Esipuhdistusjätteet kuivaamon polttoaineeksi

[Shield]

Kysyisin mielipidettänne viljankuivaamon esipuhdistusjätteen siirrosta; minulle on rakentumassa pakettikuivaamo, johon tulee bioenergialla toimiva pannu. Esipuhdistusjätteen haluan siirtyvän suoraan putsarilta polttoainevarastoon (tiedän toisten paloviranomaisten kannan asiaan).

Kuivurivalmistajan ehdotus on, että jäte puhalletaan suoraan n. 100 kuutiota vetävään, suljettuun pottoainevarastoon ja vastaseinässä (4m päässä) oleva poistoilma-aukko päästää ylipaineen tilasta. Tässä vaihtoehdossa putki johdettaisiin ensiksi kuivurikoneiston viertä pitkin alas ja sitten n. 8 metrin vaakaputkella viljasiilojen alta polttoainevarastoon. Tässä vaihtoehdossa epäilyttää, kulkeeko jäte ensinnäkin tuon vaakaputkiosuuden tukkeutumatta? Toisekseen puhaltuuko ilma pölyn kanssa ulos kaikista varaston raoista vai ehtiikö pöly laskeutua ja erottua varastossa nätisti (vieläpä jos varasto lähes täynnä ja ilmatila pieni)?

Vaihtoehdoista toinen olisi laittaa kuivaamon ylätasanteelle sykloni ja sieltä putki varastoon. Putkelle muodostuisi kulmaa 65-astetta ja mietin tässäkin vaihtoehdossa, kuinka putki saattaa kostuessaan kerätä vapaasti putoavaa pölyä seinämiinsä ja tukkeutua jossain vaiheessa?

Kumpi vaihtoehdoista kuulostaa toteuttamiskelpoisemmalta? Toki asian voi käytännössä testata ja tarvittaessa muuttaa kantapään kautta koettuna...

[Pasi]

kulkeeko jäte ensinnäkin tuon vaakaputkiosuuden tukkeutumatta? Toisekseen puhaltuuko ilma pölyn kanssa ulos kaikista varaston raoista vai ehtiikö pöly laskeutua ja erottua varastossa nätisti (vieläpä jos varasto lähes täynnä ja ilmatila pieni)?

Vaihtoehdoista toinen olisi laittaa kuivaamon ylätasanteelle sykloni ja sieltä putki varastoon. Putkelle muodostuisi kulmaa 65-astetta ja mietin tässäkin vaihtoehdossa, kuinka putki saattaa kostuessaan kerätä vapaasti putoavaa pölyä seinämiinsä ja tukkeutua jossain vaiheessa?

Oma veikkaukseni:

Vaakaputki ei mene tukkoon jos varastossa on tarpeeksi suuri reikä/venttiili, josta esipuhdistimen ilma pääsee poistumaan. Pelkkiin "luomurakoihin" tms. en luottaisi

Hienoa pölyä puhaltuu kummassakin vaihtoehdossa enemmän tai vähemmän ulos. Joko syklonin yläpuolelle tai varaston ilmanpoistoreiästä. Jos varasto on hyvin täynnä eikä esipuhdistimen puhaltama ilma mahdu sopivasti kiertelemään varastossa, puhaltuu myös karkeampaa pölyä ulos.

[vilkku14]

(tiedän toisten paloviranomaisten kannan asiaan).

Mitä tarkoittaa "toisten"? Kyllä kaikilla pitäisi olla samat opukset käytössä!
On se sallittua, mutta järjestelmä pitää olla turvallinen ja sitä se tuskin on ainakaan suoralla putkella!

Tulkintaahan tuossa tulee mielestäni vain siitä, että periaatteessa kattihuone pitää rakentaa omaksi palo-osastoksi ja kun mietitään miten kuivuri toimii, niin toimintaperiaate tekee sen mahdottomaksi! Eli Rakm E9 mukaan yli 30kw kattilahuone pitää tehdä A-luokan rakennusmateriaalilla. (Kivi, Paroc-levy, muuraus) Mutta sitten on neliön kokoinen reikä sinne kuivaajan puolelle josta kuuma ilma puhalletaan kennoon. Eli periaatteessa se putki rikkoo ja tekee osastoinnin kuivaajan ja pannuhuoneen välillä turhaksi. Muihin ympäröiviin rakennuksiin osastointi kyllä toteutuu. Tästä syystä MMM asetus vaatii kuivaajan rakentamisen 15 m päähän muista rakennuksista tai toteuttamaan siihen kuivaajan ja muun rakennuksen (ei kuitenkaan tuotantolaitos) EIM 90 osastoivan seinän.

Sitten on eri asia jos kattilahuone on erillinen rakennus 8 metrin päässä kuivaajasta ja lämpö siirretään sinne putkistolla ja kuivaajassa on radiaattori, joka läpi ilma puhalletaan! Näin kuivaaja on yhtä paloteknistä osastoa, eikä siellä silloin ole edes tulisijaa.

Jos taas tehdään kotimaisella polttoaineella toimiva lämpölaitos eli kiinteän polttoaineen laitos niin siinä rakm. E9 vaatii "polttoaineen varasto muodostetaan omaksi palo-osastokseen." Käytännössä tarkoittaa sitä että polttoainevarasto on osastoitu EI30 rakentein.

Nyt jos puhallat tuon esipuhdistusjätteen toisesta palo-osastosta toiseen, niin se että miten siitä saa turvallisen, ettei synny mitään pölyräjähdystä tai miten palon leviäminen osastosta toiseen estetään, siitä syntyy se vaikein asia. Itse en ainakaan tiedä siihen mitään sellaista helppoa keksintöä. Ja siksi olisin helpompaa puhaltaa se johonkin konttiin yms. josta sitä voi lastata hakkeen kanssa vuorotellen, jolloin saa myös polttoaineesta tasalaatuista sille kattilalle.

Tää vain mun huomautuksena, mutta jokainen tekee niinkuin itse haluaa....

[Shield]

Juu, samat ovat säännöt kaikilla, mutta tulkitsijoita on useita ja monenlaisia...

[Amatööri]

Tässäkin asiassa jonkinlaisena pioneerina on toiminut ainakin Piiparin Risto Säätötulen vehkeillä ja sillä kyllä meni moskat suoraan stokerin pönttöön sykloonin kautta. Joskus juttelin hänen kanssaan aiheesta ja muistaakseni hänellä ei ollut siellä mitään poistoilman reikää vaan esipuhdistin muodosti strokerin säiliöön pienen ylipaineen ja syklooni oli suoraan stokerin säiliön yläpuolella.
Keskimäärin haketta meni kuulemma noin kuutio/hehtaarin jyvät. Kauralla haketta meni vähiten ja vehnällä eniten

[vilkku14]

Tässäkin asiassa jonkinlaisena pioneerina on toiminut ainakin Piiparin Risto Säätötulen vehkeillä

Juu tämäkin on tiedossa ja eiköhän se ole ollut jonkin sortin prototyyppi kuivaaja, joten yleensä järjestelmät kehittyvät aikaa myösten. Oli muuten myynnissäkin joku aika sitten kyseinen kuivaaja!

Kuva löytyy oppaan sivulta 26 Viljankuivaus kotimaisella polttoaineella
Opasta on muutenkin selailla jos aikoo kotimaisella lämmitellä kuivaajaa.

Mutta jos joku hyppää kaivoon, niin ei se tarkoita sitä että sinne kannattaa kaikkien hypätä

Itse mietin kyllä monesti sitä siltä kantilta, että jos kuivaaja palaa tai kärvähtää ja siinä yhteydessä selviää, että kyseinen viritys, josta palo on lähtenyt ei ole hyväksytty toteutus. Silloinhan siitä löytyy selkeä peruste mahdollisesti vähentää vakuutuskorvauksia. Toisin sanoen kannattaako 200 tonnin systeemiä pilata jonkun satasen tai tonnin säästöllä.

Mutta edelleen toistan että; jokainen tekee niinkuin itse haluaa....
(on siellä kaivossa vielä tilaa)

[Shield]

Tuon oppaan viimeisen tekstisivun 29 kuvassa, laitettu esipuhdistajan pölyt puhaltumaan suoraan vaihtolavalle. Putkissa myös pätkä vaakaa, eikä sykloneita. Vaihtolavalla ylipaine purkaantuu pressun ja laidan välistä, joten luulisi tuonkin pöllyttävän ympäristöä?

[Amatööri]

Noita paloturvallisuus määräyksiä kyllä kannattaa tarkistaa viranomaisilta. Esimerkiksi aikaisemmin alipaine kuivuriahan ei saanut tehrä muutenkuin vesikennolla ja nykyään saa normaalin pannun hyötysuhdetta parantaa vetämällä piippua pitkin lämmitettävän ilman pannuun. Toki piippu pitää olla hapokasta ja se on eri asia saavutetaanko sillä normaalissa öljypannussa merkittävää hyötyä. Biopannuissa hyöty voi olla suurempi, ainakin Risto kokemuksien mukaan se oli n. 4 astetta lämpöisempää kuin normaalisti

[Tumppi81]

Uusissa esiputsareissa kyllä riittää puhtia puhaltaa moskat pitkänkin matkanpäähän.
Mitähän tuola nytkin on 3m vaakassa 90 kulma 10 metriä alas 90 kulma 8m vaakassa 30 kulma ja sykloni, hyvin puhaltaa! Olikohan jokin perus ohje että yksi 90 mutka vastaa 6-7 m putkea puhallustehossa . eli ylimääräisiä mutkia kannattaa välttää.
Syklonista on 2m putki 45 kulmassa moska kärryyn ja hyvin juoksee, Ei tuo syklonikaan aivan kaikkea ilma virtausta poista, vaan tulee pientä puhuria myöskin moskien seasta. ei mene tukkoon putkenpää jollei ole muistanut kärryä siirtää... Tuohon palo hommaan en ota kantaa kun en ole perehtynyt asiaan. Ainoastaan mitä kaverilta kuullut kokemuksia niin oli ettei moskia kannata sotkea hakkeeseen vaan polttaa reilusti erillään, paljon helpompi säätää eri tällille kerralla mitä ihmetellä kun siilossa holvaa ja lämmöt mitä sattuun. Esiputsarin moskasta saa kuulemma rajut tehot irti verrattuna energia puu hakkeeseen.