kannattavuus
Valvoja: Farmari-ryhmä
Re: kannattavuus
Lokakuun alun hinta vehnälle vuonna 1987 löytyi: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870556
227 p/kg eli nyky rahassa 0,64 €/kg. ( Rahanarvolaskuri löytyy esim: http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakk ... 02504.html )
Tämän päivän hinnat ulkomuistista:
vehnä 0,185 €/kg
lannoite Y3 0,43 €/kg => eli kilo lannoitetta maksaa 2,3 kiloa vehnää
polttoöljy 0,8 €/l => 4,3 kg vehnää
huoltoyrittäjä 60 €/h => 324 kg vehnää
pellon vuokra 450 €/ha => 2,4 tn vehnää
Jostain pitäisi vielä löytää vuoden 1987 hintoja Y3:sta vastaavalle lannoitteelle, polttoöljylle, huoltajan tuntilaskutukselle ja pellon hehtaarivuokralle. Valmetin hinnaksi 7220 oli löytänyt 200 0000 mk eli vuoden 1987 vehnän hinnalla 88 tn vehnää. Nykyään Valtran A-sarjalainen noin 35000 € (ALV0) eli 189 tn vehnää. Vaikka traktorin reaalihinta on pudonnut 24 vuodessa niin vehnän arvossa mitattuna sen hinta on yli kaksinkertaistunut. Arvelisin että vehnän arvossa mitattuna muut mainitut hinnat ovat moninkertaistuneet samassa ajassa.
Tällä tavoin ajatellen pääsee mielestäni jyvälle miksi maataloudesta ei tahdo jäädä nykyään mitään käteen.
227 p/kg eli nyky rahassa 0,64 €/kg. ( Rahanarvolaskuri löytyy esim: http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakk ... 02504.html )
Tämän päivän hinnat ulkomuistista:
vehnä 0,185 €/kg
lannoite Y3 0,43 €/kg => eli kilo lannoitetta maksaa 2,3 kiloa vehnää
polttoöljy 0,8 €/l => 4,3 kg vehnää
huoltoyrittäjä 60 €/h => 324 kg vehnää
pellon vuokra 450 €/ha => 2,4 tn vehnää
Jostain pitäisi vielä löytää vuoden 1987 hintoja Y3:sta vastaavalle lannoitteelle, polttoöljylle, huoltajan tuntilaskutukselle ja pellon hehtaarivuokralle. Valmetin hinnaksi 7220 oli löytänyt 200 0000 mk eli vuoden 1987 vehnän hinnalla 88 tn vehnää. Nykyään Valtran A-sarjalainen noin 35000 € (ALV0) eli 189 tn vehnää. Vaikka traktorin reaalihinta on pudonnut 24 vuodessa niin vehnän arvossa mitattuna sen hinta on yli kaksinkertaistunut. Arvelisin että vehnän arvossa mitattuna muut mainitut hinnat ovat moninkertaistuneet samassa ajassa.
Tällä tavoin ajatellen pääsee mielestäni jyvälle miksi maataloudesta ei tahdo jäädä nykyään mitään käteen.
- Auts
- Luokka: >500hv
- Viestit: 800
- Liittynyt: 16 Helmi 2007, 17:47
- Paikkakunta: Etelä-Suomi-> Kanta-Häme-> Janakkala
Re: kannattavuus
Kaikkea sitä nurkista löytyy (pitäisikö enemmän olla huolissaan siitä, kun itse tietää tämmöisen sijainnin), otetaan nyt vuoden 1987 mapista.
Sen hetken rahaa.
Menoja
Traktorin vakuutus liikenne plus jokin kasko 493,96 plus 259,91
UUdet paripyörät 6560, työn osuus 450
MF 165:n vuosihuolto 650
Tynnyri Farmoil Universal 10W-30 1550
ESa Patu 330 Äes 8900
Ylö Viska 600 4100
Kaivuutyö (kaivuri) 175/h
Seolottu sora 3 km:n päähän 14,45 /kuutio
AIV 2 / (30 litran pönttö) 119,40
LAskutuslisä 5
Maavuokra /ha 400
Maatalousnäyttelyn lippu+ paikotus 40+ 10
NPK-lannoite /kg 118,35
Vuosi Käytännön maamiestä (kestotilaus?) 249
Pehtoori 75 vaunu 14 000
Talvilaadun polttoöljy 2501 litraa 2721,09
Punnitusmaksu Turengin sokeritehtaalla(ei juurikkaista) 20
Hydrauliikan lisälohkon asennustyö per tunti (Olisko hultomiehen tuntitaksa) 144,40
Paperivalokopio 5,20
Farmi takakuormain 7500
Siemenkauraa 335 / ???
Timotein siemen 10 kg 310
Tulopuolta
Maitolitra (peruslaatu) 2,445
Sen hetken rahaa.
Menoja
Traktorin vakuutus liikenne plus jokin kasko 493,96 plus 259,91
UUdet paripyörät 6560, työn osuus 450
MF 165:n vuosihuolto 650
Tynnyri Farmoil Universal 10W-30 1550
ESa Patu 330 Äes 8900
Ylö Viska 600 4100
Kaivuutyö (kaivuri) 175/h
Seolottu sora 3 km:n päähän 14,45 /kuutio
AIV 2 / (30 litran pönttö) 119,40
LAskutuslisä 5
Maavuokra /ha 400
Maatalousnäyttelyn lippu+ paikotus 40+ 10
NPK-lannoite /kg 118,35
Vuosi Käytännön maamiestä (kestotilaus?) 249
Pehtoori 75 vaunu 14 000
Talvilaadun polttoöljy 2501 litraa 2721,09
Punnitusmaksu Turengin sokeritehtaalla(ei juurikkaista) 20
Hydrauliikan lisälohkon asennustyö per tunti (Olisko hultomiehen tuntitaksa) 144,40
Paperivalokopio 5,20
Farmi takakuormain 7500
Siemenkauraa 335 / ???
Timotein siemen 10 kg 310
Tulopuolta
Maitolitra (peruslaatu) 2,445
Re: kannattavuus
Mainiota, kiitoksia paljon näistä. Mutta NPK lannoite, mikä yksikkö mahtaa olla, sillä ei se sentään ole voinut maksaa 118 mk/kg. Voisiko tuo olla yhden 50 kg säkin hinta?
Maavuokra ennen 400 mk/ha => 176 kg vehnää nyt 2400 kg vehnää
Polttoöljy ennen 1090 mk/1000 litraa => 480 kg vehnää nyt 4300 kg vehnää
Huoltotaksa ennen 144,4 mk/h => 63,6 kg/vehnää nyt 324 kg vehnää
Eli näistä laskien:Auts kirjoitti: Maavuokra /ha 400
NPK-lannoite /kg 118,35
Talvilaadun polttoöljy 2501 litraa 2721,09
Hydrauliikan lisälohkon asennustyö per tunti (Olisko hultomiehen tuntitaksa) 144,40
Maavuokra ennen 400 mk/ha => 176 kg vehnää nyt 2400 kg vehnää
Polttoöljy ennen 1090 mk/1000 litraa => 480 kg vehnää nyt 4300 kg vehnää
Huoltotaksa ennen 144,4 mk/h => 63,6 kg/vehnää nyt 324 kg vehnää
- Cultor
- Luokka: >500hv
- Viestit: 615
- Liittynyt: 08 Loka 2005, 19:20
- Paikkakunta: Kahden kaupungin välissä
Re: kannattavuus
Natriumpit Y SS 1,201 mk/kgCarnivor kirjoitti:Mainiota, kiitoksia paljon näistä. Mutta NPK lannoite, mikä yksikkö mahtaa olla, sillä ei se sentään ole voinut maksaa 118 mk/kg. Voisiko tuo olla yhden 50 kg säkin hinta?
Eli näistä laskien:Auts kirjoitti: Maavuokra /ha 400
NPK-lannoite /kg 118,35
Talvilaadun polttoöljy 2501 litraa 2721,09
Hydrauliikan lisälohkon asennustyö per tunti (Olisko hultomiehen tuntitaksa) 144,40
Maavuokra ennen 400 mk/ha => 176 kg vehnää nyt 2400 kg vehnää
Polttoöljy ennen 1090 mk/1000 litraa => 480 kg vehnää nyt 4300 kg vehnää
Huoltotaksa ennen 144,4 mk/h => 63,6 kg/vehnää nyt 324 kg vehnää
SS tarkoitti muistaakseni suursäkissä, hinta oli eri kuin pikkusäkeissä.
Re: kannattavuus
Täytyy ehkä myös huomioida että osa vehnän hinnasta siirtyi tukien kautta saataviin "yön yli" 1995, mikä hieman vääristää tuota nyt tarvittavaa kilomäärää.
-
viljanviljelijä
- Luokka: yli 200 hv
- Viestit: 238
- Liittynyt: 10 Joulu 2005, 18:08
- Paikkakunta: varsinais-suomi
Re: kannattavuus
Juuri tämä usein unohtuu, kun muistellaan niitä kultaisia aikoja.Cultio kirjoitti:Täytyy ehkä myös huomioida että osa vehnän hinnasta siirtyi tukien kautta saataviin "yön yli" 1995, mikä hieman vääristää tuota nyt tarvittavaa kilomäärää.
Mm. vuoden -87 syksyllä oli kovasti märkää, kun sitä vehnää yritettiin lokakuun lopulla puida. Jos silloin puolet tuloista olisi tullut nykytyyliin tukina, olisi monen tilan kannattavuus ollut paljon parempi. Lisäksi kannattavuutta parantavat investoinnit olivat vaikeita rahan ollessa tiukassa pankeissakin ja kotieläinkiintiöitä jaettiin (jos jaettiin)pärstäkertoimella.
-
ahma450
- Luokka: yli 100 hv
- Viestit: 127
- Liittynyt: 03 Syys 2011, 14:37
- Paikkakunta: Itäinen eteläpohjanmaa
Re: kannattavuus
Kyllä homma oli kuitenkin helpompaa kultaisella -80 luvulla,itse ostin-89 welger pikkupaalaimen 35000mk.Urakoin silläalkuvuosina n.10000 paalia vuos markan paali,kone oli 3vuodessa tienattu(ottaen huomioon ,että myös omat paalattiin)Nykyään ,jos meinaa johonkin urakkaan päästä kiinni,investounnit on aivan toisessa mittakaavassa.
Re: kannattavuus
Kuinka suuri osuus tuosta vehnän hinnasta oli tuettua ennen vuotta 1995? Eikös se kumminkin ollut niin että kotimaassa maksettiin paljon yli maailman markkina hintojen?Cultio kirjoitti:Täytyy ehkä myös huomioida että osa vehnän hinnasta siirtyi tukien kautta saataviin "yön yli" 1995, mikä hieman vääristää tuota nyt tarvittavaa kilomäärää.
Re: kannattavuus
Jaa on joskus maksettu paljon yli maailman markkina hintojen? Se selittääkin sen, miksi nyt maksetaan reilusti alle markkinahintojen, ottavat vahinkoa takaisin...bouli kirjoitti:Kuinka suuri osuus tuosta vehnän hinnasta oli tuettua ennen vuotta 1995? Eikös se kumminkin ollut niin että kotimaassa maksettiin paljon yli maailman markkina hintojen?Cultio kirjoitti:Täytyy ehkä myös huomioida että osa vehnän hinnasta siirtyi tukien kautta saataviin "yön yli" 1995, mikä hieman vääristää tuota nyt tarvittavaa kilomäärää.
Re: kannattavuus
Suomessa ei ole muutamaan vuosikymmeneen maksettu viljasta tai muistakaan täällä tuotetuista maataloustuotteista maailman markkinahintoja. Eikä makseta nytkään, vaan hinta tuntuu seuraavan EU:n sisäisiä hintoja. EU:n ulkorajoilla on aika monella peruselintarvikkeella yhtä suuri tullimuuri kuin Suomen rajalla oli jäsenyyttä. Sekä tuonti että vienti on säädeltyä. Hinta on nyt toki lähempänä maailman markkinahintaa.Mikama kirjoitti:Jaa on joskus maksettu paljon yli maailman markkina hintojen? Se selittääkin sen, miksi nyt maksetaan reilusti alle markkinahintojen, ottavat vahinkoa takaisin...bouli kirjoitti:Kuinka suuri osuus tuosta vehnän hinnasta oli tuettua ennen vuotta 1995? Eikös se kumminkin ollut niin että kotimaassa maksettiin paljon yli maailman markkina hintojen?Cultio kirjoitti:Täytyy ehkä myös huomioida että osa vehnän hinnasta siirtyi tukien kautta saataviin "yön yli" 1995, mikä hieman vääristää tuota nyt tarvittavaa kilomäärää.
- Asikeikuli
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 408
- Liittynyt: 31 Maalis 2006, 11:54
- Paikkakunta: Kiuruvesi
Re: kannattavuus
Kauppalehti.EU-komissio julkistaa tänään ehdotuksensa unionin maatalouspolitiikan uudistamiseksi vuodesta 2014 alkaen.
MaatalouskomissaariDacian Ciolos esittelee komission ehdotuksen Brysselissä.
Komission ehdotusten ei odoteta merkittävästi heikentävän Suomen maatalouden saamia tukia. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi viime viikolla Suomen olevan pääpiirteissään tyytyväinen komissiolta tulossa olevaan ehdotukseen.
Myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on suhtautunut huojentuneesti komission ehdotukseen, sillä ehdotuksessa ei olla leikkaamassa Suomelle tärkeiden epäsuotuisien alueiden LFA-tukia.
Sen sijaan MTK:ssa ollaan huolissaan siitä, että EU-maiden maatalouden viherryttäminen eli ympäristöystävällisyyden lisääminen kasvattaa jo entuudestaan massiivista tukibyrokratiaa.
Komission ehdotuksen jälkeen maatalouspolitiikan uudistus etenee unionin jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsiteltäväksi.
Maatalouspolitiikka on yksi EU:n tärkeimpiä toimialoja. Esimerkiksi unionin vuosien 2007–13 budjetissa maatalous on toiseksi suurin menokohde 35 prosentin osuudellaan.
Koskahan saadaan tarkempaa tietoa?
Re: kannattavuus
Uudistuksesta på engelska: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAct ... anguage=en
Pikaiseen katsomalla aika odotettua. Miten tämä sitten vaikuttaa luonnonhaittakorvauksiin ja ympäristötukeen on sitten eri juttu. Tuo CAP:n viherryttäminen kun luo paineita kiristää ympäristötukiohjelmaa minun ymmärtääkseni.
edit:
Tuossa vielä komission suomenkielinen pressijulkaisu:
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAct ... anguage=en
Pikaiseen katsomalla aika odotettua. Miten tämä sitten vaikuttaa luonnonhaittakorvauksiin ja ympäristötukeen on sitten eri juttu. Tuo CAP:n viherryttäminen kun luo paineita kiristää ympäristötukiohjelmaa minun ymmärtääkseni.
edit:
Tuossa vielä komission suomenkielinen pressijulkaisu:
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAct ... anguage=en
- nuffieldmaster
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 458
- Liittynyt: 30 Joulu 2006, 18:16
- Paikkakunta: Ilomantsi
- Viesti:
Re: kannattavuus
Olen tässä koettanut pyöritellä ja laskea kaikenlaista.
Omalla pienviljelystilalla on kalusto suht. ajantasalla viljan ja heinän viljelyyn. Rakennuksissa ja varastoissa on suurimmat investointitarpeet seuraavan 5 v ajalla.
Tällä seudulla on monet isännät lopettaneet ja pellot menneet pajukoksi ja pudonneet järjestelmästä. Nyt itsellä on olettettavasti ensikeväänä n. 20 ha viljeltävää peltopinta-alaa josta vain 10 ha tukijärjestelmän piirissä tuellisina, lopuskoissa ei mitään tukia. Jos näitä tuettomia peltoja hankkisi omistukseen, olisi niitä mahdollista hankkia n. 10 km säteellä 20-40 ha lisää.
Kuivaheinän viljelyssä olen laskenut hintoja jotka kattavat kulut ja saa sopivan katteen ilman tukia. Tähän koetan kohdallani nyt pyrkiä. Toistaiseksi kysyntää heinille on ollut, joten kokeillaan, hinnoittelen ensikesänä heinän sillä hintaa mitä sen pitäisi olla. Mielestäni koko eu-hömpötys edistää vain keskusliikkeiden katteita, ja tuo ylläoleva uusi juttukin täyttä paskaa, aivan täyttä paskaa.
Itse odotan aikaa, että kaikki pellot, niin nämä pajukot kuin muutkin ovat taas samalla viivalla muiden peltoalueiden kanssa arvossaan. Ja se päivä ei välttämättä ole kaukana...
Omalla pienviljelystilalla on kalusto suht. ajantasalla viljan ja heinän viljelyyn. Rakennuksissa ja varastoissa on suurimmat investointitarpeet seuraavan 5 v ajalla.
Tällä seudulla on monet isännät lopettaneet ja pellot menneet pajukoksi ja pudonneet järjestelmästä. Nyt itsellä on olettettavasti ensikeväänä n. 20 ha viljeltävää peltopinta-alaa josta vain 10 ha tukijärjestelmän piirissä tuellisina, lopuskoissa ei mitään tukia. Jos näitä tuettomia peltoja hankkisi omistukseen, olisi niitä mahdollista hankkia n. 10 km säteellä 20-40 ha lisää.
Kuivaheinän viljelyssä olen laskenut hintoja jotka kattavat kulut ja saa sopivan katteen ilman tukia. Tähän koetan kohdallani nyt pyrkiä. Toistaiseksi kysyntää heinille on ollut, joten kokeillaan, hinnoittelen ensikesänä heinän sillä hintaa mitä sen pitäisi olla. Mielestäni koko eu-hömpötys edistää vain keskusliikkeiden katteita, ja tuo ylläoleva uusi juttukin täyttä paskaa, aivan täyttä paskaa.
Itse odotan aikaa, että kaikki pellot, niin nämä pajukot kuin muutkin ovat taas samalla viivalla muiden peltoalueiden kanssa arvossaan. Ja se päivä ei välttämättä ole kaukana...
- junttieinari
- Luokka: yli 300 hv
- Viestit: 380
- Liittynyt: 09 Maalis 2008, 18:27
- Paikkakunta: Pohjois-Savo
Re: kannattavuus
Here we go again:
"Tukien rajoittamisen ohella komissio haluaa lisätä EU-maiden maatalouden ympäristöystävällisyyttä, vahvistaa viljelijöiden asemaa markkinoilla, tukea nuoria viljelijöitä sekä yksinkertaistaa maataloustukijärjestelmää."
-Kauppalehti-
"Tukien rajoittamisen ohella komissio haluaa lisätä EU-maiden maatalouden ympäristöystävällisyyttä, vahvistaa viljelijöiden asemaa markkinoilla, tukea nuoria viljelijöitä sekä yksinkertaistaa maataloustukijärjestelmää."
-Kauppalehti-
Re: kannattavuus
Kannattaisikohan siirtyä päätoimiseksi viljelijäksi??
Olen laskeskellut että viljelyyn täyspainoisesti panostamalla saisin kiloja hehtaarille ja kustannuksia paremmin kohdennetua. Tällä saisin laskelmissani palkkatuloni korvattua Ja muutenkin olis aikaa enemmän paneutua viljelyyn ja metsiin. Itsellä on on viljelyalaa ja metsäalaa sen verran että siellä saisi töitä vuoden jokaiselle päivälle.
Nyt kaikkea joutuu hoitamaan vasemmalla kädellä, sekä tarvitsen kaikkien hommien hoitoon vanhojen isäntien avun, joka tuntuu kohtuuttomalta eläkeläisiä kohtaan.
Palkka tyostäni saama korvaus on ihan mukava. En ole ura ihminen enkä saa työstäni mitään vibroja, olen siellä vain ja ainostaan palkan ja taloudellisen varmuuden takia.
Velkaa on tilasta, ostomaista ja omasta talosta, tosin vuokramaatkaan eivät ihan ilmaisina tuleet. Vaimo onneksi käy ulkopuolella töissä.
Mutta silmäpussit, tressi ja maha meinaa kasvaa liikaa nykyisellä muodolla, mutta rohkeus hypäämään junasta ei meinaa riittää. Ikää on +30v
Vinkkejä ja mielipiteitä ottaisin mielelläni päätoimisilta viljeliöiltä
Olen laskeskellut että viljelyyn täyspainoisesti panostamalla saisin kiloja hehtaarille ja kustannuksia paremmin kohdennetua. Tällä saisin laskelmissani palkkatuloni korvattua Ja muutenkin olis aikaa enemmän paneutua viljelyyn ja metsiin. Itsellä on on viljelyalaa ja metsäalaa sen verran että siellä saisi töitä vuoden jokaiselle päivälle.
Nyt kaikkea joutuu hoitamaan vasemmalla kädellä, sekä tarvitsen kaikkien hommien hoitoon vanhojen isäntien avun, joka tuntuu kohtuuttomalta eläkeläisiä kohtaan.
Palkka tyostäni saama korvaus on ihan mukava. En ole ura ihminen enkä saa työstäni mitään vibroja, olen siellä vain ja ainostaan palkan ja taloudellisen varmuuden takia.
Velkaa on tilasta, ostomaista ja omasta talosta, tosin vuokramaatkaan eivät ihan ilmaisina tuleet. Vaimo onneksi käy ulkopuolella töissä.
Mutta silmäpussit, tressi ja maha meinaa kasvaa liikaa nykyisellä muodolla, mutta rohkeus hypäämään junasta ei meinaa riittää. Ikää on +30v
Vinkkejä ja mielipiteitä ottaisin mielelläni päätoimisilta viljeliöiltä