-= Maatalous Foorum =-

Carnivor kirjoitti:Esim Kalle Oivanen Nousiaisissa luopui ympäristötuesta, koska oli sitä mieltä että se on typerää satotasoja rajoittavaa byrokratiaa. Mutta noista lannoitustavoista. Mistä johtuu että syysvehnät tuottavat samalla typpimäärällä heikommin kuin kevätvehnät? Olen arvellut että syy voisi olla lannoitteen pintalevityksessä ja luettuani Leipä Leveämmäksi lehdestä Yaran lannoitustapakokeista epäily vain vahvistui. Pintalevityksellä oli kuivana vuonna saatu jopa 1600 kg heikompi sato kuin sijoituslannoituksella. Pitäisikö syysvehnien kevätlannoitukseen kehittää sijoituslannoitusmenetelmä?

sianpaskaa multaimella maahan?

Olisi varmaan pitänyt avata uusi otsikko, mutta laitetaan nyt tänne. Elikkä meinaako arvon kolleegat rohkeasti laittaa lisätyppeä tämän vuoden vehnille vai jääkö laittamatta? Jonkun verran lisätypen antaminen kuitenkin viivästyttää valmistumista, joten laittaakko lisätyppeä vaiko ei?

Mikama kirjoitti:Olisi varmaan pitänyt avata uusi otsikko, mutta laitetaan nyt tänne. Elikkä meinaako arvon kolleegat rohkeasti laittaa lisätyppeä tämän vuoden vehnille vai jääkö laittamatta? Jonkun verran lisätypen antaminen kuitenkin viivästyttää valmistumista, joten laittaakko lisätyppeä vaiko ei?

No siis urearuiskutuksia teen taas niin kuin aikaisempinakin vuosina. Ainoastaan viime vuosi jäi väliin kun ei hotsittanut. Ja tietty just sinä vuonna satoi koko kesänä enemmän kuin 20 mm .

Ei se lannoitus todellakaan myöhästytä tuleentumista samaan malliin kuin korrenlyhentäjien ja joidenkin tautiaineiden käyttö, niillä saa laihoon helposti viikon-puolitoista pysymään vihreänä pitempään kuin ruiskuttamattoman.

Ei siitä ole kuin 30 vuotta niin 1000 kiloa typpirikasta meni kevätvehnälle ilman mitään tunnonvaivoja !

-SS-

Mikama kirjoitti:Olisi varmaan pitänyt avata uusi otsikko, mutta laitetaan nyt tänne. Elikkä meinaako arvon kolleegat rohkeasti laittaa lisätyppeä tämän vuoden vehnille vai jääkö laittamatta? Jonkun verran lisätypen antaminen kuitenkin viivästyttää valmistumista, joten laittaakko lisätyppeä vaiko ei?

Ei tarvitse enää avata uutta ketjua Juu, kyllä meinaan laittaa lisätyppeä tänäkin vuonna, Amaretto kaipaisi jo pian ensimmäistä satsia. Rikat ja korrenvahvistajan meinaan kuitenkin ruiskuttaa ennen Salpietaria, ehkä ensi viikon lopulla, jos kelit tästä hiukan kuivuisi.

Viime vuonna meni vehnän kylvö melko myöhään ja tästä johtuen annoin lisätypen pelkästään tähkälle, mutta kuten SS kirjoitti pelkkä lisätyppi tuskin myöhästyttää kasvua kovin paljoa. Tietty, jos kosteutta riittää ja kasvu on voimakasta vai vaikka mennä nurin aikaisen levityksen seurauksena.

SS kirjoitti: Ei siitä ole kuin 30 vuotta niin 1000 kiloa typpirikasta meni kevätvehnälle ilman mitään tunnonvaivoja !

-SS-

Paljonko tuossa typpirikkaassa oli typpeä? Itse katselin vanhoista viljelymuistiinpanoista, että tasaväkevää 15-15-15 on laitettu kevätvehnälle 70-luvulla 900kg/ha, fosforia on noilla määrillä ainakin mennyt aika kivasti.

Jorma kirjoitti: Paljonko tuossa typpirikkaassa oli typpeä? Itse katselin vanhoista viljelymuistiinpanoista, että tasaväkevää 15-15-15 on laitettu kevätvehnälle 70-luvulla 900kg/ha, fosforia on noilla määrillä ainakin mennyt aika kivasti.

Ottakaa huomioon, että tuo 15 kiloa fosforia ei ole sama 15 kiloa kuin nykyään - kahdella kun sen jakaa, niin pääsee nykytasoihin. Ennen ilmoitettiin arvot eri tavalla, P ja K ilmoitettiin oksideina P = 0,436 * P2O5, Kalilla kerroin 0,831
Taitaa vielä joissain "Itä-euroopan maissa" olla tuo oksidi-tapa käytössä nykyisinkin?

^Enpä kyllä tuota tiennyt, tässä valossa määrät ei näytäkään enää ihan niin rajuilta.

Pitäs laittaa ja kohtuullisen piankin. Vehnä sai starttityppeä 49kg/ha, piti mennä 81kg/ha mutta eipä mennyt kun apulannan juoksevuus vaihtui eräkohtaisesti. Salpietarilla paikattava,tarkoitus oli laittaa ammoniumsulfaattia N21 S24 150kg/ha mutta kylvölannoitustypen vähäinen määrä ajaa salpietarilinjalle.
Kahta eri lannoitetta en ala kasvustoon levittämään, salttua kunnon satsi nyt oraille.

Viime vuonna hyvä sato laadukasta leipävehnää tällä tavoin,samaan pyritään. Ruiskulla sitten ureaa mikäli siltä näyttää, oletettavasti tauti/ötökkäaine ruiskutukseen ureaa joku kilo hehtaarille tehostamaan tautiainetta, keltatuleentumisasteella ruiskuttamista en edes harkitse.

Ammoniumsulfaattia rypsille lisälannoituksena, taidan levittää senkin melkoisen pian kun ajouria tulee tuplat tiheämpää kuin ruiskulla.

Nestemäinen typpi olisi kova sana näissä lisälannoituksissa, typpiliuos kuitenkin liian kallista ja urean kanssa läträäminen liian työlästä isommassa mittakaavassa.

Jari kirjoitti: Ammoniumsulfaattia rypsille lisälannoituksena, taidan levittää senkin melkoisen pian kun ajouria tulee tuplat tiheämpää kuin ruiskulla.

Itse levitin Belorin AS:ia jo ennen kylvöä - oli kyllä todella heikosti leviävää ja sen vuoksi jäi suurelta osin vielä levittämättä. Pitäisikin nyt ajaa ennen rivien umpeutumista loput - taidan ajaa muutaman säkin samalla myös vehnille. Niihinkään ei viitsi sotkea enää myöhemmin, kun 21 metrisiin uriin ei 1-lautasellinen Bökäballe yllä.

Onko Yaran ja Raision AS:t pyöreitä rakeita, vaiko samanlaista "kristallisuolaa" kuin Belorin AS on?

YaraBelaa tulee vehnille kasvustoon levitettynä ruiskutusten yhteydessä..
Syysrypsille levitin YB:n viime viikonloppuna..

YB:n rae on samanlainen kuin muissakin yaralaisissa.. kiertokokeessakaan ei suurta eroa ollut..

Onko näin, että jos kyntää ihan loppusyksystä lantaa maan sisään, mukaanluetaan seuraavana keväänä vain 75% lanta-annoksen liukoisesta typestä typpilevitysoikeuksiin.

Ei varmaan myöskään edellisvuoden kerääjäkasvien keräämää typpeä oteta huomioon ?

Jos lannasta saa esim. 30 kg (120 kg syksyllä, huomioon otetaan vain 90) ja kerääjäkasveilla 20 kg laskelmissa näkymätöntä typpeä, ilman nitraattidirektiivin rajoitusta voisi siis laittaa kesällä 60 kiloa typpeä (90 kg pohjalla syksyltä) , tarkoittaa kokonaistyppeä hyvissä oloissa 200 kg/ha N . Tämä saattaisi olla kevätvehnän valkuaisongelman ratkaisu eikö ?

Eu:n komissio on tänä vuonna jatkanut Belgian (v 2005) saamaa poikkeuslupaa mättää jopa 250 kg/ha typpeä hehtaarille nurmivaltaisilla karjatiloilla.

Milloin Suomessa olisi aktiivisuutta vaatia samantyylistä lisälannoituksen poikkeuslupaa kevätvehnänviljelyyn ?

-SS-

SS kirjoitti: Jos lannasta saa esim. 30 kg (120 kg syksyllä, huomioon otetaan vain 90)

Muuten hyvä yritys, mutta keväällä siellä tuskin on edes sitä 90 jäljellä.

Amaretossa oli loppupeleissä yllättävän suuret vaihtelut valkuaisen suhteen.. Alhaisin oli 10,2% lohkolta josta tavaraa oikeasti tuli, kun taas persläpilohkolta ei tullut niin paljo tavaraa jolloin valkuainen oli 12,7%.. Meinas tänään vastaanottovirkailija myllyllä säikäyttää, kun sanoi ettei kuorma kelpaa keksivehnäksi(sitko alle 25, valk yleensä alle 11,5%)... Jotain jo mutisin, kunnes sanoi että laitetaan leipävehnäksi, kun valkuainen oli tuon 12,7%.. Saman 140kg saaneet typpeä kaikki, kolmessa osassa. Kylvö ja kaksi pintalevitystä.. Saa nähdä miten vaikuttaa tänä vuonna, sanotaanko vaikka että kokeiluruuduilla 170 kg N lannoitus.. 100kg N kylvössä, 40kg N pintaan oraille ja 30kg N tähkille urealiuoksena.

tonii kirjoitti: ja 30kg N tähkille urealiuoksena.

Aika keltasta tulee jos vedät 65 kiloa ureaa kertaruiskulla vaikka laittasit 500 l/ha vettä mukaan.

Eli varaudu laittamaan kaksi eri kertaa, kokeilin syysvehnälle sitä 40 kg ureaa väkevämpää kerta-annosta, 50 kg ureaa tähkälle 400 l/ha meni 5 cm lehdistä aivan oranssinkeltaiseksi.

Pensastuva kevätvehnä ei ollut millänsäkään niin väkevästä ruiskuttelusta. Tähkivä vehnä ehkä oli herkempi.

-SS-

aurajokilaivuri kirjoitti:

SS kirjoitti: Jos lannasta saa esim. 30 kg (120 kg syksyllä, huomioon otetaan vain 90)

Muuten hyvä yritys, mutta keväällä siellä tuskin on edes sitä 90 jäljellä.

Mulla on kyyl erilainen näkemys, neljäkin vuotta näkyi selvästi kasvustossa reippaan kuivikelanta-annoksen vaikutus, silloin kun sitä viä riitti laitettavaks. Jos siis huolella kyntää maahan heti.

-SS-

Jorma kirjoitti:

SS kirjoitti: Ei siitä ole kuin 30 vuotta niin 1000 kiloa typpirikasta meni kevätvehnälle ilman mitään tunnonvaivoja !

-SS-

Paljonko tuossa typpirikkaassa oli typpeä? Itse katselin vanhoista viljelymuistiinpanoista, että tasaväkevää 15-15-15 on laitettu kevätvehnälle 70-luvulla 900kg/ha, fosforia on noilla määrillä ainakin mennyt aika kivasti.

Typpirikas Y oli merkinnällä 20-4-8, ja meillä ainakin punaoranssi-harmaahkoissa 50 kg säkeissä.

Ja lehmänlantaa joka viides vuosi 40 tonnia lisäksi. Ei ollut meillä pystyviljaa silloin. Isällä oli syysvehnästä, erityisesti Linnasta, noin hehtaarin alalta yli 5.5 tonnin punnituslaskuja, ja säkkeinä sentään pellolta nosteltiin kärriin. Siilokuivuri meillä jo olikin. Vakka-syysvehnä ei kestänyt pystyssä sellaisia lannoituksia, mutta säilyi talven yli , ja PK-lannostakin laitettiin syksyllä jos ei 500 niin 400 ainakin. Vanhan sinisen Jukon pienin lannoitemäärä muuten on 310 kg/ha, siinä ei 16-7-13 tavaraa saa 30 kg typpitasolla menemään, siksi aikanaan kun tuli tämä N30 kg maksimi, niin laitettiin Puutarhan Y3:ta just sen takia.

Nykyinen Juko kylvääkin 170 kg mallikkaasti A1:llä.

Mut oli se ennevvanhaan se elämä helppoa, ei tarvinnut säkkejä laskeskela, laitto vaan nin paljon kuin koneesta läpitte meni. Aikakauden jälkeen syntyneitä selvästi pelottaa lakovilja, ei kyyl itseä ole lakovilja pelottanut, kun siihen silloin kauan sitten on tottunut.

-SS-