Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Joo.. tuossa oikeastaan kolmenlaista peittomuokkausta..
vasenreuna harjat ennen kylvöä höylä-äkeellä ja kylvössä rikkaäes peittomuokkasi... siemenet tais siinä siirtyä vaon pohjaan
Keskellä kylvö ensin ja sitten harjat (höylä-äes) taimet harjan laella..
Oikeassa laidassa ei harjoja..
No nyt on ruvennut syysrypsissä näkymään kukintaa jo syksyllä, onkohan koko homma nyt pilalla Muistan jostakin kuulleeni että kukinta ei saisi alkaa ennen talvea, mutta pikaisella googletuksella en löytänyt lisätietoa.
Tosin voi olla myös mahdollista, että kukat ovat toissavuotisen kevätrypsin jääntisiemenistä peräisin.
turkki kirjoitti:No nyt on ruvennut syysrypsissä näkymään kukintaa jo syksyllä, onkohan koko homma nyt pilalla Muistan jostakin kuulleeni että kukinta ei saisi alkaa ennen talvea, mutta pikaisella googletuksella en löytänyt lisätietoa.
Tosin voi olla myös mahdollista, että kukat ovat toissavuotisen kevätrypsin jääntisiemenistä peräisin.
Murtola_Lasse kirjoitti:
Onko viiden välivuoden sääntö unohtunut ?
Ei ole unohtunut mutta sille on viitattu kintaalla kun nyt sattui olemaan mahdollisuus kylvää syysrypsiä rinnemaalle heinäkuussa. Täytyy nyt tämän jälkeen pitää tällä lohkolla vähän pitempi tauko rypsistä...
turkki kirjoitti:No nyt on ruvennut syysrypsissä näkymään kukintaa jo syksyllä, onkohan koko homma nyt pilalla Muistan jostakin kuulleeni että kukinta ei saisi alkaa ennen talvea, mutta pikaisella googletuksella en löytänyt lisätietoa.
Naapurin luomusyysrupsispesialisti kyllä on sitä mieltä, ettei kukkiminen syksyllä oo viä paha asia.
Pitää hiukan kertoa väliaikatietoja.
Syysrypsi siis kylvetty 27.8 kynnettyyn maahan. Osa lohkosta sai lannoituksen kyvön yhteydessä ja osa ei.
Nyt kasvusto on lannoitetussa osassa noin 6-7 lehtistä ja juuren paksuus 5 milliä ja pituus noin 10 senttiä.
Lannoittamaton on puolet pienempää.
Varsinkin lannoittamatonta osaa tuntui kuivuus kiusaavan vielä enemmän. Väriero lannoitettuun oli huomattavan suuri. Samoin kasvin kokoero.
Kovissa savipaikoissa rypsi on todella pientä. Onneksi näitä alueita ei ole paljon. Kovassa savessa kuivuus taisi myös tuntua kovemmin. Viimeisen viikon aikana kun vettä on satanut, myös savipaikoissa rypsi on innostunut kasvamaan.
Tein lannoittamattomalle osalle kokeilun reilu viikko sitten. Laitoitoin kastelukannulliseen vettä noin puoli litraa typpiliuosta ja kastelin sillä parin neliön kokoisen alueen. Ko alue ei yllätyksekseni kuollut typpipoltteeseen vaikka liuosta joutui myös lehdille. Nyt liuoksen saanu pari neliötä on noin 30% kookkaampaa kuin vieressä kasvava kasvusto. Tämä kasvu tapahtaunut siis viikossa. Kuinka paljon tästä kasvusta johtuu typestä ja kuinka vedestä on arvoitus.
Joka tapauksessa syysrypsi tuntuu tarvitsevan paljon typpeä myös syksyllä.
Pari viikkoa lämmintä ja kosteaa tekisi vielä ihmeitä kasvustolle, mutta nyt kai alkaa kylmenemään. Saas kattoa kuinka tässä käy
temppis kirjoitti:Pitää hiukan kertoa väliaikatietoja.
Syysrypsi siis kylvetty 27.8 kynnettyyn maahan. Osa lohkosta sai lannoituksen kyvön yhteydessä ja osa ei.
Nyt kasvusto on lannoitetussa osassa noin 6-7 lehtistä ja juuren paksuus 5 milliä ja pituus noin 10 senttiä.
Lannoittamaton on puolet pienempää.
Varsinkin lannoittamatonta osaa tuntui kuivuus kiusaavan vielä enemmän. Väriero lannoitettuun oli huomattavan suuri. Samoin kasvin kokoero.
Kovissa savipaikoissa rypsi on todella pientä. Onneksi näitä alueita ei ole paljon. Kovassa savessa kuivuus taisi myös tuntua kovemmin. Viimeisen viikon aikana kun vettä on satanut, myös savipaikoissa rypsi on innostunut kasvamaan.
Joka tapauksessa syysrypsi tuntuu tarvitsevan paljon typpeä myös syksyllä.
Pari viikkoa lämmintä ja kosteaa tekisi vielä ihmeitä kasvustolle, mutta nyt kai alkaa kylmenemään. Saas kattoa kuinka tässä käy
Tää kuvaus on kun mun pellolta, paitsi et lannotus on koko lohkolla ja kylvö 22.8. Toivottavasti kasvi pääsis nyt sateen myötä kunnolla typpeen kiinni. Pehmeessä kohtaa lohkoa yksilöt saattaa keritä tarpeeks suureks ennen talvea. Kovissa paikoissa on melkeen tyhjää.
Tää kuvaus on kun mun pellolta, paitsi et lannotus on koko lohkolla ja kylvö 22.8. Toivottavasti kasvi pääsis nyt sateen myötä kunnolla typpeen kiinni. Pehmeessä kohtaa lohkoa yksilöt saattaa keritä tarpeeks suureks ennen talvea. Kovissa paikoissa on melkeen tyhjää. [/quote]
Millainen muokkaus ja kylvösyvyys?
Mulla tasausäestys ja kertaäestys äkeellä. Kovat paikat oli hiukan kosteampia joten irtomaata ei juurikaan niihin tullut. Lisäksi kosteat kohdat taisivat traktorin alla painua piukkaan. Eli maa niissä kohdin liian tiivistä.
Kylvösyvyys mulla vaihteli ihan pinnasta johonkin 4 senttiin... laahavannas kun ei piukkaan saveen uppoa.
Kultivointi olisi saattanut olla kyntöä parempi vaihtoehto savimaalle...
temppis kirjoitti:Kultivointi olisi saattanut olla kyntöä parempi vaihtoehto savimaalle...
Juu toistaseks vaikuttaa ainakin hyvältä konstilta. Eli siipiteräkultivaattorilla kultivoituun peltoon kylvin suoraan syysrapsin joskus elokuun vikalla viikolla. Esikasvi oli syysvehnä joten maa oli melko kuohkeaa. Ja kun ainoa muokkaus&tallaus ennen kylvöä oli tuo kultsaus pysyikin maa kuohkeana. Nyt on varsin hyvä kasvusto, juurenniskat 6-7 mm paksuja ja turhankin tihu...
temppis kirjoitti:
Millainen muokkaus ja kylvösyvyys?
Mulla tasausäestys ja kertaäestys äkeellä. Kovat paikat oli hiukan kosteampia joten irtomaata ei juurikaan niihin tullut. Lisäksi kosteat kohdat taisivat traktorin alla painua piukkaan. Eli maa niissä kohdin liian tiivistä.
Kylvösyvyys mulla vaihteli ihan pinnasta johonkin 4 senttiin... laahavannas kun ei piukkaan saveen uppoa.
Kultivointi olisi saattanut olla kyntöä parempi vaihtoehto savimaalle...
Esikasvi ohra, joten maa oli kovaa vrt. esim. syysvehnä. Lisäks sato sata milliä vettä kyntöpäivien välissä.
Ilman tota jättisadetta ois maa muokkautunu huomattavasti paremmin ja taimettuminen ois varmaan ollu tasasempaa.
Muokkasin tasurilla pariin kertaan ja kovempia paikkoja ajettiin lapiorullalla, kylvö Rapidilla. Matalampi kylvö ois voinu nopeuttaa taimettumista, mut toisaalta kovat paikat ois jääny pintaan.
temppis kirjoitti:
Millainen muokkaus ja kylvösyvyys?
Mulla tasausäestys ja kertaäestys äkeellä. Kovat paikat oli hiukan kosteampia joten irtomaata ei juurikaan niihin tullut. Lisäksi kosteat kohdat taisivat traktorin alla painua piukkaan. Eli maa niissä kohdin liian tiivistä.
Kylvösyvyys mulla vaihteli ihan pinnasta johonkin 4 senttiin... laahavannas kun ei piukkaan saveen uppoa.
Kultivointi olisi saattanut olla kyntöä parempi vaihtoehto savimaalle...
Esikasvi ohra, joten maa oli kovaa vrt. esim. syysvehnä. Lisäks sato sata milliä vettä kyntöpäivien välissä.
Ilman tota jättisadetta ois maa muokkautunu huomattavasti paremmin ja taimettuminen ois varmaan ollu tasasempaa.
Muokkasin tasurilla pariin kertaan ja kovempia paikkoja ajettiin lapiorullalla, kylvö Rapidilla. Matalampi kylvö ois voinu nopeuttaa taimettumista, mut toisaalta kovat paikat ois jääny pintaan.
Mun mielestä erityisesti rypsillä pitää huolehtia siitä, että koko lohko tulee muokattua tasaisesti. Tarkoittaa sitä, että savisemmat paikat äestetään 1-2 kertaa enemmän kuin muut. Itelläni vaihtelee maalaji oikeestaan joka lohkon sisällä jonkin verran ja ilman hyvää muokkausta oon huomannut rypsin tasaisen kylvön täysin mahdottomaksi. Kokemusta ei tosin ole kuin kevätrypsistä ja laahavannaskoneesta. Rapidilla muokkaustarve taitaa olla vähäisempi ja erityisesti syyskylvöissä karkea pintakerros eduksi?
¨Pitää hiukan kertoa väliaikatietoja "sadonkorjuusta". Syysrypsi on maittanut metsänelukoille mahdottoman hyvin. Satoa olen tähän mennessä korjannut 4 kauriin ja 3 peuran verran, enkä ole edes paljon niitä kyttäillyt. Eli siemenkustannus on tullut katettua
Syksyllä kasvu loppui aikanaan ja syysrypsi jäi ohjeisiin nähden hiuken pieneksi savisilla paikoilla. Joissain kohdissa rypsi hiukan kellastui ennen lumen tuloa. Ilmeisesti sateiden takia?
No nyt on lunta reilusti maan päällä ja rypsi suojassa. Tai ei nyt ihan, koska hirvet, peurat, kauriit ja rusakot kaivavat pellolla minkä ehtivät.
temppis kirjoitti:¨Pitää hiukan kertoa väliaikatietoja "sadonkorjuusta". Syysrypsi on maittanut metsänelukoille mahdottoman hyvin. Satoa olen tähän mennessä korjannut 4 kauriin ja 3 peuran verran, enkä ole edes paljon niitä kyttäillyt. Eli siemenkustannus on tullut katettua
.
Onpas ollu messevä paikka! Itellä ei tuollaiseen mahollisuuksia,seura vie omansa... Tosin eipä ole peuroja lainkaan,ja joistakin kauriista ei vahinkoa. Hirvet syö kyllä ko. pellon tarkkaan mikäli kesällä kauraa,saa nää kuinka kelpaa rypsi keväällä?
Ei muutako ensi kesänä ,kun riistapeltoa juhannuksen jälkeen perustaa ,niin
siemenseokseksi kauraa 70kg ja syysrypsiä 5 kg . Onpa mehevä ruoka riistalle
ja hyvällä lykyllä seuraavanki vuoden kylvö valmiina
Muistan jostakin kuulleeni että kukinta ei saisi alkaa ennen talvea, mutta pikaisella googletuksella en löytänyt lisätietoa.
