talviaikainen kasvipeitteisyys

[masto]

Mitenkäs tämä talviaikainen kasvipeitteisyys menee kerääjäkasvin kanssa,
- jos on kerääjäkasvia niin ei saa glyfottaa, voiko kultivoida kuitenkin sen 20% kerääjäkasvin sänkeä?
- jos kylvää syysvehnää, saa ilmeisesti glyfottaa mutta saako kyntää tai muokata ennen kylvöä (1.9 alkaen) vai pitääkö suorakylvää ?

[masto]

itse itselleni vastaten, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen saa
- olla max 20% kevytmuokattua vaikka se olisi ollut kerääjäkasvilla. tämän saa myös glyfottaa 15.9 alkaen.
- Kylvettäessä syysviljaa, saa glyfottaa 15.9. Saako kyntää? Edelleen minua hämää tuo 'Viljan sänki ja suorakylvö sänkeen' ***

Jos jää sängelle, kerääjäkasvilohkoa ei saa glyfottaa jos haluaa lohkon talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.

***Ai­toon kas­vi­peit­tei­syy­teen ja vä­him­mäis­kas­vi­peit­tei­syy­teen voi­daan hy­väk­syä seu­raa­vat loh­kot (mak­se­taan kas­vi­peit­tei­syys­kor­vaus):
•moni­vuo­ti­set vil­jel­lyt nur­met, tal­ven yli säi­ly­tet­tä­vät yksi­vuo­ti­set nur­met ja ruo­ko­hel­pi;
•moni­vuo­ti­set puu­tar­ha­kas­vit ja ku­mi­na;
•vil­jan, öljy­kas­vien, tat­ta­rin, sie­men­maus­tei­den ja kui­tu­pel­la­van sekä här­kä­pa­vun, her­neen ja lu­pii­nin sän­ki ja suo­ra­kyl­vö sän­keen;
•ke­rää­jä­kas­vien vil­je­ly, jos kas­vus­to säi­ly­te­tään seu­raa­vaan ke­vää­seen asti; sekä
•syys­ruis, ruis­veh­nä, syys­veh­nä, spelt­ti­veh­nä ja muut syys­kyl­vöi­set vil­jat, syys­ryp­si, syys­rap­si ja muut syys­kyl­vöi­set öljy­kas­vit sekä muut syys­kyl­vöi­set kas­vit ja ke­vääl­lä kor­jat­ta­va pel­la­va ja hamp­pu.

[taisker10]

jos jää sängelle ei saa glyfottaa oon eri mieltä kyllä siitä viljan sängentä pitää saada vaikka kerääjä oliski tapettu

[SS]

Totta kai saa kakun syödä ja säästää, eli glyfot vaan syyskuun puolivälissä ja talviaikaista kasvipeitettä nostamaan.

Muutenkin työselitykset noissa ehdoissa ovat laiskojen ihmisten (tai sitten kyvyttömien, mutta ei voisi uskoa, kun ovat ainakin agrolomeja siellä hallinnossa) kokoonkyhäämiä, ei olisi vaikea selvittää tuotakaan asiaa ihan ehdoissa.

Monet perustelevat kuningasideaa kerääjäkasvin syksyisestä päättämisestä kasvipeitteisyystoimenpiteen yhteydessä sillä, että onhan se glyfotettukin kasvikin kasvusto, vaikkakin vähä vaalea.

-SS-

[SS]

- Kylvettäessä syysviljaa, saa glyfottaa 15.9. Saako kyntää?

Olisihan se hankalaa sen satasen saadakseen lykätä kyntöä lokakuun ensimmäiseen ja kylvää vasta sitten.

Suorakylväjäthän kylvävät jo muutaman päivän aiemmin ja ruiskuttavat glyfosaatin 15.09.

-SS-

[taisker10]

saa nähä miten käy mut nyt pellossa kaura ja suojaviljassa heinä elikä haen kerääjäkasvituen tänävuonna puin kauran sit alkaa se paperilla tehtävät työt eli glyfo 15.9 suorakylvö heinälle 1,10 ja ens vuonna ilmoitus rehunurmelle

[Laperi]

saa nähä miten käy mut nyt pellossa kaura ja suojaviljassa heinä elikä haen kerääjäkasvituen tänävuonna puin kauran sit alkaa se paperilla tehtävät työt eli glyfo 15.9 suorakylvö heinälle 1,10 ja ens vuonna ilmoitus rehunurmelle

Mistäs lähtien heinä on ollut syysvilja? Vai eikö siinä ole eroteltu syysviljoja ja rehunurmia?

[SS]

Mavin syysilmoituksen ohjeessa on nyt lopultakin selvästi sanottu, että keräjääkasvit jos sängiltä lopettaa glyfosaaatilla, kelpaa tämä sänki siltikin kasvipeitteisyydeksi. En nyt niin höperö mielestäni vielä ole, mutta kyllä minusta Salon Lukiolla luennoilla asiaa kysyttiin, ja silloin annettiin tieto, että ei saisi myrkyttää sänkikerääjiäkään kasvipeitteisyyden saamiseksi. Kyllä glyfosaatin lupa on merkittävä helponnus, kun pääsee keväällä viljelemään heti, eikä vasta ruiskutus-odottelujen jälkeen. Kerääjäkasviviljoissa muutenkin on riski rikkakasveista, hyvä saada jo syksyllä pois.

Muuttaa jopa viljelysuunnitelmia.

Sitten toinen kuningasidea on nykyään käytössä, syys- ja kevätmuotoisten rypsien päällekkäisviljely, kerääjäkasvikorvauksen osalta erittäin toimiva lisätulo. Tämä antaa mainion rikkatorjunnan mahdollisuuden, haittaamatta viljelykasvia tahi aluskasvia.

Vie kyllä vilja + kerääjiä sata-nolla, juurikin juolavehnäntorjunnan mahdollisuuden ansiosta.

-SS-

[masto]

Joo mavin kelkka kääntyi, aiemmin ihan varmasti annettiin ymmärtää että glyfotettu kerääjä ei ole kelpaa kasvipeitteisyydeksi.

Onhan tuo kerääjä kyl rikkojen kannalta hankala. jos on hukkista niin pakko laittaa valko-apilaa jolle on yksi aine olemassa. Ja kun laittaa valkoapilaa niin ei jää jäljelle kuin express + mcpa rikkamyrkytykseen. Ja jos kylvää ruiskutuksen jälkeen niin ei ole mitään takeita että apilat edes itää. Ehdottomasti pitäisi rikkaäkeellä mullata jos ei kylvön yhteydessä kylvä.

[ajtn]

Rypsin alla on englannin raiheinä kasvanut hyvin. Ei tule läpi normaalista kasvustosta ja täyttää sitten huonot paikat, missä ei ole rypsi jostain syystä kasvanut, esim. veden vaivaat notkot yms.

Ei sitten kyllä oikeen kuole talvella, jotenka pitää kyntää syksyllä tai ainakin glyfottaa. Tuntuu olevan aika sitkeää kuolemaan glyfollakin. Viilujen välistä tuli tänä keväänä hiukan läpi, kun kylvöt venyivät niin pitkälle, mutta eipä suuremmin vehnän kasvua näyttänyt haittaavan. Melko harvaksi taas näytti starttilaatikon kautta kylvetty englannin raiheinä jääneen. Oli kuitenkin kasvustoa koko peltolohkolla.

Italian raiheinää en ole vielä kokeillut, kun pelottaa se, että se saattaa tulla viljasta läpi, jos jotain menee pieleen. Tuntuma on, että rypsin ja vehnän alle starttilaatikolla eli siis vantaiden kautta samalla ajolla kylvettynä onnistuu parhaiten ainakin savimailla. Tiheässä ohrassa tai kaurassa on aluskasvilla todella vähän elintilaa, ei siitä saa kuin tukihyödyn, jos sitäkään.

[SS]

Rypsin alla on englannin raiheinä kasvanut hyvin. Ei tule läpi normaalista kasvustosta ja täyttää sitten huonot paikat, missä ei ole rypsi jostain syystä kasvanut, esim. veden vaivaat notkot yms.

Ei sitten kyllä oikeen kuole talvella, jotenka pitää kyntää syksyllä tai ainakin glyfottaa. Tuntuu olevan aika sitkeää kuolemaan glyfollakin. Viilujen välistä tuli tänä keväänä hiukan läpi, kun kylvöt venyivät niin pitkälle, mutta eipä suuremmin vehnän kasvua näyttänyt haittaavan. Melko harvaksi taas näytti starttilaatikon kautta kylvetty englannin raiheinä jääneen. Oli kuitenkin kasvustoa koko peltolohkolla.

Italian raiheinää en ole vielä kokeillut, kun pelottaa se, että se saattaa tulla viljasta läpi, jos jotain menee pieleen. Tuntuma on, että rypsin ja vehnän alle starttilaatikolla eli siis vantaiden kautta samalla ajolla kylvettynä onnistuu parhaiten ainakin savimailla. Tiheässä ohrassa tai kaurassa on aluskasvilla todella vähän elintilaa, ei siitä saa kuin tukihyödyn, jos sitäkään.

Eihän tuo italoheinä viljasta läpi tule. Pitkää tähkää harvakseltaan roikkuu siinä viljan päällä, lehdet ovat ohuet ja liukkaat ja kaartuvat alaspäin. Vie 20 kg lannoitetyppeä ja 1,5% valkuaista vehnästä. Sinne se typpi sitten ojiin tihkuu talven aikana.

Rypsillä heinäaluskasvi on varmaan hiukan epävarma, jos laittaa Clamox tai Agil tai Fusilade tai TargaSuper. Juurikin heinämäisten rikkakasvien torjuntavuodeksi öljykasvia voisi käyttää ?
Apilakin taitaa olla vaikea aluskasvi saada säilymään Galeralta tms.

Tiheä ohra ja kaura ei saa olla kerääjäkasvi-toimenpiteen syntynen aluskasvin peittävyyden este ! Kevätvehnällä 400 kpl/m2 on riittävän harva. Matara kuitenkin valtasi apilakerääjän vehnän alla; puolikas Expressin + mcpa:n jälkeen. Ohralla en ole koittanut. Ainakin juolavehnä kuoli Elmerin alla.

-SS-