Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Carnivor kirjoitti:Hogin ajatus on mielenkiintoinen. Vuokrapeltojen kysyntä romahtaisi mutta vastaavasti ostopellon kysyntä tulisi nousemaan, koska vuokramaita viljelevien olisi ostettava lisämaata. Pellon tarjontakin lisääntyisi, koska kuten Hogi totesi, lähes kaikki vuokrapellot tulisivat myyntiin. Hinta hakeutuisi uuteen tasapainoasemaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta mistähän se tasapaino löytyisi?
Mä en usko että pellon hinta nousisi oikeastaan nykyisestä. Jos nyt maksaa tuen verran vuokraa, esim 450e/ha on aivan sama viljeletkö peltoja ilman tukia ja vuokraa. Tietysti tässä skenaariossa olisi reilua, että vuokrapeltoja saisi viljellä, ilman tukia luonnollisesti, jotta rajusti laajentaneilla kotieläintiloilla ei tulisi lannanlevitys ym. ongelmia.
Mun mielestä tuollaiset vuokramiehen etuosto-oikeudet 10X vuokrasummalla olis kyllä aikamoista kommunismia.
Pellon hinnoissa on muuten todella suuria eroja riippuen sijaintipaikasta. Kalleinta maa lienee kaupunkien laitamilla, joissa pellot päätyvät lopulta tonttimaaksi. Esim. Pohjois-Karjalasta peltoa taitaa saada kohtuu hintaan. Viljelijä voi myös toimia liikemiesmäisesti ja laittaa lihoiksi hyvähintaiset maansa ja ostaa tilalle vaikka kolminkertaisen alan. Peltomaan kalleus ei taida lopulta kuitenkaan olla huono juttu??
hogi kirjoitti:
Mun mielestä tuollaiset vuokramiehen etuosto-oikeudet 10X vuokrasummalla olis kyllä aikamoista kommunismia.
Niinhän se onkin mutta ongelma on siinä, että nykyhinnalla pellon osto ei ole taloudellisesti kannattavaa. Meillä on 1/3 pelloista vuokramaita ja suurin osa näistä on ollut vuokralla jo 20 vuotta. Jos ne tulisivat myyntiin en pystyisi maksamaan nykyhintoja, koska ylimääräistä rahaa ei makaa pankkitileillä tai osakkeissa. TE-keskukset tai pankit eivät myöskään rahoita kannattamattomia investointeja. Pellon vaihtaminen paremman kannattavuuden alueelle on myöskin hankalaa, koska on joutunut SPV-tukea saadakseen allekirjoittaman 10 vuoden viljelysitoumuksen.
Vaikka maa on kallista ovat myös lainan korot ennätysmäisen alhaalla. En muista koskaan kenenkään harmitelleen tekemäänsä maakauppaa, tekemättä jäänyttä kylläkin. Voihan ostaa maata ja sitten laittaa vuokralle hyvään hintaan
Vuokraviljelykään ei ole mikään huono vaihtoehto, tietty vuokran pitää olla suhteessa viljelyn tuottoon. Huutokaupoista ei maata halvalla irtoa, se on selvä.
Niinhän se onkin mutta ongelma on siinä, että nykyhinnalla pellon osto ei ole taloudellisesti kannattavaa. Meillä on 1/3 pelloista vuokramaita ja suurin osa näistä on ollut vuokralla jo 20 vuotta. Jos ne tulisivat myyntiin en pystyisi maksamaan nykyhintoja, koska ylimääräistä rahaa ei makaa pankkitileillä tai osakkeissa. TE-keskukset tai pankit eivät myöskään rahoita kannattamattomia investointeja. Pellon vaihtaminen paremman kannattavuuden alueelle on myöskin hankalaa, koska on joutunut SPV-tukea saadakseen allekirjoittaman 10 vuoden viljelysitoumuksen.
Mutta mietis sitä, kun kaikille tulisikin sama tilanne, vuokramaat joita nyt viljelet tulisivat myyntiin, niin tuskin olis kovin moni jättämässä tarjousta noista sinun viljelemistä pelloista kun olis muutakin ostettavaa.
Markkinatalous taas hoitaisi sen, että hinnat tulisivat nopeasti alas.
Tälläinen maareformi olisi huomattavasti kestävämpää kehitystä kuin nykyinen vuokramailla kikkailu.
hogi kirjoitti:
Mutta mietis sitä, kun kaikille tulisikin sama tilanne, vuokramaat joita nyt viljelet tulisivat myyntiin, niin tuskin olis kovin moni jättämässä tarjousta noista sinun viljelemistä pelloista kun olis muutakin ostettavaa.
Sitä sopii toivoa, mutta kovin vaikea ennustaa minne se hinta päätyisi. Säännöstelemätön markkinatalous ei toimi aina. Esimerkkinä nykyiset peltohinnat ja Soneran UMTS kaupat muutaman vuoden takaa.
Valtava maatila, vaan 15000ha peltoa, lohkotkin on varmaan muutama satahehtaari kappale ainakin kun kuvista katselee. Hinta vaivaiset $2789,25/ha ja kokotila $41838750.
Mitenkäs näiden Suomalaisten viljelijöiden käy mitkä ostavat velkarahalla tosikallista peltoa. Tuntuu vaan että ostetaan kuitenkin isompia ja hienoja traktoreita ja työkoneita. Ja ulospäin näyttää ainakin että, hyvin menee. Mikä se todellisuus on? Tuleeko konkurssitiloja myyntiin? En ite ainakaan usko.
Wilpo kirjoitti:Tuntuu vaan että ostetaan kuitenkin isompia ja hienoja traktoreita ja työkoneita. Ja ulospäin näyttää ainakin että, hyvin menee. Mikä se todellisuus on? Tuleeko konkurssitiloja myyntiin? En ite ainakaan usko.
Ehkä matala korkotaso ja metsänhakkuut pitävät hengissä.
Eilisessä Maastullissa oli juttua peltohinnoista. Olisi kiva tietää miten se Varsinaissuomen 7000 €/ha hinta on laskettu, kun ei oikein tunnut menevän yksiin käytännön kanssa. Vai onko muualla tosiaan niin paljon halvempaa, että keskiarvoksi saadaan 7000 €/ha. Tilaston mukaan ollaan aika lähellä 90-luvun alun huippuhintaa. Silloin kuitenkin vehnätonnista sai nykyrahaksi inflaatiokorjattuna 500€/tn, joten neljän tonnin satotasolla liikevaihdoksi tuli 2000 €/ha. Nykyään vehnästä saa 115 €/tn eli samalla satotasolla liikevaihto on 460 €/ha ja lisäksi vehnän tuet 660 €/ha eli yhteensä 1120 €/ha. Kustannuksissa ei ole merkittävää eroa, joten kate on nykyään olematon pellon hintaan nähden. Ensi vuonna tuki on ilmeisesti vähintään 50 €/ha nykyistä pienempi.
Brasilian olosuhteisiin olisi kiva päästä tutustumaan. Käsittääkseni suurimmassa osaa Brasiliaa saadaan vähintään kaksi satoa. Lämpöä riittää yli 30 astetta ympäri vuoden, jolloin 6 viikossa kertyy sama lämpösumma kuin Suomessa koko kesänä. Etelä Brasiliassa on kuiva kausi Suomen kesäkuukausien aikana. Tällöin tulee pitkä puintikausi. Keinokastelun avulla sekin kausi saadaan kasvamaan.
Rubinjo kirjoitti:Jostain lehtikirjotuksesta oon saanu käsityksen et työvoima monilla jättitiloilla on ruokapalkalla, orjameinikiä. Onkohan tossa mitään perää?
Eihän kehityismaissa ole minimipalkkalakeja eikä sosiaaliturvaa. Työttömyyttä on paljon, joten ihmiset suostuvat tekemään työtä pienelläkin palkalla. Ja harva työnantaja taas haluaa maksaa sen enempää kuin on pakko.
Mutta eipä ole suomalaisillakaan maanviljelijöillä hurraamista. Pari kuukautta sitten kerrottiin julkisuudessa paljonko maanviljelijän keskituntipalkka on. Muistaakseni 4 €/h. Kehitysmaissa 4 € voi olla päiväpalkka, joten pohjalle on vielä matkaa.
Oikeastaan täällä taitaa asiat olla vielä kohtuu hyvin, jos vertaa kehitysmaihin...
Alkuperäisestä otsikosta, eli vuokramaiden kalkituksesta sen verran, että itse olen kalkinnut kuin omiani, olen myös korjaillut salaojituksia ym. Riski tietysti aina on, että sopimus katkeaa ja investointi jää ilman tuottoa, tärkeää on kuitenkin antaa mielikuva siitä, että maasta huolehditaan.
Kyllä minullakin on tavoitteena kalkita vuokrapeltoja. Ihan alkuperäinen asiahan oli paljonko vuokraa voisi korottaa jos kalkitusvastuu siirtyy viljelijältä pellon omistajalle. Tällöin viljelijä vältää riskin, joka liittyy pellon menetykseen kalkituksen jälkeen. Joskus vuokrasopimukset ovat lyhyitä ja on selvää että pellon omistaja kilpailuttaa vuokran uudestaan edellisen sopimuksen päätyttyä. Tällöin viljelijällä on aika matala motivaatio kalkitukseen.
Omalla kohdallani käydyissä vuokraneuvoitteluissa peltojen omistajat eivät ole lämmenneet ajatukselle, että he hoitaisivat kalkitusta. Toisaalta ihan ymmärrettävää, että jos eivät ole kalkinneet peltoja silloin kuin itse viljelivät niin tuntuuhan se vieraalta, että kalkittaisiin sitten kun pellot annetaan vuokralle. Nämä pellonomistajat eivät halunneet osallistua mihinkään kustannuksiin vaan halusivat vain pelloilleen maksimi tuoton. Eikä vuokratarjousten vastaanottamisessa käytetä mitään nynnyperjaatteita kuten suljettuja kirjekuoria, jotka avattaisiin tiettynä hetkenä. Vaan suullisten tarjousten jättäjille kerrotaan suoraan, mikä on siihen saakka paras tarjous ja käydään muutama korotuskierros. Tällä tavoin tulevaa torpparia kyykytetään kunnolla ja kalkitsematon hukkakauralohko saadaan tuottamaan 450 €/ha vuokratuloina. Hyvä meininki!