvusto rehevää ja 14 sadepäivää edellisen kolmen viikon aikana, pieniä kuuroja lukemattomia pitäen kasvuston käytännössä koko ajan märkänä. Eli ihan normikeliä näin keskikesälle, viimeinen viikko ollut vielä tauteja suosivan viileää.

Mitä kyselet, jos tollaset kasvustot ja olosuhteet? Heti ku keli sallii, pellolle. Varoaikojen ja tehon kannalta liian myöhäisen ruiskutuksen takia käyttöohjeissa on joku takaraja oltava. Täällä ei voi kun haaveilla tollasista kasvustoista, jälleen kerran...