Loimaan Suorakylvökoe
Valvoja: Farmari-ryhmä
VM:llä jää helpolla siemen pintaan, jos on poikittaisia epätasaisuuksia. Takapyörat saisi olla lähempänä vantaistoa, mikä on tietysti käytännön syistä, että pääsee säätämään kylvösyvyyttä ym. huoltoa. Mutta vähän kehitystyötä voisi harrastaa. Kone on mielestäni myös turhan raskastekoinen.Carnivor kirjoitti:Jotain poikittaisia (ajo?)jälkiä oli ainakin VM, Krause ja GP ruuduissa. Suorakylvössä maanrakenne vaikuttaa tulokseen enemmän kuin kylvökoneen merkki.
- Wilpo
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1670
- Liittynyt: 16 Joulu 2004, 20:09
- Paikkakunta: Marttila www.maatalousfoorum.fi
- Viesti:
1970-luvulla tehty tutkimus toteaa: Kevätkylvöjen yhteydessä tehdyllä muokkauksella voidaan lisätä ravinteiden mobilisoitumista maan orgaanisesta aineksesta. Ns. nollamuokkausta käytettäessä ravinteiden mobilisoituminen hidastuu tavanomaiseen muokkaukseen verrattuna, jolloin lannoitusta joudutaan lisäämään esim. typen osalta noin 50 kg/ha.
-
Reissumies
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 260
- Liittynyt: 23 Kesä 2006, 11:14
- Paikkakunta: Hattula
No sit taas sellastakin tutkimusta on, että kunhan maabiologia alkaa pelata tonkimisen loputtua, niin lannoitusta voi vähentää kolmasosalla. Ei kylläkään Suomessa tehtynä...rgsleo kirjoitti:1970-luvulla tehty tutkimus toteaa: Kevätkylvöjen yhteydessä tehdyllä muokkauksella voidaan lisätä ravinteiden mobilisoitumista maan orgaanisesta aineksesta. Ns. nollamuokkausta käytettäessä ravinteiden mobilisoituminen hidastuu tavanomaiseen muokkaukseen verrattuna, jolloin lannoitusta joudutaan lisäämään esim. typen osalta noin 50 kg/ha.
Loimaan tulokset ei ainakaan vaikuttais siltä että typpi piisais huonommin suorakylvössä, jos oikein ymmärsin satoja katsellessani?
Pitää paikkansa että suorakylvöön siirtyminen hidastaa aluksi typen mobilisoitumista, koska hajottajaeliöiden määrä kasvaa ja ne sitovat ravinteita omaan massaansa. Muutamassa vuodessa syntyy kuitenkin uusi tasapainotilanne, koska hajottajaeliöitä kuolee samaa tahtia kuin uusia syntyy ja kuolleista eliöistä alkaa taas vapautumaan ravinteita. Tuskin typpeä sentään tarvitaan 50 kg/ha lisää ensimmäisenäkään vuotena. Ja kuten Reissumies totesi myöhemminkin maan multaisuuden kasvaessa pitäisi maassa ravinteiden määränkin kasvaa, jolloin lannoitetasoa voitaneen vähentää.