Niin, minusta eri sukupolvien kanssakäymisen junailu on tilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä joskus vaikeaa.
Yksinkertaisinta on myydä tila ihan välittäjän kautta ja ottaa tarjouksia muualtakin. Näissähän ei ole mitään syytinkejä tai tilan verotusarvolaskentoja vaan markkinahinnat muodostuvat alueen käyvän arvon mukaan. Monesti riitaisien perikuntien pesänjakajat päätyvät suosittelemaan omaisuuden vapailla markkinoilla myyntiä, paras hinta, paras tuotto perikunnalle.
Kaikista vaikein tilanne on semmoinen, jossa lapsia on viljelijälle tullut muutama jo erittäin nuorella iällä, salskea nuori jatkaja katsoo sitten kahdenkymmen vuoden päästä kieli pitkänä omaa tilanpidon alkua, ja luopujalla on ikää vasta neljäkymmentä, siis mies parhaassa iässään ! Eli sitten menee 15-20 - vuotta kun odotellaan luopujan sukupolvenvaihdoseläkeikää, ja keski-ikäistyvä poika kulkee kylillä ja on turhautunut. Tilaa hoidetaan kuulemma vanhoillisesti ja konservatiivisesti, ja joutuu oleen palkattomana orjana ja suukopua tulee pienimmistäkin asioista.
Syytinki, eli jokin sovittu ylöspito, maito, jauho, muu tuote, polttopuut, yms. loppuvanhuuden ajan siis oli yleisesti ennen vanhaan osa kauppahintaa, jos nuoremmat viljelijät täällä eivät sitä sanaa tiedä. Syytinkivelan syntyminen on mahdollista estää maksamalla isompi kauppahinta, ei se sen kummempaa.
Toisaalta, mummon ja papan tuleminen kaupassa mukana muutenkin on aika luonnollista, jos yritys tai omaisuus siirtyy huomattavasti käypää arvoa alemmalla hinnalla jatkajalle, lähinnä huojennetun lahjaveroprosessin kautta. Olettavat luopujat siis, että siinä nuoripari on sopivasti lähellä jeesaamaan sitten, kun vanhuus tulee. Muut sisaruksethan saattavat olla tuhannen kilometrin päässä ihan muuta elantoansa hankkimassa.
Minusta jokaisen, joka arvostelee luopujia ahneudesta kauppahinnan määräämisessä jatkajalle, pitäisi kuitenkin kertoa kyseisen tilakaupan olennaiset toteutuneet luvut , jotta nähtäisiin, missä hinnoissa se kiinteistö oli. Ei ehkä muualla Suomessa tällä ole niin paljon merkitystä, mutta ostovoimaisella etelärannikolla saattaa olla vastikkeissa kertaluokkaero mahdolliseen markkinahintaan, paljon tuolla kaupungilla on Harleydaavidson-optiomiljonäärejä, joilla raha polttaa taskuissa, ja vähän ravihevosia ja muuta tekis mieli ruveta.
Tämä nyt vaan tässä vastapainona luopujiakin vähän puolustaisin, katsokaas muuten uutinen
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1455318
"Omaiset nostivat oikeusjutun, koska heidän mielestään edesmennyttä vanhusta oli hoidettu liian kallisti hänen viimeisinä vuosinaan. Vanhus oli ollut ympärivuorokautisessa kotihoidossa. " Niin, omasta tahdostaan.
Heh. On sitä joo ongelmia liiasta omaisuudesta itse kullakin.
Ja ohje vielä nuorille ja naimattomille eturivinviljelijöille: Ei sitten muuta kuin yks poika projektiksi. Silloin ei tarvitse miettiä, ottaako joku muu sisarus sitten nokkiinsa jos ja kun jatkajalle pedataan hiukan helpompaa tietä eteen.
-SS-