Great Plains.

[Kiesus]

Uusi kylvölannoitin on mielessä ensi vuodeksi, ja nyt on herännyt kiinnostus kyseiseen merkkiin. Löytyykö raatilaisilta kokemuksia Great Plains-koneista? Tarkoituksena on kylvää suorakylvöä olosuhteiden salliessa, mutta konetta käytetään myös muokatun maan kylvöön. Miten koneella onnistuu kylvö kevytmuokattuun maahan, ilmeisesti jälkihara olisi hyvä varuste? Vannaspaketti vaikuttaa toimivalta, miten käytännössä, löytyvätkö siemenet vaon pohjalta? Kone vaikuttaa hyvin ja vahvasti valmistetulta, pitääkö paikkansa? Kiitokset kaikista vastauksista.

[Carnivor]

Mikä malli tarkemmin? Linkkukoneissa missä säiliöt ovat pyörien takana tulee painoa turhan paljon niille pienille kannatuspyörille. Ongelma korostuu muokatulla maalla, koska vantailla on vähemmän painoa. Vantaat toimivat kyllä muokatussa maassa. Mulla on harkinnassa renkaiden vaihto hieman suurempiin 400 mm leveä rengas 17 tuuman vanteella pitäisi mahtua alle. Kaksoiskiekko vantailla on omat ongelmansa suorakylvössä, mutta parempiakaan ei tahdo Suomen markkinoilta saada. GP on myös ärsyttävän vaikea säätää ja ainakin vielä vuonna 2004 maalaus oli aika ala-arvoista. En tiedä onko tehtaalla panostettu sen jälkeen maalauksen laatuun. Säätäminen on ehkä hieman helpottunut, koska nythän vannaspainoa saa säädettyä ainakin V300 mallissa hydraulisesti. Hyviä puolia on helppo huollettavuus ja luja ja riittävän avara rakenne. Haulla löytynee vanhoja juttuja.

[Wilpo]

Joskus oli jotain onglemia GP hydrauliikkatunkkien kanssa. Onkohan niihin löydetty jo joku ratkaisu tai uusi tunkki valmistaja?

[Rubinjo]

Mielikuvat perustuen yhteen 3-metriseen tuttujen keskipyöräkoneeseen:

- liian pienet kannatus/-kuljetuspyörät
- todella hidas nousemaan
- syötön säätö vaikeaa ja syöttömäärät onnettoman pieniä (lannotteessa taitaa olla maksimi alle 400 kg/ha, koneesta puuttuu ilmeisemmin jotain rattaita ym. ?)
- vaatii vetotehoa paljon
- venäläisen olonen
- (hintaansa nähden) ei minkäänlaista varustelua
- korkea rakenne (omistajan mukaan kone täytyy olla ylhäällä kun sitä täyttää?)

[Kiesus]

Malli olisi luultavasti V300. Koneessa kuljetuspyörät ovat kokoa 395/55-16,5 ja pyöränvälipakkerin saa lisävarusteena, varmaankin helpottaa kylvöä muokattuunmaahan.
Maat ovat pääasiassa kevyitä savimaita, ja GP kiinnostaa koska vantaat ovat pyörästön jälkeen. Savimailla kun toisinaan esiintyy ongelmia kuorettumisen kanssa ja käsittääkseni kyseinen ratkaisu ei ainakaan lisää riskiä kuorettumiseen, kuin esim. ns. "jyräkombi".
Mietin jälkiharan tarvetta muokatunmaan kylvössä, jääkö kylvön pinta araksi haihtumiselle ilman haraa? Suorakylvössä ei varmaankaan tätä ongelmaa esiinny.

Carnivor: millainen sulkijapyörä koneessasi on, vaon päältä painava vai vaon sivusta? Eikö Semeatoa myydä Suomessa pelkästään vaon sivusta painavalla sulkijapyörällä?

[haitula]

Mutaman vuoden kokemus fcp1000 mallista löytyy. Kone on kyllä ns. aitosuorakylvökone. Kevytmuokattuun ei välttämättä ole paras mahdollinen kone, vaikka saa sillä kylvön muokattuunkin toteutetuksi. Suoraan sänkeen kylvössä vantaisto on mielestäni melko toimiva, vaikka olkea olisi paljonkin. V300 mallissa on hyviä parannuksia fcp1000 malliin verrattuna. mm:
-rengastus isompi. lisäksi välipakkerimahdollisuus
-kunnollinen kiertokoevarustus
- valvonta-/ajouralaite vakiona

vastausta kommentteihin:
- todella hidas nousemaan
Jos tuottoa +100l, niin aika hyvin jo nousee. Lisäksi V300:ssa vantaanpainotussylinteri nostaa pelkät vantaat ylös heti kun konetta on nostanut sen verran että syöttä katkeaa.
- syötön säätö vaikeaa ja syöttömäärät onnettoman pieniä (lannotteessa taitaa olla maksimi alle 400 kg/ha, koneesta puuttuu ilmeisemmin jotain rattaita ym. ?)
Fcp 1000:ssa saa menemään n. 500kg/ha apulantaa. siihen on saatavilla syöttörullat joilla menee enemmän (vakiona V300:ssa)
- vaatii vetotehoa paljon
n. 110hv niin menee jo riittävää nopeutta
- venäläisen olonen
Toverilla ja jenkillä on paljon yhteistä
- (hintaansa nähden) ei minkäänlaista varustelua
Jos V300:n hintaa ja varustelua vertaa muihin ns. aitosuorakylvökoneisiin, niin eipä niissä mun mielestä paljoa eroa ole
- korkea rakenne (omistajan mukaan kone täytyy olla ylhäällä kun sitä täyttää?
Korkea se on, mutta en ymmärrä minkä ihmeen takia sitä ylhäällä tarvii täytön aikana pitää

[kylmis]

Kannattaisi haeskella agronetin arkistosta vanhoja juttuja muutaman vuoden takaa. Nimmarit Gipsy Major ja ssm veivät Great Plans keskustelun jo ihan tähtitieteelliselle tasolle. Ei välttämättä löydy vastauksia noihin kyssäreihin mitä tuossa on esitetty, mutta muuten koneeseen liittyvää juttua on vähintään riittävästi.

[Carnivor]

Carnivor: millainen sulkijapyörä koneessasi on, vaon päältä painava vai vaon sivusta? Eikö Semeatoa myydä Suomessa pelkästään vaon sivusta painavalla sulkijapyörällä?

Kone tuli niillä kapeilla vakio kumipyörillä. Tänä syksynä on tarkoitus testata sitä sivulta painavaa kiilan mallista teräspyörää. Saattaa olla hyvinkin että se toimii hieman paremmin kostealla savella kuin vakiopyörä.

Hydraulisylintereissä on tosiaan ollut ongelmia. Konetta maahantuovan Rouhiaisen mukaan ongelma johtuu usein siitä että sylinteri on ilmattu huonosti ja sylinterin sisään jäänyt ilma polttoo stefaan kolon. Stefoja on saanut takuuseen uusia. Jos uudella mallilla konetta ei tarvitse nostaa enää kokonaan ylös niin se on kyllä iso etu.

Vetotehon tarve on kovin suhteellista. Meillä veturina on ihan vakio moottorilla oleva JD6400 eli vain 100hp. Jos muokkaria ei vie kylvösyvyyttä syvemmälle niin ainoastaan ylämäessä meno hidastuu. Rapid kiekkomuokkarilla ei taida paljon liikkua sadalla hepalla. Mutta kyllä joku 120 hp ja se 100 l hydrauliikkaa olisi parempi kuin kuin toi 100 hp JD.

GP:n suurista säiliöistä ei saa täyttä hyötyä irti, koska yhdelläkin 650 kg lannoitesäkiollä painopiste on liian takana niin kahta säkkiä ei todellakaan kannata laittaa. Lannoitesäiliö pitäisi saada koneen eturungon päälle niin monta ongelmaa poistuisi. Vaikka GP:n renkaat ovat mallimerkinnältään 395 milliset niin ne eivät valitettavasti ole mitkään matalapainerenkaat vaan aikamoiset puupyörät. Kannattaa kysyä Rouhiaiselta jos koneen saisi floatation renkailla. Esimerkiksi Trelleborgin 420/55-17 pitäisi mahtua alle ja peltonopeuksilla kantavuuden pitäisi riittää noin 0,8 barin paineilla.

[tiuhta]

V300 painaa jo tyhjänä yli 4000kg joten 100hv traktorin paino ei tahdo riittää. Itse vedän konetta 140hv traktorilla ja kun pelto on kylvökunnossa voi säiliötkin ladata aivan täyteen. Hyvin toiminut ilman remontteja kylvöjä takana 700ha.

[Carnivor]

Alle 5 tn traktori on tosiaan kevyt. Varsinkin ylämäessä takapyörät tahtovat luistaa, koska kylvökoneen aisa nostaa takapyöriä ylös. Itse en silti uskaltaisi laittaa kahta lannoitesäkkiä, koska päisteiden tiivistymisriski on savimailla niin suuri. Jos lannoitesäiliö olisi eturungon päällä niin silloin painoa saisi traktorin taka-akselille niiltä kylvökoneen pieniltä pyöriltä ja kaksi säkkiä menisi ok.

[ssm]

Mikä malli tarkemmin? Linkkukoneissa missä säiliöt ovat pyörien takana tulee painoa turhan paljon niille pienille kannatuspyörille. Ongelma korostuu muokatulla maalla, koska vantailla on vähemmän painoa. Vantaat toimivat kyllä muokatussa maassa. Mulla on harkinnassa renkaiden vaihto hieman suurempiin 400 mm leveä rengas 17 tuuman vanteella pitäisi mahtua alle. Kaksoiskiekko vantailla on omat ongelmansa suorakylvössä, mutta parempiakaan ei tahdo Suomen markkinoilta saada. GP on myös ärsyttävän vaikea säätää ja ainakin vielä vuonna 2004 maalaus oli aika ala-arvoista. En tiedä onko tehtaalla panostettu sen jälkeen maalauksen laatuun. Säätäminen on ehkä hieman helpottunut, koska nythän vannaspainoa saa säädettyä ainakin V300 mallissa hydraulisesti. Hyviä puolia on helppo huollettavuus ja luja ja riittävän avara rakenne. Haulla löytynee vanhoja juttuja.

Tarttee sen verran tähän kommentoida ettei se nyt mikään vaikea ole säätää. Kerran kun sen laittaa kohilleen ni melkein koko kauden saa sillä samalla laskea . Ja kun kerran säätää kunnolla etukiekot sopivan syvälle niin ei tarvitse miettiä meneekö jyvät vakoon vai pintaan. Vähän voi maan kovuuden/pehmeyden takia joutua muuttamaan koneen peruskorkeutta mutta kylvövantaan syvyyttä ei juuri tarvitse viljoilla muutella. Toki siinä joutuu varsinaista kylvösyvyyttä säädettäessä jokaista vannasta säätämään erikseen mutta sama juttuhan on esim. vm:n kanssa.

Lannoitteen määrää tuntuu eniten rajoittavan se ulostuloaukon koko. Kun ajonopeutta laskee jonnekin 10-12 km/h tienoille niin johan alkaa tulla tavaraa pihalle - 600 kg/ha on saavutettavissa helposti. Tosin itsellä on eri syöttöakselin nopeudet joten en pysty sitä suoraan vertaamaan tehdasmallin säätöihin jotka ovat ajalta hakku ja kivi. Oman kokemuksen mukaan aikayksikköön suhteutettu tilavuusvirta em. aukosta kulkevalle lannoitteelle on suurin rajoittava tekijä kylvettävän lannoitteen määrässä. Rattaitahan voi vaihdella miten haluaa, vielä ennen viimeistä ketjua voi vaihtaa aika ison rattaan jos lisää pyörimisnopeutta akselille kaipaa.

Muuten kokemukset pääasiassa tulivatkin jo kerrotuiksi. Konetta ei tarvitse pitää ylhäällä täytön aikana, mutta normaali täyttökorkeus on jossain n. 1,7 - 2 metrin tienoissa. Taitaa olla aika vakiota kaikissa vähän isommissa koneissa. Hyvää on etukiekon toiminta (kylvöuran siivous kasvinjätteistä yms) ja kylvövantaan painotus/säätötarkkuus sekä se, että siemenet tosiaan ovat siellä minne koneen säätää ne kylvämään.

[tiuhta]

Lannoitteen määrää tuntuu eniten rajoittavan se ulostuloaukon koko. Kun ajonopeutta laskee jonnekin 10-12 km/h tienoille niin johan alkaa tulla tavaraa pihalle - 600 kg/ha on saavutettavissa helposti. Tosin itsellä on eri syöttöakselin nopeudet joten en pysty sitä suoraan vertaamaan tehdasmallin säätöihin jotka ovat ajalta hakku ja kivi. Oman kokemuksen mukaan aikayksikköön suhteutettu tilavuusvirta em. aukosta kulkevalle lannoitteelle on suurin rajoittava tekijä kylvettävän lannoitteen määrässä. Rattaitahan voi vaihdella miten haluaa, vielä ennen viimeistä ketjua voi vaihtaa aika ison rattaan jos lisää pyörimisnopeutta akselille kaipaa.

Oletko viritellyt jonkin oman systeemin välitysten muuttamiseen . Voisitko kertoa mitä teit olen myös ajatellut asentaa jotakin Jukon optiseedia tms. Rakenne on GP:ssä sen verran yksinkertainen ja avara, että antaa mahdollisuuksia kehitellä omia systeemejä. Olen samaa mieltä tuosta hakku ja kivi kommentista, hankalaa ratashässäkää varsinkin lannoitepuolella hankalassa paikassa .

[ssm]

Lannoitteen määrää tuntuu eniten rajoittavan se ulostuloaukon koko. Kun ajonopeutta laskee jonnekin 10-12 km/h tienoille niin johan alkaa tulla tavaraa pihalle - 600 kg/ha on saavutettavissa helposti. Tosin itsellä on eri syöttöakselin nopeudet joten en pysty sitä suoraan vertaamaan tehdasmallin säätöihin jotka ovat ajalta hakku ja kivi. Oman kokemuksen mukaan aikayksikköön suhteutettu tilavuusvirta em. aukosta kulkevalle lannoitteelle on suurin rajoittava tekijä kylvettävän lannoitteen määrässä. Rattaitahan voi vaihdella miten haluaa, vielä ennen viimeistä ketjua voi vaihtaa aika ison rattaan jos lisää pyörimisnopeutta akselille kaipaa.

Oletko viritellyt jonkin oman systeemin välitysten muuttamiseen . Voisitko kertoa mitä teit olen myös ajatellut asentaa jotakin Jukon optiseedia tms. Rakenne on GP:ssä sen verran yksinkertainen ja avara, että antaa mahdollisuuksia kehitellä omia systeemejä. Olen samaa mieltä tuosta hakku ja kivi kommentista, hankalaa ratashässäkää varsinkin lannoitepuolella hankalassa paikassa .

En ole kylvänyt hehtaariakaan tuolla alkuperäisellä ratashässäkällä. Tilalle vaihtui heti uutena Jukon optiseed (se metallinen versio) + Linak LA12 karamoottori. Sen jälkeen on sitten tullut vähän kaikkea muutakin parannusta kuten siemenen määränsäätö samanlaisella moottorilla. Sen asentamisen ja säädön jälkeen huomasin että moottorin potikka antoi 10% lukemaa silloin kun alkuperäinen säätöasteikko kahvan yläpuolela oli 0. Ja sama juttu toisessa päässä. Kyllä säätöarvojen muuttaminen lineaarista on mutta tuolla alkuperäisellä asteikolla se ei kyllä onnistunut.

Koneen yleisestä kylvöasentoon säätämisestä sen verran lisäystä edelliseen kommenttiini, että etumuokkarin säätöä voi muuttaa ajon aikana ihan miten itse haluaa, kunhan saa riittävän hitaat liikkeet aikaiseksi vetokoneen hydrauliikasta. Muuten säädön tekeminen on aika työlästä. Tämä säätö ja sen vaikutukset kylvövantaiden painotukseen kompensoidaan nykyisin jopa hydraulisella painotuksella mutta en itse ole kyllä sille varsinaista tarvetta havainnut, tosin uudet koneet (yli 4 tn tyhjäpaino) saattavat aiheuttaa tällaiseen tarvetta, kun kone ei kulje kokonaan missään vaiheessa vantaiden ja etumuokkarin sekä traktorin varassa (lue: konetta on väkisin kannateltava pyöriensä varassa). Ainakaan kasvustoissa ei ole ollut juuri ainakaan silminnähtäviä eroja kohdissa joissa muokkari on hetkeksi unohtunut liian syvälle tai sitten kevennetty turhan pintaan. Tällaisena kesänä tosin olisi pitänyt muistaa pitää muokkari syvemmällä kuin kylvökiekko. Ei vesi vaivaisi liikaa jyviä .

[ssm]

Uusi kylvölannoitin on mielessä ensi vuodeksi, ja nyt on herännyt kiinnostus kyseiseen merkkiin. Löytyykö raatilaisilta kokemuksia Great Plains-koneista? Tarkoituksena on kylvää suorakylvöä olosuhteiden salliessa, mutta konetta käytetään myös muokatun maan kylvöön. Miten koneella onnistuu kylvö kevytmuokattuun maahan, ilmeisesti jälkihara olisi hyvä varuste? Vannaspaketti vaikuttaa toimivalta, miten käytännössä, löytyvätkö siemenet vaon pohjalta? Kone vaikuttaa hyvin ja vahvasti valmistetulta, pitääkö paikkansa? Kiitokset kaikista vastauksista.

Itsellä CP1000F modifioitu, alunperin Englantiin tuotu värkki. 6 kevättä ja 5 syksyä on kylvetty, n. 1500 ha. Remontteja ollut mielestäni aika vähän - yksi kylvövantaan jousi meni poikki kun erään isännän pellosta löytyi sellainen n. 15x15x500 cm palikka - ilmeisesti joku räjäytyslohkare ja koko koneen paino nousi yhden vantaan päälle. Vannas ei hajonnut ja nykyisin jousetkin on tehty vähän erilailla. Etukiekot vaihdoin kevääksi - ehkä ei olisi vielä ollut ihan välttämättä tarpeen vielä. Nykyisissä koneissa tarpeeton etumuokkarien jousien puslien vaihto on tehty nyt täksi syksyksi. Veikkaisin kokemuksen perusteella että sellaset 5000-6000 ha menee helposti ilman isompia remppoja, pari perushuoltoa joutuu tuossa tekemään.

Koneella onnistuu kylvö lähes millä tahansa muokkausvälineellä muokattuun tau muokkaamattomaan maahan mutta jatkon kannalta (ja puinnin helpottamiseksi) kannattaa kultivoitu pelto tasata vaikka tasausäkeellä tjsp. Riippuu varmaan eniten siitä miten tasainen pelto on "kevytmuokkauksen" jälkeen, niitähän on aika monenlaisia vehkeitä nykyisin. Sinänsä kylvön kannalta ei ole merkitystä paitsi sillä miten suurta ajonopeutta kuski kärsii pitää yllä . Lisäksi jos muokkauspinta on kovin epätasainen kannattaa etumuokkaria ajella vähän normaalia syvemmällä jotta saadaan tarpeeksi multaa siemenelle.

Jälkihara kannattaa olla jos kylvelee muokattuja. Tasaa vähän multaan jääviä vantaiden kannatus- ja työsyvyydensäätöpyörien jälkiä. Paljon irtonaista olkea sisältävällä pellolla haraa voi keventää tai sitten säätää se tarkkaan tehtaan ohjeiden mukaan. Itse en ole sitä vielä viitsinyt niin tarkkaan laitella . Erittäin pehmeillä mailla (suomaat) ei kannata juuri kyntömuokkauksen jäljille mennä - silloin voidaan olla vaikeuksissa. Tosin niinkin pahasta paikasta vekotin tuli ylös kun yritin nostaa suo-ojan reunassa konetta ylös niin ainoa mitä tapahtui oli että pyörät painuivat maan sisään. Silloin ei auttanut muu kuin "laskea"kone alas (nostaa pyörät ylös suosta) ja jatkaa ajoa eteenpän. Ei siinä sen ihmeempiä. Vierestä pääsi jo hienosti!

Siementen sijoittelun tarkkuus jaksaa edelleen hämmästyttää. Myös itävyys tuntuu olevan välillä jopa korkeampi kuin kylvettyjen siementen määrä . Asiallisesti sanoen olen tullut siihen tulokseen lannoitteen sijoittelu siemenen yläpuolelle on yksi tärkeimmistä syistä erinomaiseen orastuvuuteen. Siemenrivit ovat aina kosteita muutama päivä kylvön jälkeen kun lannoite imee ilmasta kosteutta - sekä myös maasta siemenen ohitse. Osa siitä jää varmasti siemenellekin auttamaan itämisessä.

Jos päädyt tällaisen hankkimaan muista että etumuokkaria pitää ajella hiukan syvemmällä kuin itse kylvösyvyys. Kylvövantaan painotus jaksaa kyllä tiivistää maan siemenen ympärillä riittävään tiiviyteen jotta itäminen onnistuu hyvin ilman kylmän, kovan ja kostean maan kosketusta.

[tiuhta]

En ole kylvänyt hehtaariakaan tuolla alkuperäisellä ratashässäkällä. Tilalle vaihtui heti uutena Jukon optiseed (se metallinen versio) + Linak LA12 karamoottori.

Käytätkö syöttöaukkojen kuristinta tämän lisäksi vai pidätkö täysin auki säätäen vain aksilan pyörimisnopeutta? Onko säätö pitänyt hyvin paikkansa?

Kiesukselle sen verran tuosta kevytmuokattuun ja muokattuun kylvämisestä, että onnistuu hyvin V300:lla kun on välipakkeri, tekee siistin jäljen.