Helteen jälkeen ruiskuttamaan

[meijerikkö]

Kuinka pian helteen jälkeen voi viljamaalta ruiskuttaa rikkoja, niin että rikat kaatuu ja vilja jää.
Voikos mitään tankkiseosta edes aatella. Rikka-aine / tautiaine / lehtilannos.

[kevinc]

Mä olin tänä aamuna 6-7 aikaan ajelemassa Ariane S:n vehnäpeltoon. Vehnässä oli keskimäärin vasta 3 lehteä, mutta rikat alkas olla jo aika isoja, niin päätin mennä.

Illalla kävin katsomassa, niin rikkojen lehdetkin oli aivan supussa, ilmeisesti kuumuudesta johtuen. Aamulla olivat ihan normaalin näköisiä.

Rypsikin oli pölähtänyt mukavasti, Galeraa pitäisi kai viimeistään viikonloppuna käydä ajamassa, jos meinaa tuon uusimman ohjeen mukaan ruiskutella 4-lehtivaiheessa viimeistään. En tiedä sitten kumpi olisi parempi, odotella ensi viikolle jähtyvää keliä ja ajaa vähän isommille vai noudattaa tiukasti tuota ohjetta ja käydä aamuvarhaisella, vaikka hellettä onkin.

[SS]

Kuinka pian helteen jälkeen voi viljamaalta ruiskuttaa rikkoja, niin että rikat kaatuu ja vilja jää.
Voikos mitään tankkiseosta edes aatella. Rikka-aine / tautiaine / lehtilannos.

Jos on suorakylvöä tai olkipahnaviljelyksiä, täysannos tautiaineita, aamuyöstä. Maa on olkien alla kosteaa, joten tauditkin saavat voimaa. Kynnettyyn kylvetty on niin kuivaa, että ehkä niistä kämmenen railoista voisi tautimönkiäinen hiipiä, ei muusta tuhkasta kyllä ole taudeille ponnistusvoimaa.

Muutenkin voisi arvella, että tautiaineet ovat vielä ehkä vähän aikaista, kannattaisi ennemmin panostaa T3-ruiskutukseen, jolla saa useiden kokeiden perusteella aineista parhaan hyödyn.

Voisi tautitilannetta vähän tarkastella hellesäällä:
Ohran verkkolaikku:
-itiöt itävät harvoin, jos lämpötila on 20 astetta tai enemmän. Kuumassa verkkolaikku ei leviä nopeasti.
Härmät:
-härmän itiöt itävät parhaiten noin 18 – 22 asteen lämpötilassa ja korkeassa suhteellisessa kosteudessa. Kuumassa leviäminen pysähtyy.
Ruostetaudit:
-ruostetauteja ehkäisee päiväsaikaan yhtäjaksoinen auringonpaahde. Tämä estää ruostesienten itiöitä itämästä kasvin lehdellä ja infektio jää tällöin tulematta
Septoria ja lehtilaikut:
-nämä ilmenevät pahemmin vasta tähkälletullessa ja ovat vaarallisia lippulehdelle ja tähkälle, kevätviljoilla heinäkuulla. Torjunta lienee silloin kannattavinta.
- ruiskutuksen on hyvä perustua viljelytarkkailuun ja tautien tunnistamiseen, tämähän on tuon integroidun viljelyn - vai mikä sen nyt on - perusohje, jota tuskin kovin paljon tavanomaisessa viljelyssä käytetään.

Lähteitä: Maatilan Pirkka
Farmit.net
Kasvitautiennusteet

Juu, ei pienannosaine lehtivirkisteen kera yksinään viljaa vikuuta ja aamukasteen jälkeen rikkaruoho imee sen myrkyn hyvin. Lämpö kuitenkin lienee eduksi teholle. Ainakin Etelä-Suomessa on vielä toistaiseksi ollut suhteellinen kosteus öisin jopa alle 75% eli ei kovin märkää kuitenkaan.

-SS-

[aurajokilaivuri]

Viime vuonna kaikki rypsit ruiskutettiin galeralla samaan aikaan, ja syksyllä selvästi paras sato oli viimeisenä kylvetyssä, eli pienimpänä ruiskutetussa. Saattoi toki olla sattumaakin.

Tautiaineille taitaa tosiaan olla turhan aikaista jos mitään ei näy. Itse ainakin olen noita ajanut vasta tähkälle tullessa jos/kun jotain oireita näkyy, joinakin vuosina on aineet jääneet varastoon kun ei ole vaan ole näkynyt oireita esim rapsin jälkeen. Viljelykierto tuntuu kyllä olevan tehokkaampi kuin aineet. Viljelyhommia aloitellessa tuli ajettua rikkaruiskutuksen yhteydessä jotain puoliannoksia, mutta väittäisin että meni hukkaan. Suorakylvöllä tai kevytmuokkauksella samaa saman perään tilanne on tietysti ihan toinen mutta silloinkin pitäisi kyllä katsoa tilanteen mukaan ja jos on tarvetta niin riittävä annos. Jokainen turha ruiskutus on tulevaisuudessa poissa aineen tehosta silloin kun sitä oikeasti tarvitaan.

[SS]

Suorakylvöllä tai kevytmuokkauksella samaa saman perään tilanne on tietysti ihan toinen mutta silloinkin pitäisi kyllä katsoa tilanteen mukaan ja jos on tarvetta niin riittävä annos. Jokainen turha ruiskutus on tulevaisuudessa poissa aineen tehosta silloin kun sitä oikeasti tarvitaan.

Täällä aika harva kertoo laittavansa jopa 5-6 aineen yhdistelmiä heti rikkaruiskutuksesta alkaen, vaikka laittaisikin. Todellisuudessa ainevalmistajien sisäpiiriasiakkaat tietävät, että esimerkiksi rutiininomainen strobien käyttö on sadon kasvattamista niillä viimeisillä prosenteilla, eli käytetään kasvien stressinsietokykyä parantamaan. Suomessa ei ole myyntipäällykseen lisätty näitä koetulosten pohjalta muualla maailmassa esiintyviä mainoksia, kuten "kuivuuden ja muiden rasitusten sietoa lisäävä, yleisesti sadontuottoa parantava"

Yleinen etu - esimerkiksi resistenssiongelmat ym - on jälleen ristiriidassa erityisen edun kanssa. Jos 1000 ha:lta saa ruiskutuksella parillakympillä riskittä satasen takaisin, eikö ruiskutusta silloin tehtäisi katsomatta edes viljaa ?

-SS-

[Rubinjo]

Suomessa ei ole myyntipäällykseen lisätty näitä koetulosten pohjalta muualla maailmassa esiintyviä mainoksia, kuten "kuivuuden ja muiden rasitusten sietoa lisäävä, yleisesti sadontuottoa parantava"

Comet Plussaan tollanen teksti piti tulla.

[Rubinjo]

Suorakylvöllä tai kevytmuokkauksella samaa saman perään tilanne on tietysti ihan toinen mutta silloinkin pitäisi kyllä katsoa tilanteen mukaan ja jos on tarvetta niin riittävä annos.

Jos tollasen hairahtuu, niin ei siinä paljon kattella tarvi. Torjunta joka tapauksessa.