Kevätvehnälajikkeet

[Tutti]

Mitäs kevätvehnää sitä viljellään?

Ens keväänä täytyy ekaa kertaa kymmeniin vuosiin koittaa vehnää tässäkin talossa. Sato menee rehuksi. Elikkäs leivontaominaisuuksilla ei olis niinkään väliä. Viljelyominaisuudet olis sitäkin tärkeempiä.

Kruunu taitaa tällä hetkellä olla se "ykköslajike".
Anniina ois varmaan aikaisuutensa puolesta paras vaihtoehto, mutta satoisuus on kokeiden perusteella esim. Kruunua pienempi. Hlp näyttäs olevan kanssa melko korkea. On kuitenkin kohtuu altis laikkutaudeille. Miten mahtaa olla käytännössä?
Sitten on aikasemmasta päästä muitakin esim. Tjalve, Mahti ja Vinjett. Noista Vinjett taitaa olla leipävehnänä melko surkee, mutta siinä olis papereiden perusteella vähän korkeempi hlp kuin Kruunussa. Se kiinnostais oikeestaan sen takia.
Noista myöhäisempiin ei näillä leveyksillä oikeen kannata enää mennä.

[Rubinjo]

Anniinaa aika vahva ehdokas, korkee valkuainen ja aikanen. Taudeista en osaa sanoo, mut BOR-lajikkeena veikkaan et tautitorjunta tarpeen.
Tjalve on tasasen varma ja siemenen sais varmaan edukkaasti.
Vinjett on ailahteleva sadon suhteen. Leipäviljana siitä on luovuttu melkein kokonaan. Kunnollisen simenen saanti voi olla jo vaikeeta. Vaatii tautitorjunna varmasti.
Zebrassa on käytännössä sama kasvuaika kun Vinjettissä. (Tänä vuonna valmistu täällä etelässä ennen Vinjettiä) ERITTÄIN taudinkestävä, pysyy varmasti pystyssä ja muutenkin pätevä lajike, suosittelen jos ei myöhäsyys ole este. Siemenestäkin on tod. näk. uuttuslisä jo vähentyny.
Paperillahan sadon suhteen paras rehuvehnä on Amaretto. Mut onko liian myöhänen? Tauti ym. asioista ei kokemusta. Samoin siemenen saanti voi olla vaikeempaa.
Kruunu tuskin on hintansa väärtti sinne.

[aurauskeppi]

Anniinaa kaksi vuotta viljelleenä sanoisin että se on tautialtis lajike. Tosin olen sen suorakylvänyt etupäässä joten olen tautialtis viljelijä
Ehdottomasti paras puoli on korsi, toissakesän monsuuneissa anniina pysyi pystyssä täysin. Vähensin korrenvahvisteita tänä vuonna ja ensi kesänä meinasin jättää kokonaan pois.
Jyväkoko minusta pienehkö. Sakolukuominaisuudet hyvät, tällä kokemuksella.

[Murtola_Lasse]

Kasviviljely puolen keskusteluissa oli hyödyksi, jos jokainen laittaisi käyttätietoihin asuinpaikkatiedot vähintäin maakunnan tarkkuudella tai viesteissä.
Suomessa kun kasvuaika ja päivänpituus vaihtelee paljon jolloin lajikkeet menestyvät ja käyttäytyvät silloin eri tavoin.

[viljanviljelijä]

Tjalven ja Vinjetin hylkäsin Zebran alta pois ja ainakin omat kokemukset Zebrasta todella hyviä. Kahtena viime vuonna hlp 83-85kg ,tosin Stratego+Fastac tähkälle ruiskutettuna. Em. panostus ei taida vain enää nykyhinnoilla kannattaa...

Kasvuajoista puhuttaessa tuntuu viralliset kasvuajat hieman epätarkoilta. Viime talvena oli muistaakseni Maatilan Pellervossa Suomen Rehu/Salopellon kasvuaika-arvoita tehoisan lämpösumman pohjalta ja ainakin Scarlettin ja Annabellan osalta osuivat hyvin yksiin omien viime kesän kokemusten kanssa. Toivottavasti ISO-vilja tiljatutkimuksen mukana tulee asiaan lisätietoa. Onko muilla asiasta havaintoja?

[Tutti]

Anniinaa kaksi vuotta viljelleenä sanoisin että se on tautialtis lajike. Tosin olen sen suorakylvänyt etupäässä joten olen tautialtis viljelijä

Oot ilmeisesti sitten tautiaineet kanssa ajanu. Mites Anniina reagoi tautiaineisiin, elikkä käykö niinku joillekkin aikasemmille ohrille, että venyttää kasvuaikaa huomattavasti? Millaseen laatuun oot muuten päässy hlp tms?

Tjalven ja Vinjetin hylkäsin Zebran alta pois ja ainakin omat kokemukset Zebrasta todella hyviä. Kahtena viime vuonna hlp 83-85kg ,tosin Stratego+Fastac tähkälle ruiskutettuna. Em. panostus ei taida vain enää nykyhinnoilla kannattaa...

Mites Zebran kasvuaika suhteessa Tjalveen ja Vinjettiin käytännössä?

Onkos porukalla eri lajikkeitten tähkäidäntätaipumuksista kokemusta?

[Tutti]

Kasviviljely puolen keskusteluissa oli hyödyksi, jos jokainen laittaisi käyttätietoihin asuinpaikkatiedot vähintäin maakunnan tarkkuudella tai viesteissä.
Suomessa kun kasvuaika ja päivänpituus vaihtelee paljon jolloin lajikkeet menestyvät ja käyttäytyvät silloin eri tavoin.

Mä veikkaisin, että maakunnan ilmottaminen vois olla hyödyllisempää, kuin tarkan kunnan ilmottaminen. Maakunnat osataan, kunnat ehkä vähä vähemmän...

[Murtola_Lasse]

Suosittelisin Anniinaa tai Kruunua.
Viljelykokemuksia on Tjalvesta 12 vuodelta ja Kruunusta 4 vuodelta, joista Kruunu oli selvästi satoisampi 3 vuonna jolloin molempia oli viljelyksessä yhtäaikaa, Kruunussa oli vähemmän tauteja, vähän aikaisempi sekä pitempi korsi kuin Tjalvella. Kruunussa sako oli parempi.
Tjalven taudin kestävyys on murtunut, siksi sen satotaso on laskenut.

[Jorma]

Tjalve on ollut vehnänä ja sitä meinaan kylvää ensi vuonnakin. Tärkein valinta kriteeri oli alunperin lyhyt ja tukeva korsi, mutta ihan hyvä muiltakin ominaisuuksiltaan, sadon määrään olen ollut tyytyväinen ja leipäviljaa on tullut. Siemen on edullista. Viljelykset on Satakunnassa, maat pääosin multamaita ja keveitä savia, kosteutta on riittävästi ja pohjamaa hiukan hapanta. Jotain uudempaa lajiketta tekis mieli kokeilla, mutta en ole vielä keksinyt mitä. Joka lajikkeessa on aina omat juttunsa, mun mielestä samaa lajiketta pitäisi viljellä ainakin 5 vuotta ennenkuin sen päälle alkaa ymmärtää...

[Jari]

Anniina aikainen,lujakortinen ja laatulajike.
Tjalve OLI satoisa ja hyvää laatua tuottava.
Mahti täysin p****stä,ainoa plussa oli tähkäidännän kestävyys viime vuonna parempi kuin Anniinassa joka iti tähkään sen verran ettei saanut siementä.

Kaverilla Zebraa parina vuotena,viime vuonna melkein kilolleen ainoalta lohkoltaan 6000kg/ha,tänä vuonna jäi parisataa kiloa alle keskimääräinen sato isommalta alalta. Tästä tänään puhetta,JOS haluaa laatua kuten anniinasta,kasvuaika venyy liiaksi panostusten myötä. Tänä vuonna vähemmällä typpimäärällä sato kohdalllaan mutta laatu jäi heikommaksi kun Anniinalla.

Omien kokemuksien mukaan Anniina,Kruunu saattais olla toinen vaihtoehto. Jos tarkoitus litistää tai säilöä muuten tuoreena,silloin Zebra näistä luettelemistani paras. Amarettokin saattais tulla kyseeseen.

Nykyisillä viljan hinnoilla myöhäinen leipäviljalajike aika riskialtis... Kympin sai kuulemma lisähintaa verrattuna rehuun kun 13-14% valkuianen,sako 309, ja hlp. 85. Tämän kympin edestä ei kannata turhia riskeerata myöhäisellä lajikkeella ja leipäviljan vaatimalla täydellä panostuksella. Kuivauskulut suurimpana peikkona ainakin täälläpäin.

[aurauskeppi]

Anniinaa kaksi vuotta viljelleenä sanoisin että se on tautialtis lajike. Tosin olen sen suorakylvänyt etupäässä joten olen tautialtis viljelijä

Oot ilmeisesti sitten tautiaineet kanssa ajanu. Mites Anniina reagoi tautiaineisiin, elikkä käykö niinku joillekkin aikasemmille ohrille, että venyttää kasvuaikaa huomattavasti? Millaseen laatuun oot muuten päässy hlp tms?

Vastaan tuohon joulukuiseen kysymykseen kun selailin sivustoa...
Tuli Anniinat myytyä ja Tulos oli vähän kummallinen. suurin osa meni pullaksi (Hlp 83,valk. 12,6 , sako 266) mutta sitten yksi kuorma oli huomattavasti huonompi ja meni rehuksi. Hiukka myöhemmin tuli vuokramaiden viljavuustutkimuksen tulos
----> PH:t 4,8-5,4 Syy löytyi.
Tautiaineet on ajettu, joo. Katelaskelma ei oikein vaan sitä kestäisi. En ole ihan varma onko leipävehnän viljelyssä mitään hohtoa.
Kasvuaika on molempina vuosina käytännössä ollut noin viikon pidempi kuin luvattu, mutta suorakylvö vaikuttaa tähän hiukan myös (viileämpi maa)

[Tutti]

Jeps, Anniinat tuli haettua tossa joku aika sitte. Kesää odotellessa...