Vaihteistojen tehon kulutus

[lynx]

Onko missään tutkimuksia kuinka paljon traktorit hukkaa tehoja välillä moottori tienpinta?
Tuntuu että tuoreemmat traktorit yleensä ovat laiskempia vetämään kuin vanhemmat täysin mekaaniset laatikot?
Osa erosta tulee tietty tehon mittaustavan muutoksesta DINistä ISO;n (8-12%). Tietty myös koneitten omapainot on kasvanut vuosien myötä, apua joskus, haittaa joskus.

[MB TRAC]

Tuntuu että tuoreemmat traktorit yleensä ovat laiskempia vetämään kuin vanhemmat täysin mekaaniset laatikot?
Osa erosta tulee tietty tehon mittaustavan muutoksesta DINistä ISO;n (8-12%).

Molemmat asiat vaikuttaa, aikoinaan NH135 omistaja valitti kun ei jaksa kylvää kuten vanhempi/pienempitehoinen.
Valmet 8000 meni vaihdossa 140 tehoiseen joka ei jaksa muokata, nyt tulos jokin 190 versio (muistaakseni)

Tuota tietoa ei konekauppiaiden painostuksesta julkisteta, ensin myydään 140 hv , hetkenpäästä saadaan myytyä 170 hv tehoinen jotta liikkuu entiseen vauhtiin.

[Cultio]

En näe mitä hyötyä tuosta tiedosta olisi. Meinaatko että uusi Fendt Vario jää kauppaan koska enemmän prosentteja jää vauhtipyörän ja tapin välille kuin A-Valtrasta, jossa koko traktori on tehty yhdestä kappaleesta? Tietysti hyötysuhde on eri mutta niin ovat ominaisuudetkin.

Eikö se riitä että mitataan tappiteho (tai rengasteho, jos se on mahdollista mitata) ja vertaat sitä hintaan, eli paljonko maksat hevosvoimista?

Eroja tietysti on, esim DLG:n mittauksissa Sisun sama moottori eri traktoreissa antaa eri kulutuksen g/kWh, tämä johtunee moottorin perään kytketyistä eri vaihteistoista ja pumpuista, sekä niiden sisäinen kitka jne. Minun mielestäni suurempaa säästöä saisi jos dieselmoottorin hyötysuhteen saisi yli 50%, sen sijaan että mietitään tuleeko tapista 89% vai 92% moottorin tehosta, joka on jo hukannut 2/3 syötetystä energiasta.

[Carnivor]

Mielenkiintoinen kysymys. DLG on ainakin tehnyt testejä. Esimerkiksi:
JD 6820 Autoquad
http://www.dlg-test.de/pbdocs/traktoren ... Quad_e.pdf
Moottorin kierrosnopeudella 1950 rpm, moottoriteho 99,7 kw ja vetoteho 88,1 kw, polttoaineen ominaiskulutus vetoteholla 266 g/kwh eli voimansiirtoon näyttäisi jäävän noin 11,6 kw joka on 11,6 % moottoritehosta

JD 6920 Autopowr
http://www.dlg-test.de/pbdocs/traktoren ... Powr_e.pdf
Moottoriteho 115,1 kw ja vetoteho 95,6 kw polttoaineen ominaiskulutus vetoteholla 275 g/kwh, eli voimansiirto hukkaa 19,5 kw joka 16,9 % moottoritehosta.

Kuinka helposti tuollaisen 8 kw sitten huomaa käytännön työssä on eri juttu.

Lisätään vielä linkki DLG:n julkaisemiin testeihin.
http://www.dlg.org/tractors.html

Valtra T140 varmaan Hitech vaihteistolla
Moottoriteho 97,5 kw, vetoteho 82,6 kw jolla polttoaineenkulutus 276 g/kwh, voimansiirto hukkaa 14,9 kw joka on 15,2 % moottoritehosta.

[zetor8045]

http://www.ltr-racing.com/ ja sen jälkeen vetää ja pienemmällä löpönkulutuksella

[lynx]

En näe mitä hyötyä tuosta tiedosta olisi. Meinaatko että uusi Fendt Vario jää kauppaan koska enemmän prosentteja jää vauhtipyörän ja tapin välille kuin A-Valtrasta, jossa koko traktori on tehty yhdestä kappaleesta? Tietysti hyötysuhde on eri mutta niin ovat ominaisuudetkin.

Eikö se riitä että mitataan tappiteho (tai rengasteho, jos se on mahdollista mitata) ja vertaat sitä hintaan, eli paljonko maksat hevosvoimista?

Eroja tietysti on, esim DLG:n mittauksissa Sisun sama moottori eri traktoreissa antaa eri kulutuksen g/kWh, tämä johtunee moottorin perään kytketyistä eri vaihteistoista ja pumpuista, sekä niiden sisäinen kitka jne. Minun mielestäni suurempaa säästöä saisi jos dieselmoottorin hyötysuhteen saisi yli 50%, sen sijaan että mietitään tuleeko tapista 89% vai 92% moottorin tehosta, joka on jo hukannut 2/3 syötetystä energiasta.

Tappitehoakaan ei nykyisin ilmoiteta vaan pelkästään moottoriteho. Ei kukaan varmaan ostopäätöstä tee tuollaisen asian vuoksi, mutta vaikuttaa se kokonais päätökseen. 15% tehosta kuluu ennen tienpintaa, kuulostaa suurelta lukemalta mutta ymmärtäähän sen kun tietää monenko hammasrattaan ja hydrauliikkapakan kautta voima välittyy.
Kai se totuus on vaan että jos ennen olet työt tehnyt hyvin 90 luvun 100 hv traktorilla ja ostat nyt uuden ja aiot samat työt tehdä, niin luvut on jotain 120-130hv

[Carnivor]

Useimmiten traktrori vaihtuu suurempaan, mutta onko se tarpeellista on toinen juttu. Jos kovaa laatikkoa edustaa Valtra Hitech ja JD Autopowr moderneja portaattomia, niin ei niissä näyttäisi DLG:n mukaan isoa eroa olevan. Käsittääkseni DLG:n vetotehomittaukset tehdään vetämällä jarruvaunua, joten tuloksen pitäisi olla aika luotettava.

[eberi]

En tiedä hukkaako, mutta isot Fendtit on järjestään huonoja tr-vetokisoissa. Laatikko heittää heti pienemmälle kun vetovastus vähän kasvaa, ja meno muuttuu mateluksi.

[aurajokilaivuri]

Tappitehoakaan ei nykyisin ilmoiteta vaan pelkästään moottoriteho.

Jenkkiesitteissä on moottori- ja tappiteho erikseen.

Kysehän ei ole pelkästään siitä monenko pakan ja hammaspyörän kautta voima välittyy, nykytraktorissa on paljon muutakin pyöritettävää: ohjaustehostinta, ilmastointilaitetta, hydraulipumppua jne.

Sitten on vielä muita tekijöitä, kuten isommat nopeudet, mäennousu viittäkymppiä taita haukata tehoa nelinkertaiseisesti tehoa 25 km/h nopeuteeen verrattuna.

Sekä psykologinen efekti: kun moottorin pauhu yrittää rikkoo tärykalvoja ja koppi ravistaa niin että maisema näkyy kahtena ja paksu savu tupruua pakoputkesta, koneessa tuntuu olevan voimaa huomattavasti enemmän kuin sellaisessa jossa ainoa havainto on vauhdin hyytyminen.

[Cultio]

moottorin pauhu yrittää rikkoo tärykalvoja ja koppi ravistaa niin että maisema näkyy kahtena ja paksu savu tupruua pakoputkesta, koneessa tuntuu olevan voimaa huomattavasti enemmän kuin sellaisessa jossa ainoa havainto on vauhdin hyytyminen.

Tuolla periaatteella Sampo 500 pärjäisi erinomaisesti vetokisoissa.
Pätee myös päinvastoin: jenkkiautoissa on V8 ja näköä ja ääntä ja "vääntöä" kehutaan maasta taivaisiin, mutta kellolla mitattuna 0-100 vie 15 sek ja 60 - 120 minuutin...

Jos kovaa laatikkoa edustaa Valtra Hitech ja JD Autopowr moderneja portaattomia, niin ei niissä näyttäisi DLG:n mukaan isoa eroa olevan. Käsittääkseni DLG:n vetotehomittaukset tehdään vetämällä jarruvaunua, joten tuloksen pitäisi olla aika luotettava.

Koneviestissä turbiini oli kauttaaltaan hieman heikompi vetämään ja suurempi kulutukseltaan kuin kovalaatikko-veljensä. Mutta ero siinäkin kN tai kW luokkaa, sillä skaalalla tarkoitti n 3-4% heikompaa hyötysuhdetta turbaanille. Mielestäni käyttökohde ratkaisee, monitoimikoneeseen ero on niin pieni että ominaisuudet korvaa taloudellisuuden puutteet. Tuleekohan tehtaalta kovat ja pehmeät laatikot eri ohjelmistoilla, eli moottorin viritysaste on korkeampi mitä enemmän on pyöritettävää, jotta nettohevosvoimat olisivat samat mutta kulutus ehkä toleranssien sisällä? Eli jos Fendtin 200 hv moottori otetaan irti ja laitetaan penkkiin, niin se voisi olla 250 hv kun vastaava Hitech 200 hv irrallisena olisikin vain 220 hv?

[tonii]

Koneviestissä turbiini oli kauttaaltaan hieman heikompi vetämään ja suurempi kulutukseltaan kuin kovalaatikko-veljensä. Mutta ero siinäkin kN tai kW luokkaa, sillä skaalalla tarkoitti n 3-4% heikompaa hyötysuhdetta turbaanille. Mielestäni käyttökohde ratkaisee, monitoimikoneeseen ero on niin pieni että ominaisuudet korvaa taloudellisuuden puutteet. Tuleekohan tehtaalta kovat ja pehmeät laatikot eri ohjelmistoilla, eli moottorin viritysaste on korkeampi mitä enemmän on pyöritettävää, jotta nettohevosvoimat olisivat samat mutta kulutus ehkä toleranssien sisällä? Eli jos Fendtin 200 hv moottori otetaan irti ja laitetaan penkkiin, niin se voisi olla 250 hv kun vastaava Hitech 200 hv irrallisena olisikin vain 220 hv?

Ei tule, koska puhutaan vain moottoritehoista ja ne ovat esitteissä samat. Nettotehot jäävät sitte asiakkaan ihmeteltäväksi. Fendteissä kyllä vissiin yleensä ollut tapilla se mitä esitteessä lukee moottoriteho-kohdassa?

Polttoaineellakin on oma vaikutuksensa, en muista monenko hevosvoiman vaikutus, mutta on kuitenkin. Ulkomailta tulleissa koneissa tehot yleensä pikkasen laskee meidän kura-mpö:llä, kun taas valtralla tehoja on luvattua enemmän ulkomailla.

[koivumaki]

Sitten on vielä muita tekijöitä, kuten isommat nopeudet, mäennousu viittäkymppiä taita haukata tehoa nelinkertaiseisesti tehoa 25 km/h nopeuteeen verrattuna.

--ei mene ihan noin.Tasaisen liikkeen tehontarve on P=FxV eli voima kertaa nopeus.
--kiihdyttämiseen ja jarruttamiseen tarvittava tehontarve muuttuu nopeuden neliössä eli nopeuden kaksinkertaistaminen
kasvattaa kiihdytys/jarrutustehontarpeen nelinkertaiseksi.

[matic]

Valtra N121 HiTech vs Valtra N 121 Advance

samalla koneella
Säätötilavuus pumppu ei vaikuta polttoaineen kulutukseen ?

Advance CommonRail hukkaportti turbo ( profi 02/09 ) tehtaan ilmoitus = 93 kW/126 PS bei 2 200 min-1;
Transportboost max. 106 kW/144 PS mit

Työ Voa/r Kuormitus Moottori/r g/kWh l/h
standardi 540 100 % 1 874r 258g/kWh 28,3l/h
Max Voa akseliteho 2 000 r 91,5 kW
vääntö 525 Nm 1 400 min

Hitek CommonRail hukkaportti turbo ( profi 12/06 ) tehtaan ilmoitus = 93 kW/126 PS bei 2 200 min-1, mit
Transportboost max. 101 kW/137 PS

standardi 540r 100 % 1 874r 248g/kWh 25,5l/h
Max Voa akseliteho 1 900 r 85,4 kW 2 200 min 78,1 kW
vääntö 486 Nm 1 300 r/min

( http://www.dlg.org/valtra_valmet.html )

[rgsleo]

Täysin aiheeen vierestä, kai... Kylän belaruksen vauhtia eivät mäet juuri hidasta...Lunttasin KV:n kuutos belaruksen testiä. Tappiteho, kun moottorin kierrokset 2100 106hv. Siitä kun kierrokset putoaa 1600:n tappiteho nousee 119 hevosvoimaan.

[koivumaki]

Tohon Maticin kommenttiin säätötilavuuspumpusta.Ei noissa testeissä hydrauliikka juuri näy,vakiotuottopumpun tehonkulutus on aika pieni kun tuotto menee vapaasti ympäri pienellä vastapaineella.Eri asia olisi jos testissä käytettäisiiin jonkinlaista säädettyä tuottoa siten että vakiotuottopumpun tehosta osa menisi hukkaan.Tällöin säätötilavushydrauliikka todennäköisesti voittaisi hiukan.