-= Maatalous Foorum =-

SS kirjoitti:
Magnifik on itse asiassa sieltä aremmasta päästä tautiherkkyydessä, Urhon luokkaa, sen "värikirjavuuden" näin keskikesällä olen havainnut. Eli muut kuin täyden annoksen ruiskutukset eivät anna riittävää suojaa. Ruiskutuksen vaste on ollut 700 kg luokkaa (MTT). Eli paljonko laitoit tähkälle tautiainetta ? Puolikas annos ei anna yhtä pitkää suojaa kuin täysi annos. Ja seoksena eri tehoainetyyppejä.

-SS-

0.4 L Prosaro + 0.6L Comet Pro

Ruisvehnä komean näköistä siellä missä on komeaa, paikoitellen harvaa ja heikompikasvuista. Nelisen tonnia satoarvio tällä hetkellä, mihin olisin tyytyväinen kun pelto suht tuoretta eikä viljavuus kohdillaan. Jos koko pelto olisi kuten kuvassa, taitaisi kuutisen tonnia olla pettymys... Tiedä häntä, aika näyttää mitä tulee ja puntari on lahjomaton

Tänään ajoin pienet lisätypet s- ja k-vehnille keskipakolevittimellä. Nyt sitte vaan odotellaan. Lisätypen levittäjiä ei oo näkyny tai sitten tekivät sen homman jo ruiskulla.

Tästä piti jo syksyllä kirjoitella, mutta unohtui. Olikos muilla rukiissa paljon torajyviä ? Lajikkeena mulla Evolo. Viitisen vuotta olen hypridiruista viljelly, ennen en ole löytänyt näin paljon kuin nyt.
Ruiskutusuria ei käytössä, joten riski tätä kautta suurempi. Ainoa minkä tänä vuonna tein eri lailla oli todella aikainen typenlevitys ( 7. huhtikuuta, pakkasta tuolloin noin viisi astetta )...

Esinäytteen perusteella kaikki ok, mutta siilon päällä löytää kyllä helposti torajyviä. Täytynee myydä Helsingin suuntaan, siellä pystyvät erottelemaan torajyvät pois.

Ei ole ollut ongelmaa. Minkälainen viljelyhistoria ruislohkoillasi on? Onko ollut useampana vuonna ruista tai kevennettyä muokkausta?

kylmis kirjoitti:Ei ole ollut ongelmaa. Minkälainen viljelyhistoria ruislohkoillasi on? Onko ollut useampana vuonna ruista tai kevennettyä muokkausta?

Herne ollut aina esikasvina...rukiin kylvömuokkaus tehdään kiekkomuokkaimella, enpä usko tässä olleen syyn.

Eikös rukiin torajyvän syntyyn ole ehkä merkittävin asia kukinnan aika. Tai kuinka tasaista kasvusto on? Jos on niitä tallattuja ruiskutusuria tai talvehtivuus ollut heikompaa, riski torajyvään kasvaa melkoisesti. Löysin itsekin jonkun toran. Evolo kai herkempi kuin joku muu lajike?

Täällä Sisä-Suomessa oli talvituhoja jonkinverran reilusti (lumihome?). Aivan unelma kevät pelasti tosi hyvin. Yleensä noin harvaksi menneistä kasvustoista on tottunut saamaan 1.5 - 2 tonnia hehtaarilta. Nyt tuli 4500 kg/ha Reettaa, (tosin 1/3 olikin hyvää jo keväällä). Eli ruis pensoi kevään mittaan kovasti, kasvusto oli hieman kirjavan tuntuista koko kesän vielä puintiaikaankin, hieman odottelin niin tasoittui vähän.

sokuri kirjoitti:Tästä piti jo syksyllä kirjoitella, mutta unohtui. Olikos muilla rukiissa paljon torajyviä ? Lajikkeena mulla Evolo. Viitisen vuotta olen hypridiruista viljelly, ennen en ole löytänyt näin paljon kuin nyt.
Ruiskutusuria ei käytössä, joten riski tätä kautta suurempi. Ainoa minkä tänä vuonna tein eri lailla oli todella aikainen typenlevitys ( 7. huhtikuuta, pakkasta tuolloin noin viisi astetta )...

Esinäytteen perusteella kaikki ok, mutta siilon päällä löytää kyllä helposti torajyviä. Täytynee myydä Helsingin suuntaan, siellä pystyvät erottelemaan torajyvät pois.

Koska lohkolla viimeksi ruista kylvössä?

elias kirjoitti:Koska lohkolla viimeksi ruista kylvössä?

Ei oman muistikuvan mukaan ainakaan 30 vuoteen. Joskus olen kylvänyt kaksi kertaa rukiin peräkkäin...ei onnistunut...

Torajyvä kiusaa heikkoja talvehtijoita. Sitten myös jos siitepölyn tuotanto on luonnostaan heikkoa, kuten Evololla, suosittelevat päisteet kylvettäväksi hyvällä talvehtijalla ja pölyttäjällä, Riihi, Anna ym.

Evolo-siemenen joukossahan on joku prosentti olisko se nyt Visello - lajiketta, mutta ei vältämättä toimi samalla tavalla kuin pellon ympäri kylvetty tavanomainen lajike.

Harvalla kasvustolla aina näkyy; kun laittaa syysvehnää, ja parinkin vuoden takaa nousee muutama ruis sinne, tai siemenessä on vähän joukossa, niin niissä ruistupsuissa säännönmukaisesti on lähes jokaisessa torajyvä tai kaksikin.

-SS-

Torajyvä iskee avoinna oleviin pölyttymättömiin kukintoihin. Mitä vähemmän siitepölyä on ilmassa niin sitä kauemmin kukinto on auki ja sitä paremmat mahdollisuudet torajyvällä on iskeä kukintoon. Jälkeen jääneet versot esim ruiskutusurissa pölyttyvät huonosti, koska pääosa kukinnosta on jo ohi ja siitepölyä on vähemmän ilmassa. Jos kukinta-aikaan on sateiset kelit niin sekin altistaa.

Hybridit tuottavat huonosti siitepölyä, koska hybridin äitilajikehan ei tuota lainkaan siitepölyä. Jalostuksen myötä siitepölyntuottoa on pystytty parantamaan. Picassolla se oli huono, Evololla parempi ja nyt KWS mainostaa että Brasetton siitepölyntuotto olisi jo populaatioruisten veroista.

Torajyvän itiöt lentävät pitkiä matkoja ja tautia esiintyy myös ojanpientareilla kasvavilla luonnonheinillä, joten viljelykierrolla ei pysty torajyvää kokonaan torjumaan. Heinillä pahkat ovat pieniä, joten niiden huomaaminen on hankalampaa kuin rukiista. Itsepölyttyvillä heinäkasveilla torajyvä on harvinainen, koska itiöt eivät pääse tunkeutumaan kukintoihin niin helposti kuin tuulipölytteisiin.